Anskuq kirjoitti:https://www.facebook.com/events/1670639536581510/?ti=cl
tällainen olisi tiedossa, ketä kiinnostaa.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos käsitin oikein, Leväluhdan hampaasta/-ista on saatu Willerslevin tiimin toimesta useiden henkilöiden perimää selville. Tulokset julkaistaan kun aineistoa on vertailtu muihin näytteisiin. Muita sekvensoituja näytteitä on muuten ilmeisesti ainakin Luistarista. Leväluhdan haudatut ovatkin ihan eurooppalaista keskitasoa mitoiltaan, noin keskimäärin ja hautausten ajoitus on varmistunut, kalmistoa käytettiin noin n. 300-800 jaa. Populaatio ei ole taustojensa tai elintapojensa puolesta homogeeninen, vaan jakautuu merelliseen vähemmistöön ja sisämaan asukkeihin. Asutuksessa näyttäisi olevan katkos v. 538 ilmastokriisin yhteydessä?
Leväluhta on ollut rautakauden periferiaa, soinen niittyalue johon on liittynyt pieni järvi tai lampi. Hautaustavalla on yhteys lähinnä Vöyrin Käldamäen vesikalmistoon. Materiaali viittaisi ilmeisesti lähinnä Norlannin ja edelleen Norjan yhteyksiin, pronssi vaikuttaisi ehkä olevan tuontia jostain Espanjan suunnasta. Eläimistä vain kana ja hanhi liittyvät ajoituksen osalta hautauksiin, Käldamäesta löytyy lisäksi nauta ja lammas.
Paikanimissä voidaan erottaa kolme ei-IMS-kerrosta. Ruotsalainen rannikolla rannansiirtymän pohjalta jo 800-luvulta alkaen, saamelainen esim. Isonkyrön Jauri "järvi" ja alueen muutamat jokinimet, joille Rahkonen löysi mahdollisia vastaavuuksia Keski-Venäjältä, kielimuoto näissä olisi siis suomalais-permiläinen, ei saamelainen.
Team Wessman on tehnyt hyvää työtä ja itse tilaisuus oli erittäin hyvin järjestetty, antaen hyvin ammattimaisen vaikutelman.
Sigfrid kirjoitti:Kävitkö itse seminaarissa ja onko matsku saatavilla?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Kävitkö itse seminaarissa ja onko matsku saatavilla?
Kävin paikalla, en tiedä onko osin saatavilla. Osa ei varmuudella ole, kun ei ole julkaistu.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos käsitin oikein, Leväluhdan hampaasta/-ista on saatu Willerslevin tiimin toimesta useiden henkilöiden perimää selville. Tulokset julkaistaan kun aineistoa on vertailtu muihin näytteisiin. Muita sekvensoituja näytteitä on muuten ilmeisesti ainakin Luistarista. Leväluhdan haudatut ovatkin ihan eurooppalaista keskitasoa mitoiltaan, noin keskimäärin ja hautausten ajoitus on varmistunut, kalmistoa käytettiin noin n. 300-800 jaa. Populaatio ei ole taustojensa tai elintapojensa puolesta homogeeninen, vaan jakautuu merelliseen vähemmistöön ja sisämaan asukkeihin. Asutuksessa näyttäisi olevan katkos v. 538 ilmastokriisin yhteydessä?
Leväluhta on ollut rautakauden periferiaa, soinen niittyalue johon on liittynyt pieni järvi tai lampi. Hautaustavalla on yhteys lähinnä Vöyrin Käldamäen vesikalmistoon. Materiaali viittaisi ilmeisesti lähinnä Norlannin ja edelleen Norjan yhteyksiin, pronssi vaikuttaisi ehkä olevan tuontia jostain Espanjan suunnasta. Eläimistä vain kana ja hanhi liittyvät ajoituksen osalta hautauksiin, Käldamäesta löytyy lisäksi nauta ja lammas.
Paikanimissä voidaan erottaa kolme ei-IMS-kerrosta. Ruotsalainen rannikolla rannansiirtymän pohjalta jo 800-luvulta alkaen, saamelainen esim. Isonkyrön Jauri "järvi" ja alueen muutamat jokinimet, joille Rahkonen löysi mahdollisia vastaavuuksia Keski-Venäjältä, kielimuoto näissä olisi siis suomalais-permiläinen, ei saamelainen.
Team Wessman on tehnyt hyvää työtä ja itse tilaisuus oli erittäin hyvin järjestetty, antaen hyvin ammattimaisen vaikutelman.
Kvenlander kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos käsitin oikein, Leväluhdan hampaasta/-ista on saatu Willerslevin tiimin toimesta useiden henkilöiden perimää selville. Tulokset julkaistaan kun aineistoa on vertailtu muihin näytteisiin. Muita sekvensoituja näytteitä on muuten ilmeisesti ainakin Luistarista. Leväluhdan haudatut ovatkin ihan eurooppalaista keskitasoa mitoiltaan, noin keskimäärin ja hautausten ajoitus on varmistunut, kalmistoa käytettiin noin n. 300-800 jaa. Populaatio ei ole taustojensa tai elintapojensa puolesta homogeeninen, vaan jakautuu merelliseen vähemmistöön ja sisämaan asukkeihin. Asutuksessa näyttäisi olevan katkos v. 538 ilmastokriisin yhteydessä?
Leväluhta on ollut rautakauden periferiaa, soinen niittyalue johon on liittynyt pieni järvi tai lampi. Hautaustavalla on yhteys lähinnä Vöyrin Käldamäen vesikalmistoon. Materiaali viittaisi ilmeisesti lähinnä Norlannin ja edelleen Norjan yhteyksiin, pronssi vaikuttaisi ehkä olevan tuontia jostain Espanjan suunnasta. Eläimistä vain kana ja hanhi liittyvät ajoituksen osalta hautauksiin, Käldamäesta löytyy lisäksi nauta ja lammas.
Paikanimissä voidaan erottaa kolme ei-IMS-kerrosta. Ruotsalainen rannikolla rannansiirtymän pohjalta jo 800-luvulta alkaen, saamelainen esim. Isonkyrön Jauri "järvi" ja alueen muutamat jokinimet, joille Rahkonen löysi mahdollisia vastaavuuksia Keski-Venäjältä, kielimuoto näissä olisi siis suomalais-permiläinen, ei saamelainen.
Team Wessman on tehnyt hyvää työtä ja itse tilaisuus oli erittäin hyvin järjestetty, antaen hyvin ammattimaisen vaikutelman.
Mielenkiintoisia uutisia! Toivottavasti itse tulokset tulevat pian. Tuo tieto, että ruotsalainen asutus olisi alkanut jo 800-luvulla, on ainakin minulle uusi. Tuo permilläisyhteys on myös mielenkiintoinen. Alueeltahan on hautalöytönä permiläinen helavyö?
Sigfrid kirjoitti:Kvenlander kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Paikanimissä voidaan erottaa kolme ei-IMS-kerrosta. Ruotsalainen rannikolla rannansiirtymän pohjalta jo 800-luvulta alkaen, saamelainen esim. Isonkyrön Jauri "järvi" ja alueen muutamat jokinimet, joille Rahkonen löysi mahdollisia vastaavuuksia Keski-Venäjältä, kielimuoto näissä olisi siis suomalais-permiläinen, ei saamelainen.
Rautakautinen ruotsinyhteys ei ole ruotsalaisyhteys, ei välttämättä kielellisesti eikä geneettisesti. Ihmiset eivät ole aina olleet nykyisenlaisia kieleltään, geeneiltään tai ajatuksiltaan.
Kvenlander kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Kvenlander kirjoitti:
Rautakautinen ruotsinyhteys ei ole ruotsalaisyhteys, ei välttämättä kielellisesti eikä geneettisesti. Ihmiset eivät ole aina olleet nykyisenlaisia kieleltään, geeneiltään tai ajatuksiltaan.
Ei tietenkään, mutta ruotsalaisperäiset paikannimet on ruotsalaisyhteys kielellisesti. Ei toki välttämättä ruotsalaisasutusta, mutta joku yhteys se on.
Sigfrid kirjoitti:Kielen ja väestöjen esiintymisalueet 800-luvulla ja nykyisin eivät vastaa toisiaan, geeneistä puhumattakaan. Vaasan kohdalla lahden toisella puolen asui todennäköisesti enemmän saameja. Kauppareitit olivat erikseen, asuihan skandinaaveja, Old Norsen puhujia, kauppapaikoillaan kaukana idässä jalännessä. Yritän (epätoivoisesti) selittää sitä ettei historiaa pidä yrittää ymmärtää nykyisten kansallisten arvojen pohjalta.
jussipussi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Kielen ja väestöjen esiintymisalueet 800-luvulla ja nykyisin eivät vastaa toisiaan, geeneistä puhumattakaan. Vaasan kohdalla lahden toisella puolen asui todennäköisesti enemmän saameja. Kauppareitit olivat erikseen, asuihan skandinaaveja, Old Norsen puhujia, kauppapaikoillaan kaukana idässä jalännessä. Yritän (epätoivoisesti) selittää sitä ettei historiaa pidä yrittää ymmärtää nykyisten kansallisten arvojen pohjalta.
Kenelle?
Sigfrid kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Kielen ja väestöjen esiintymisalueet 800-luvulla ja nykyisin eivät vastaa toisiaan, geeneistä puhumattakaan. Vaasan kohdalla lahden toisella puolen asui todennäköisesti enemmän saameja. Kauppareitit olivat erikseen, asuihan skandinaaveja, Old Norsen puhujia, kauppapaikoillaan kaukana idässä jalännessä. Yritän (epätoivoisesti) selittää sitä ettei historiaa pidä yrittää ymmärtää nykyisten kansallisten arvojen pohjalta.
Kenelle?
Sinullekin
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa