Sivu 2/2

Re: Suomen heimojen oikeusjärjestys ennen historiallista aik

ViestiLähetetty: 07 Huhti 2017 11:39
Kirjoittaja Florian Geyer
Kvenlander kirjoitti: Minusta tuntuisi oudolta, jos Suomen alueella, joka kuitenkin oli yhteiskunnalliselta kehitykseltään rautakauden lopussa verrattavissa Skandinaaviaan 100-200 vuotta aikaisemmin, ei olisi ollut minkaanlaista muodollista riitojenratkaisujärjestelmää.


Mikä ihmeen "100-200 vuotta"?

Re: Suomen heimojen oikeusjärjestys ennen historiallista aik

ViestiLähetetty: 07 Huhti 2017 20:05
Kirjoittaja E. Sofia
jussipussi kirjoitti:
Kyllähän täällä on täytynyt olla melko järjestäytynytkin oikeus jo varhain, miksi muuten jo noin pronssikaudella olisi lainattu oheisia sanoja:

Wikipedia kirjoitti:Kielitieteen näkökulmia varhaismetallikauteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pronssikaudella ja vanhemmalla rautakaudella (lainan täsmällisen ajankohdan tarkka määrittely on vaikeaa) suomen kieleen omaksuttiin runsaasti germaanisia lainasanoja, jotka kuvaavat ajan yhteiskuntaa: kuningas, ruhtinas, valta, vuokra, kunnia, lunnaat, murha, sakko, tuomita. Vanhoiksi pronssikauden lainoiksi on katsottu kuitenkin varmuudella mm. kansa, karja, kaura, kavio, kilpi, liesi, purje, pursi, pyhä, ratsu, rauta, satama, sika, tuoni, väylä. Pronssikaudelle ajoitettuja indoiranilaisia lainasanoja ovat mm. huhta, varsa, marras, taivas, mana, jumala. [31]


Varsinkin sanat: murha, sakko, tuomita

Linkki koko tekstiin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_es ... onssikausi

Niin eikö ole aika luonnollista, että lakitermistö on ruotsalaisperäistä, kun ne ruotsalaistenkin termit periytyvät enimmäkseen samoista germaanisanoista kuin Suomessakin.

Nuo germaanisanat ovat ilmeisesti peräisin myös siitä ikivanhasta Suomen alueella puhutusta paleogermaanisesta tai kantagermaanisesta kielestä, joka voidaan ajoittaa jo pronssikauden keskivaiheille. Eiköhän sen kulttuurin mukana tullut myös oikeuskäytäntöjä.

Koska tuon kulttuurin sanat ja paikannimet ovat säilyneet, ovat myös oikeustavat säilyneet. Tietysti ne kehittyivät. Sitten ne korvautuivat Ruotsin maanlailla.

Re: Suomen heimojen oikeusjärjestys ennen historiallista aik

ViestiLähetetty: 07 Huhti 2017 20:22
Kirjoittaja E. Sofia
Araminta kirjoitti:Kas kun olin juuri pyöritellyt pikku päässäni samaa asiaa, eli millaista mahtoi oikeudenkäyttö olla Savon asutuksen syntyessä, kun ei aiheesta juuri löydy edes pohdintoja. Suur-Savo on myöhemminkin ongelmallinen tältä osin; tuomiokirjoista on tallella vain rippeitä ajalta ennen Turun paloa ja oikeushistoriallinen tutkimus käsittelee vain niitä alueita, joilta ainakin tuomiokirjat, mieluiten myös Tuokko-kortisto ovat käytettävissä. Tämmöisiä ajatuksia aiheesta tuli mieleen ja mielelläni kuulisin viisaampien kommentteja (taustana lukion historian viitonen ja vähäinen sukututkimuksesta kertynyt tietämys).

Asutusvaiheen yhteiskunnan suurin ja pienin yksikkö on täytynyt olla suku/klaani/kaskiyhteisö tai ryväs sellaisia. Jonkunlainen vanhempi asutuskeskittymä on mm. hautalöytöjen ja Pähkinäsaaren rauhan maininnan Savilahden pogostasta perusteella ollut Mikkelin tienoossa, mutta onko sillä ollut jotain vaikutusta ympäristöön, joka lienee ollut korkkaamatonta metsää? Sinnehän ei esivallan käsi ulottunut, ainakaan muutoin kuin veronkannon muodossa. Jonkunlaista oikeuskäytäntöä on näissä pioneeriyhteisöissäkin täytynyt esiintyä, kuten kaikilla alkuperäiskansoilla.
<<<.

Ei Savilahden ympäristö korkkaamatonta metsää ollut. Asutusta on ollut kivikaudelta asti. Pronssikauden alussa oli pullonkaula. Ennen Vuoksen puhkeamista laajat alueet valitettavasti jäivät tulvan alle ja arkeologia pitäisi kaivaa saven alta.
Peltoviljelyäkin on ollut, seudulta on monta asuinpaikkaa ja niihin liittyvää muinaispeltoa kaivettu. Esimerkiksi Kitulansuo. www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010026

Re: Suomen heimojen oikeusjärjestys ennen historiallista aik

ViestiLähetetty: 07 Huhti 2017 20:24
Kirjoittaja E. Sofia
E. Sofia kirjoitti:
Araminta kirjoitti:Kas kun olin juuri pyöritellyt pikku päässäni samaa asiaa, eli millaista mahtoi oikeudenkäyttö olla Savon asutuksen syntyessä, kun ei aiheesta juuri löydy edes pohdintoja. Suur-Savo on myöhemminkin ongelmallinen tältä osin; tuomiokirjoista on tallella vain rippeitä ajalta ennen Turun paloa ja oikeushistoriallinen tutkimus käsittelee vain niitä alueita, joilta ainakin tuomiokirjat, mieluiten myös Tuokko-kortisto ovat käytettävissä. Tämmöisiä ajatuksia aiheesta tuli mieleen ja mielelläni kuulisin viisaampien kommentteja (taustana lukion historian viitonen ja vähäinen sukututkimuksesta kertynyt tietämys).

Asutusvaiheen yhteiskunnan suurin ja pienin yksikkö on täytynyt olla suku/klaani/kaskiyhteisö tai ryväs sellaisia. Jonkunlainen vanhempi asutuskeskittymä on mm. hautalöytöjen ja Pähkinäsaaren rauhan maininnan Savilahden pogostasta perusteella ollut Mikkelin tienoossa, mutta onko sillä ollut jotain vaikutusta ympäristöön, joka lienee ollut korkkaamatonta metsää? Sinnehän ei esivallan käsi ulottunut, ainakaan muutoin kuin veronkannon muodossa. Jonkunlaista oikeuskäytäntöä on näissä pioneeriyhteisöissäkin täytynyt esiintyä, kuten kaikilla alkuperäiskansoilla.
<<<.

Ei Savilahden ympäristö korkkaamatonta metsää ollut. Asutusta on ollut kivikaudelta asti. Pronssikauden alussa oli pullonkaula. Ennen Vuoksen puhkeamista laajat alueet valitettavasti jäivät tulvan alle ja arkeologia pitäisi kaivaa saven alta. Vuoksen puhkeamisen jälkeen vesi laski. Osa säilyi koko ajan asuttuna.

Peltoviljelyäkin on ollut, seudulta on monta asuinpaikkaa ja niihin liittyvää muinaispeltoa kaivettu. Esimerkiksi Kitulansuo. http://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010026

Re: Suomen heimojen oikeusjärjestys ennen historiallista aik

ViestiLähetetty: 08 Huhti 2017 00:41
Kirjoittaja Florian Geyer
E. Sofia kirjoitti:Nuo germaanisanat ovat ilmeisesti peräisin myös siitä ikivanhasta Suomen alueella puhutusta paleogermaanisesta tai kantagermaanisesta kielestä, joka voidaan ajoittaa jo pronssikauden keskivaiheille. Eiköhän sen kulttuurin mukana tullut myös oikeuskäytäntöjä.


Ei ollut tarpeen. Oikeuskäytännöt ovat olleet täällä(kin) valmiina.

Re: Suomen heimojen oikeusjärjestys ennen historiallista aik

ViestiLähetetty: 08 Huhti 2017 02:29
Kirjoittaja E. Sofia
Florian Geyer kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:Nuo germaanisanat ovat ilmeisesti peräisin myös siitä ikivanhasta Suomen alueella puhutusta paleogermaanisesta tai kantagermaanisesta kielestä, joka voidaan ajoittaa jo pronssikauden keskivaiheille. Eiköhän sen kulttuurin mukana tullut myös oikeuskäytäntöjä.


Ei ollut tarpeen. Oikeuskäytännöt ovat olleet täällä(kin) valmiina.

Ennen "kantagermaaneja"? Ennen "saamelaisia"? Ennen "suomalaisia"? Siitä ajasta emme paljoa tiedä. Pronssikauden keskivaiheilla ollaan jo tosi vanhoissa ajoissa, jokunen tuhat vuotta ennen Kristofferin maanlakia...

Sikäli olet oikeassa, ettei yhteisöä voi olla olemassa ilman jonkinlaisia oikeuskäytäntöjä.
Se että juridinen sanasto on paleo- tai kantagermaanista, kertoo kyllä vaikutteiden tulosuunnasta. Ajoitan sen kuitenkin toisin kuin Tarkiainen.

Re: Suomen heimojen oikeusjärjestys ennen historiallista aik

ViestiLähetetty: 08 Huhti 2017 02:35
Kirjoittaja rcislandlake
E. Sofia kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:Nuo germaanisanat ovat ilmeisesti peräisin myös siitä ikivanhasta Suomen alueella puhutusta paleogermaanisesta tai kantagermaanisesta kielestä, joka voidaan ajoittaa jo pronssikauden keskivaiheille. Eiköhän sen kulttuurin mukana tullut myös oikeuskäytäntöjä.


Ei ollut tarpeen. Oikeuskäytännöt ovat olleet täällä(kin) valmiina.

Ennen "kantagermaaneja"? Ennen "saamelaisia"? Ennen "suomalaisia"? Siitä ajasta emme paljoa tiedä. Pronssikauden keskivaiheilla ollaan jo tosi vanhoissa ajoissa, jokunen tuhat vuotta ennen Kristofferin maanlakia...

Sikäli olet oikeassa, ettei yhteisöä voi olla olemassa ilman jonkinlaisia oikeuskäytäntöjä.
Se että juridinen sanasto on paleo- tai kantagermaanista, kertoo kyllä vaikutteiden tulosuunnasta. Ajoitan sen kuitenkin toisin kuin Tarkiainen.

Puhutaanko nyt arkaaimmissa tapauksessa X-factorista eli siitä suuresta x-kielestä, josta on säilynyt jotain ?

Re: Suomen heimojen oikeusjärjestys ennen historiallista aik

ViestiLähetetty: 08 Huhti 2017 07:54
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
E. Sofia kirjoitti:Se että juridinen sanasto on paleo- tai kantagermaanista, kertoo kyllä vaikutteiden tulosuunnasta. Ajoitan sen kuitenkin toisin kuin Tarkiainen.

Millä perusteella juridinen sanasto olisi paleo- tai kantagermaanista? Esim. suntion nimitys ja oletettu aikaisempi rooli, perustuen venäjän sanaan судить sudit' "tuomita", osoittaa että vaikutteita tuli myös idän suunnalta. Voisi ehkä ajatella, että germaaninen terminologia on ruotsalaisperäistä, suurelta osin vasta keskiajalta?

Re: Suomen heimojen oikeusjärjestys ennen historiallista aik

ViestiLähetetty: 08 Huhti 2017 13:51
Kirjoittaja Florian Geyer
E. Sofia kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:Nuo germaanisanat ovat ilmeisesti peräisin myös siitä ikivanhasta Suomen alueella puhutusta paleogermaanisesta tai kantagermaanisesta kielestä, joka voidaan ajoittaa jo pronssikauden keskivaiheille. Eiköhän sen kulttuurin mukana tullut myös oikeuskäytäntöjä.


Ei ollut tarpeen. Oikeuskäytännöt ovat olleet täällä(kin) valmiina.

Ennen "kantagermaaneja"? Ennen "saamelaisia"? Ennen "suomalaisia"? Siitä ajasta emme paljoa tiedä. Pronssikauden keskivaiheilla ollaan jo tosi vanhoissa ajoissa, jokunen tuhat vuotta ennen Kristofferin maanlakia...

Sikäli olet oikeassa, ettei yhteisöä voi olla olemassa ilman jonkinlaisia oikeuskäytäntöjä.
Se että juridinen sanasto on paleo- tai kantagermaanista, kertoo kyllä vaikutteiden tulosuunnasta. Ajoitan sen kuitenkin toisin kuin Tarkiainen.


"Paleo"germaanit ovat vähän harhaanjohtava käsite. Sillä ei voi viitata paleoliittiseen kivikauteen, sillä germaanit ovat hyvin myöhäinen ilmiö. Germaanisten kielten väliset erot erään tutkijan mukaan viittaavat hyvin myöhäiseen leviämiseen sauppealta alueelta.

Vanhin säilynyt oikeudellinen ja gallinnollinen termi on #siita l. Lapinkylä. kantasuomi: Shiito (tai jotain sinnepäin), saamenkielet: siedde, sida,suomi: hiisi, Lapinkylää tarkoittaen: >Siita.

Re: Suomen heimojen oikeusjärjestys ennen historiallista aik

ViestiLähetetty: 08 Huhti 2017 21:06
Kirjoittaja Mocadam
Florian Geyer kirjoitti:"Paleo"germaanit ovat vähän harhaanjohtava käsite. Sillä ei voi viitata paleoliittiseen kivikauteen, sillä germaanit ovat hyvin myöhäinen ilmiö. Germaanisten kielten väliset erot erään tutkijan mukaan viittaavat hyvin myöhäiseen leviämiseen sauppealta alueelta.


Ainakin Jaska on käyttänyt paleogermaani-termiä sellaisesta luoteisindoeuroopasta kehittyneestä vanhakantaisesta kielimuodosta (aikatasolla n. 1000-500 eaa, joka ei vielä ollut kehittänyt kantagermaanin tunnuspiirteitä. Paleo-määritettä voi siis käyttää muissakin yhteyksissä kuin määrittämässä arkeologisia kausia. Merkitykseltään paleo- lienee "vanha", joten se ei mitenkään sido eri yhteyksissä käytetettyjä paleo-aikakausia toisiinsa.

Jaskan artikkelista "Kielet suomessa kautta aikain"
Kielet suomessa kautta aikain kirjoitti:Skandinaavisen pronssikulttuurin kieli
Suomen läntiselle ja eteläiselle rannikkovyöhykkeelle levisi pronssikauden keskivaiheilla, noin 3500 vuotta sitten, skandinaavinen pronssikulttuuri. Kulttuurikuva muuttui jälleen monella tasolla, joten uutta väestöä on muuttanut Suomen ja Viron rannikoille. Kielellisesti tähän vaiheeseen voidaan liittää esi- ja paleogermaaniset lainasanat itämerensuomessa ja saamessa.
Esigermaaniseksi kutsutaan sitä kielentasoa, jossa ei vielä näy muita germaanisia muutoksia kuin kentumisaatio. Muita kentum-kieliä kuin germaania ei ole puhuttu lähialueilla, joten jos tämänikäinen sana on säilynyt germaanissa, voidaan lainasanaa nimittää esigermaaniseksi. ...
Joskus pronssikauden lopulla (noin 1000–500 eKr.) kielen muutokset johtivat paleogermaaniseen kielentasoon, joka oli edelleen kantagermaanin tasoa vanhakantaisempi.

Re: Suomen heimojen oikeusjärjestys ennen historiallista aik

ViestiLähetetty: 09 Huhti 2017 21:38
Kirjoittaja Kvenlander
Florian Geyer kirjoitti:
Kvenlander kirjoitti: Minusta tuntuisi oudolta, jos Suomen alueella, joka kuitenkin oli yhteiskunnalliselta kehitykseltään rautakauden lopussa verrattavissa Skandinaaviaan 100-200 vuotta aikaisemmin, ei olisi ollut minkaanlaista muodollista riitojenratkaisujärjestelmää.


Mikä ihmeen "100-200 vuotta"?


Suomen kielessä lukusanojen välissä oleva viiva tarkoittaa että kyse on vaihteluvälistä, eiku...

tarkoitan, että yleisesti ottaen on katsottu Suomen alueella on yhteiskunnallisen l. valtiollisen kehityksen olleen jonkin verran esim. Ruotsia "jäljessä". Tarkoittaen, että täällä oltiin todennäköisesti siinä pikkukuningaskuntavaiheessa, eikä vielä oltu muodostettu yhtenäistä (keskiaikaista) valtiota. SE, oliko näin, on taas oman ketjunsa aihe. tarkoitan tällä periaatteessa samaa kuin E. Sofia, että kumma jos ei yhteiskunnalla ole jonkinlaista oikeusjärjestystä, jopa muodollista. Kirjoitettuja lakeja tuskin oli, vaikka perimätieto puhuu jossain Hämeessä puuhun kirjoitetuista laeista.