Muinainen Suomi

Lueskelin taas Lars Hellbergin kirjaa Ahvenanmaan paikannimistä, hän vahvisti siinä Salmon ja Kivikosken aikaisempien kaivausten tuloksen, jonka mukaan Ahvenanmaalla ei ilmeisesti ole asutusjatkuvuutta rautakaudelta keskiajalle. Ahvenanmaan nykyiset ruotsalaiset paikannimet ovat peräisin keskiajalta, ehkä vuoden 1200 vaiheilta.

Dreijer nyt tietysti kieltää tämän mahdollisuuden omassa tuotannossaan, mutta niin tekevät myös muut;"Bosättningen på Åland har varit kontinuerlig från bronsåldern till nutid".

http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Undervi ... arnald.htm

Mikä on siis viimeisen tiedon pohjalta perusteltu kanta?

Ahvenanmaalla on havaittavissa vahva Suomesta ja Itä-Baltiasta tuleva vaikutusaalto merovingiajalla. Alue saattaisi siis olla hyvä ehdokas paikaksi, jossa Rurikin N1c-haplo ruotsalaistui, sillä Ahvenanmaa todella näyttää ruotsalaistuvan viikinkiajalla ennen mahdollista tyhjenemistään.

Ahvenanmaa voisi olla myös välittäjän roolissa mm. Laatokan kaakkoiskulman kumpuhautakompleksin osalta. Molemmissa löydöt haudoissa ovat usein lähinnä itämerensuomalaisia, mutta itse hautamuoto viittaa enemmän Skandinaviaan.

Olen ajatellut, että rurikilaisia asui roslageniossa jo aiemmin. Ehkä olivat Laitilalaisien serkkuja tms. Laitilassa osattiin liikkua merillä ja he olisivat voineet olla se taho, joka asutti ruotsin autioituneet (?) rannat. Toinen yhtä hyvä suunta tulokkaille roslageniin olisivat turunmaalaiset (tai virolaiset?).

Voisiko niin nuori tulokas käydä ahvennanmaalla ja olla ruotsalaisten luottomies kaupan turvaajana novossa? Tukena pitäisi mielestäni olla sukuakin lähettäjäseudulta.