Muinainen Suomi

Teimme viikonloppuna pienen Familienausflug:in Leväluhtaan Isossakyrössä (miten mahtaa Isokyrö taipua?). Paikka oli kaunis ja mielenkiintoinen, vaikka tietenkään mitään kalmistoon liittyvää ei näkyvillä ole. Itse lähde oli kuitenkin avoinna keskeltä, vaikka pakkasta oli viitisentoista astetta. Ja lähteen vieressä kasvava tuuhea kuusi antoi paikalle mukavan "hiisimäisen" tunnelman. Polku parkkipaikalta kulki kauniin metsän halki. menemme ehdottomasti keväällä uudelleen, jotta näkisimme lähteen pulppuavan "verta"!

Ensi viikolla menemme Vähäkyröön katsomaan Suomen suurinta(?) laivahautauspaikkaa. Käsittääkseni laivan pituus on voinut olla 15 m, jota voi verrata Vendelin laivahautaukseen (9 m) ja Sutton Hoo:n vastaavaan (27 m).

https://www.facebook.com/events/1670639536581510/?ti=cl
tällainen olisi tiedossa, ketä kiinnostaa.

Anskuq kirjoitti:https://www.facebook.com/events/1670639536581510/?ti=cl
tällainen olisi tiedossa, ketä kiinnostaa.

Kiitos!

Mielenkiintoinen on! Ikävä kyllä en pääse paikalle. Mahdetaanko tilaisuus nauhoittaa tai muuten materiaali saattaa julkiseksi?

Jos käsitin oikein, Leväluhdan hampaasta/-ista on saatu Willerslevin tiimin toimesta useiden henkilöiden perimää selville. Tulokset julkaistaan kun aineistoa on vertailtu muihin näytteisiin. Muita sekvensoituja näytteitä on muuten ilmeisesti ainakin Luistarista. Leväluhdan haudatut ovatkin ihan eurooppalaista keskitasoa mitoiltaan, noin keskimäärin ja hautausten ajoitus on varmistunut, kalmistoa käytettiin noin n. 300-800 jaa. Populaatio ei ole taustojensa tai elintapojensa puolesta homogeeninen, vaan jakautuu merelliseen vähemmistöön ja sisämaan asukkeihin. Asutuksessa näyttäisi olevan katkos v. 538 ilmastokriisin yhteydessä?

Leväluhta on ollut rautakauden periferiaa, soinen niittyalue johon on liittynyt pieni järvi tai lampi. Hautaustavalla on yhteys lähinnä Vöyrin Käldamäen vesikalmistoon. Materiaali viittaisi ilmeisesti lähinnä Norlannin ja edelleen Norjan yhteyksiin, pronssi vaikuttaisi ehkä olevan tuontia jostain Espanjan suunnasta. Eläimistä vain kana ja hanhi liittyvät ajoituksen osalta hautauksiin, Käldamäesta löytyy lisäksi nauta ja lammas.

Paikanimissä voidaan erottaa kolme ei-IMS-kerrosta. Ruotsalainen rannikolla rannansiirtymän pohjalta jo 800-luvulta alkaen, saamelainen esim. Isonkyrön Jauri "järvi" ja alueen muutamat jokinimet, joille Rahkonen löysi mahdollisia vastaavuuksia Keski-Venäjältä, kielimuoto näissä olisi siis suomalais-permiläinen, ei saamelainen.

Team Wessman on tehnyt hyvää työtä ja itse tilaisuus oli erittäin hyvin järjestetty, antaen hyvin ammattimaisen vaikutelman.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos käsitin oikein, Leväluhdan hampaasta/-ista on saatu Willerslevin tiimin toimesta useiden henkilöiden perimää selville. Tulokset julkaistaan kun aineistoa on vertailtu muihin näytteisiin. Muita sekvensoituja näytteitä on muuten ilmeisesti ainakin Luistarista. Leväluhdan haudatut ovatkin ihan eurooppalaista keskitasoa mitoiltaan, noin keskimäärin ja hautausten ajoitus on varmistunut, kalmistoa käytettiin noin n. 300-800 jaa. Populaatio ei ole taustojensa tai elintapojensa puolesta homogeeninen, vaan jakautuu merelliseen vähemmistöön ja sisämaan asukkeihin. Asutuksessa näyttäisi olevan katkos v. 538 ilmastokriisin yhteydessä?

Leväluhta on ollut rautakauden periferiaa, soinen niittyalue johon on liittynyt pieni järvi tai lampi. Hautaustavalla on yhteys lähinnä Vöyrin Käldamäen vesikalmistoon. Materiaali viittaisi ilmeisesti lähinnä Norlannin ja edelleen Norjan yhteyksiin, pronssi vaikuttaisi ehkä olevan tuontia jostain Espanjan suunnasta. Eläimistä vain kana ja hanhi liittyvät ajoituksen osalta hautauksiin, Käldamäesta löytyy lisäksi nauta ja lammas.

Paikanimissä voidaan erottaa kolme ei-IMS-kerrosta. Ruotsalainen rannikolla rannansiirtymän pohjalta jo 800-luvulta alkaen, saamelainen esim. Isonkyrön Jauri "järvi" ja alueen muutamat jokinimet, joille Rahkonen löysi mahdollisia vastaavuuksia Keski-Venäjältä, kielimuoto näissä olisi siis suomalais-permiläinen, ei saamelainen.

Team Wessman on tehnyt hyvää työtä ja itse tilaisuus oli erittäin hyvin järjestetty, antaen hyvin ammattimaisen vaikutelman.

Jos noista sekvensseistä selviää sekä Levänluhdan että Luistarin asutuksen asioita, niin uskomaatoman hieno juttu. Rautakautisen Pohjanmaan yhteydet Pohjanlahden taakse ja Norjaan, kuten myös saamelaisyhteydet ovat jo historiankirjoihin kirjoitettuja asioita, mutta vahvistus perimän kautta olisi hyvä tuki esinelöytöjen kertomalle. Kauppatie Norjasta Pohjanmaan kautta itään. Luistari on enemmänkin arvoituksellinen. Olisiko väestö ollut osin samaa kuin Pohjanmaalla, "botnialaista" vai virolaistyyppistä, tai ehkä niiden sekoitus?

Kävitkö itse seminaarissa ja onko matsku saatavilla?

Sigfrid kirjoitti:Kävitkö itse seminaarissa ja onko matsku saatavilla?

Kävin paikalla, en tiedä onko osin saatavilla. Osa ei varmuudella ole, kun ei ole julkaistu.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Kävitkö itse seminaarissa ja onko matsku saatavilla?

Kävin paikalla, en tiedä onko osin saatavilla. Osa ei varmuudella ole, kun ei ole julkaistu.

No odotellaan rauhassa tutkimustuloksia, tulevathan ne nyt kohtuullisella varmuudella, kun on näin pää avattu.

Kiitos Kalifi, jotain tuloksia on siis tulossa uloskin "lähiaikoina" (ensi vuonna, jos kaikki menee putkeen).

Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos käsitin oikein, Leväluhdan hampaasta/-ista on saatu Willerslevin tiimin toimesta useiden henkilöiden perimää selville. Tulokset julkaistaan kun aineistoa on vertailtu muihin näytteisiin. Muita sekvensoituja näytteitä on muuten ilmeisesti ainakin Luistarista. Leväluhdan haudatut ovatkin ihan eurooppalaista keskitasoa mitoiltaan, noin keskimäärin ja hautausten ajoitus on varmistunut, kalmistoa käytettiin noin n. 300-800 jaa. Populaatio ei ole taustojensa tai elintapojensa puolesta homogeeninen, vaan jakautuu merelliseen vähemmistöön ja sisämaan asukkeihin. Asutuksessa näyttäisi olevan katkos v. 538 ilmastokriisin yhteydessä?

Leväluhta on ollut rautakauden periferiaa, soinen niittyalue johon on liittynyt pieni järvi tai lampi. Hautaustavalla on yhteys lähinnä Vöyrin Käldamäen vesikalmistoon. Materiaali viittaisi ilmeisesti lähinnä Norlannin ja edelleen Norjan yhteyksiin, pronssi vaikuttaisi ehkä olevan tuontia jostain Espanjan suunnasta. Eläimistä vain kana ja hanhi liittyvät ajoituksen osalta hautauksiin, Käldamäesta löytyy lisäksi nauta ja lammas.

Paikanimissä voidaan erottaa kolme ei-IMS-kerrosta. Ruotsalainen rannikolla rannansiirtymän pohjalta jo 800-luvulta alkaen, saamelainen esim. Isonkyrön Jauri "järvi" ja alueen muutamat jokinimet, joille Rahkonen löysi mahdollisia vastaavuuksia Keski-Venäjältä, kielimuoto näissä olisi siis suomalais-permiläinen, ei saamelainen.

Team Wessman on tehnyt hyvää työtä ja itse tilaisuus oli erittäin hyvin järjestetty, antaen hyvin ammattimaisen vaikutelman.

Mielenkiintoisia uutisia! Toivottavasti itse tulokset tulevat pian. Tuo tieto, että ruotsalainen asutus olisi alkanut jo 800-luvulla, on ainakin minulle uusi. Tuo permilläisyhteys on myös mielenkiintoinen. Alueeltahan on hautalöytönä permiläinen helavyö?

Kvenlander kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos käsitin oikein, Leväluhdan hampaasta/-ista on saatu Willerslevin tiimin toimesta useiden henkilöiden perimää selville. Tulokset julkaistaan kun aineistoa on vertailtu muihin näytteisiin. Muita sekvensoituja näytteitä on muuten ilmeisesti ainakin Luistarista. Leväluhdan haudatut ovatkin ihan eurooppalaista keskitasoa mitoiltaan, noin keskimäärin ja hautausten ajoitus on varmistunut, kalmistoa käytettiin noin n. 300-800 jaa. Populaatio ei ole taustojensa tai elintapojensa puolesta homogeeninen, vaan jakautuu merelliseen vähemmistöön ja sisämaan asukkeihin. Asutuksessa näyttäisi olevan katkos v. 538 ilmastokriisin yhteydessä?

Leväluhta on ollut rautakauden periferiaa, soinen niittyalue johon on liittynyt pieni järvi tai lampi. Hautaustavalla on yhteys lähinnä Vöyrin Käldamäen vesikalmistoon. Materiaali viittaisi ilmeisesti lähinnä Norlannin ja edelleen Norjan yhteyksiin, pronssi vaikuttaisi ehkä olevan tuontia jostain Espanjan suunnasta. Eläimistä vain kana ja hanhi liittyvät ajoituksen osalta hautauksiin, Käldamäesta löytyy lisäksi nauta ja lammas.

Paikanimissä voidaan erottaa kolme ei-IMS-kerrosta. Ruotsalainen rannikolla rannansiirtymän pohjalta jo 800-luvulta alkaen, saamelainen esim. Isonkyrön Jauri "järvi" ja alueen muutamat jokinimet, joille Rahkonen löysi mahdollisia vastaavuuksia Keski-Venäjältä, kielimuoto näissä olisi siis suomalais-permiläinen, ei saamelainen.

Team Wessman on tehnyt hyvää työtä ja itse tilaisuus oli erittäin hyvin järjestetty, antaen hyvin ammattimaisen vaikutelman.

Mielenkiintoisia uutisia! Toivottavasti itse tulokset tulevat pian. Tuo tieto, että ruotsalainen asutus olisi alkanut jo 800-luvulla, on ainakin minulle uusi. Tuo permilläisyhteys on myös mielenkiintoinen. Alueeltahan on hautalöytönä permiläinen helavyö?

Rautakautinen ruotsinyhteys ei ole ruotsalaisyhteys, ei välttämättä kielellisesti eikä geneettisesti. Ihmiset eivät ole aina olleet nykyisenlaisia kieleltään, geeneiltään tai ajatuksiltaan.

En ole varma käsitinkö oikein tuon ruotsalaisnimien ajoituksen. Jokinimet eivät ole permiläisiä, mutta kielimuoto on siis arkainen.

Rannikolla on paljon selittämättömiä paikka- ja luontonimiä. Niistä pitää vain valita mitkä haluaa huomioida.

Sigfrid kirjoitti:

Kvenlander kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Paikanimissä voidaan erottaa kolme ei-IMS-kerrosta. Ruotsalainen rannikolla rannansiirtymän pohjalta jo 800-luvulta alkaen, saamelainen esim. Isonkyrön Jauri "järvi" ja alueen muutamat jokinimet, joille Rahkonen löysi mahdollisia vastaavuuksia Keski-Venäjältä, kielimuoto näissä olisi siis suomalais-permiläinen, ei saamelainen.

Rautakautinen ruotsinyhteys ei ole ruotsalaisyhteys, ei välttämättä kielellisesti eikä geneettisesti. Ihmiset eivät ole aina olleet nykyisenlaisia kieleltään, geeneiltään tai ajatuksiltaan.

Ei tietenkään, mutta ruotsalaisperäiset paikannimet on ruotsalaisyhteys kielellisesti. Ei toki välttämättä ruotsalaisasutusta, mutta joku yhteys se on.

Kvenlander kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:

Kvenlander kirjoitti:
Rautakautinen ruotsinyhteys ei ole ruotsalaisyhteys, ei välttämättä kielellisesti eikä geneettisesti. Ihmiset eivät ole aina olleet nykyisenlaisia kieleltään, geeneiltään tai ajatuksiltaan.

Ei tietenkään, mutta ruotsalaisperäiset paikannimet on ruotsalaisyhteys kielellisesti. Ei toki välttämättä ruotsalaisasutusta, mutta joku yhteys se on.

Lue https://en.wikipedia.org/wiki/Old_Norse

Kantaskandinaavin (Proto-Norse/Proto-Nordic) hajoaminen tytärkieliksi on tapahtunut niin hiljalleen, että on vaikea vetää tarkkoja vuosia. Sigun linkkiä seuraten:

"Old East Norse, between 800 and 1100, is in Sweden called Runic Swedish and in Denmark Runic Danish." -- Siis viikinkiajalla voidaan puhua riimuruotsista ainakin alueilla, joilla ruotsin kieli myöhemmin syntyi; riimuruotsi viittaa siis kirjallisiin muistomerkkeihin. Rekonstruktiona voitaisiin puhua vaikka esiruotsista (koska muinaisruotsin kausi alkaa sitten vasta n. 1200 jKr.). 800-luvun paikannimistä Suomessa on vaikea sanoa, ovatko ne kantaskandinaavisia vai itäskandinaavisia vai peräti esiruotsalaisia, koska terminologia on sen verran epämääräisesti määritelty. Pelkästään ruotsalaisiksi niitä ei kannata sanoa.

Kielen ja väestöjen esiintymisalueet 800-luvulla ja nykyisin eivät vastaa toisiaan, geeneistä puhumattakaan. Vaasan kohdalla lahden toisella puolen asui todennäköisesti enemmän saameja. Kauppareitit olivat erikseen, asuihan skandinaaveja, Old Norsen puhujia, kauppapaikoillaan kaukana idässä jalännessä. Yritän (epätoivoisesti) selittää sitä ettei historiaa pidä yrittää ymmärtää nykyisten kansallisten arvojen pohjalta.

Sigfrid kirjoitti:Kielen ja väestöjen esiintymisalueet 800-luvulla ja nykyisin eivät vastaa toisiaan, geeneistä puhumattakaan. Vaasan kohdalla lahden toisella puolen asui todennäköisesti enemmän saameja. Kauppareitit olivat erikseen, asuihan skandinaaveja, Old Norsen puhujia, kauppapaikoillaan kaukana idässä jalännessä. Yritän (epätoivoisesti) selittää sitä ettei historiaa pidä yrittää ymmärtää nykyisten kansallisten arvojen pohjalta.

Kenelle?

jussipussi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Kielen ja väestöjen esiintymisalueet 800-luvulla ja nykyisin eivät vastaa toisiaan, geeneistä puhumattakaan. Vaasan kohdalla lahden toisella puolen asui todennäköisesti enemmän saameja. Kauppareitit olivat erikseen, asuihan skandinaaveja, Old Norsen puhujia, kauppapaikoillaan kaukana idässä jalännessä. Yritän (epätoivoisesti) selittää sitä ettei historiaa pidä yrittää ymmärtää nykyisten kansallisten arvojen pohjalta.

Kenelle?

Sinullekin

Sigfrid kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Kielen ja väestöjen esiintymisalueet 800-luvulla ja nykyisin eivät vastaa toisiaan, geeneistä puhumattakaan. Vaasan kohdalla lahden toisella puolen asui todennäköisesti enemmän saameja. Kauppareitit olivat erikseen, asuihan skandinaaveja, Old Norsen puhujia, kauppapaikoillaan kaukana idässä jalännessä. Yritän (epätoivoisesti) selittää sitä ettei historiaa pidä yrittää ymmärtää nykyisten kansallisten arvojen pohjalta.

Kenelle?

Sinullekin

Kiitos opetuksesta, tuotahan en ollut tullut ajatelleeksikaan...

No kun kerran aloit taas opettamaan, niin miksi siellä lahden takana oli todennäköisesti enemmän saamelaisia?