Lueskelin taas Lars Hellbergin kirjaa Ahvenanmaan paikannimistä, hän vahvisti siinä Salmon ja Kivikosken aikaisempien kaivausten tuloksen, jonka mukaan Ahvenanmaalla ei ilmeisesti ole asutusjatkuvuutta rautakaudelta keskiajalle. Ahvenanmaan nykyiset ruotsalaiset paikannimet ovat peräisin keskiajalta, ehkä vuoden 1200 vaiheilta.
Dreijer nyt tietysti kieltää tämän mahdollisuuden omassa tuotannossaan, mutta niin tekevät myös muut;"Bosättningen på Åland har varit kontinuerlig från bronsåldern till nutid".
http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Undervi ... arnald.htm
Mikä on siis viimeisen tiedon pohjalta perusteltu kanta?
Ahvenanmaalla on havaittavissa vahva Suomesta ja Itä-Baltiasta tuleva vaikutusaalto merovingiajalla. Alue saattaisi siis olla hyvä ehdokas paikaksi, jossa Rurikin N1c-haplo ruotsalaistui, sillä Ahvenanmaa todella näyttää ruotsalaistuvan viikinkiajalla ennen mahdollista tyhjenemistään.
Ahvenanmaa voisi olla myös välittäjän roolissa mm. Laatokan kaakkoiskulman kumpuhautakompleksin osalta. Molemmissa löydöt haudoissa ovat usein lähinnä itämerensuomalaisia, mutta itse hautamuoto viittaa enemmän Skandinaviaan.