Sivu 1/1

Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 16 Syys 2016 01:16
Kirjoittaja Kainu
Olen ajatellut liittyä karhun kansaan, joten haluaisin tietää enemmän viikinkiajalla vietetyistä juhlista. En ole löytänyt mistään pitävää tietoa. Jos löydän jotain, niin huomaan, ettei asia pidä paikkaansa tai jollain muulla sivulla kerrotaan, että ei se niin ollut. Ajattelin, että tältä sivustolta varmaan saisin tietää, minkälaisia juhlia oli oikeasti ennenvanhaan.

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 16 Syys 2016 09:23
Kirjoittaja Kvenlander
Vaikea tietää mitään varmaa, kun kirjallisia lähteitä ei ole. Uskoisin, että Kalevalan juhlien kuvaukset voivat antaa jonkinlaista viittausta, vaikka onkin laitettu kirjalliseen muotoon miltei 1000 vuotta myöhemmin. Myös käräjäoikeuksien pöytäkirjat, joissa kuvataan uskonnollisia pakanajuhlia, voivat antaa viitettä (Ukon vakat, kekrijuhlat).

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 16 Syys 2016 22:03
Kirjoittaja Sigfrid
Varmaa on vain että ryypättiin ankarasti. Eiköhän siitä lähde. Kalevalan mukaan sittten mentiin pihalle mittelemään miekkojen pituutta PDT_Armataz_01_12 Hyviin tapoihin kuului pitää pirtissä miekka tupessa.

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 16 Syys 2016 23:08
Kirjoittaja wejoja
Myös arkeologinen aineisto, esim. haudoista rekonstruoidut juhla-asut, korut, rituaaliesineet ym. kertovat juhlinnasta, siis ainakin hautajaisjuhlista.
Ehkä löytyy viitteitä myös sadonkorjuu ym. kalendaari pidoista? Viisaammat tietävä, olisiko jopa kieleen tarttunut jäämiä rautakautisista ryyppyjuhlista,
esim. tyyliin "No, eikös jo ryhdytä ryyppäämään"...? Edit: Vai oliko tää sittenkin jotain Eppu Normaalia vuosien takaa...?

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 17 Syys 2016 18:13
Kirjoittaja aikalainen
Luulisi, että vuotuisten juhlien perusta on ollut aina jonkinlainen kooste näistä: Juovukkeita, juhlaruokaa, soittoa, laulua, tanhuja. Pohjolassa ajankohtina oletettavasti ainakin vuoden pimein ja valoisin aika, nykyvastineinaan joulu ja juhannus.

Sigfrid kirjoitti:Varmaa on vain että ryypättiin ankarasti.

Moni suomalainen viettää siis rautakautisia perinnejuhlia joka viikonloppu.

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 18 Syys 2016 13:39
Kirjoittaja wejoja
aikalainen kirjoitti:Luulisi, että vuotuisten juhlien perusta on ollut aina jonkinlainen kooste näistä: Juovukkeita, juhlaruokaa, soittoa, laulua, tanhuja. Pohjolassa ajankohtina oletettavasti ainakin vuoden pimein ja valoisin aika, nykyvastineinaan joulu ja juhannus.

Sigfrid kirjoitti:Varmaa on vain että ryypättiin ankarasti.

Moni suomalainen viettää siis rautakautisia perinnejuhlia joka viikonloppu.


Listaan voisi vielä lisätä naimisen juhlien perustana.

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 11 Loka 2016 14:47
Kirjoittaja Kainu
Ovatko kekripukit kiertäneet taloja jo ennen kristinuskon tuloa? Entä oliko silloin myös kekrittäriä ja ruukasivatko naiset jo silloin pukeutua miesten vaatteisiin ja miehet naisten vaatteisiin? Pitikö naisten olla kekrinä selvinpäin vai saivatko hekin juoda mutta vain vähän? Samalla olisi mukava tietää, että oliko nuuttipukkeja ja tapaninpukkeja myös ennen kristinuskoa.

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 11 Loka 2016 21:33
Kirjoittaja Kvenlander
Kainu kirjoitti:Ovatko kekripukit kiertäneet taloja jo ennen kristinuskon tuloa? Entä oliko silloin myös kekrittäriä ja ruukasivatko naiset jo silloin pukeutua miesten vaatteisiin ja miehet naisten vaatteisiin? Pitikö naisten olla kekrinä selvinpäin vai saivatko hekin juoda mutta vain vähän? Samalla olisi mukava tietää, että oliko nuuttipukkeja ja tapaninpukkeja myös ennen kristinuskoa.


Kyllä ovat kiertäneet, joulupukki on nimenomaan jouluun siirtynyt kekriperinne, joka on sekoittunut Pyhän Klausin perinteeseen (joka sekin on Hollannissa ja Saksassa vieläkin joulukuun 6. päivä, ei talvipäivän seisauksen aikaan). Savon Sanomissa oli muutama viikko sitten pitkä juttu kekriperinteistä, varmaan löytyy googlettamalla. Ukon vakoista on myös paljon tietoa saatavilla, se on toinen varmasti pakanallinen juhla. Molempiin taisi liittyä lampaan uhraaminen. Se voi olla vaikeampaa toteuttaa käytännössä, mutta kyllähän halal-lihaakin saa tehdä PDT_Armataz_01_12

Jo Mikael Agricola kirjoitti Ukon vakoista, että silloin "juopui sekä piika että akka ja siellä paljon häpiätä tehtiin sekä kuultiin että nähtiin", että luulen naisten juoneen aivan kuten miestenkin PDT_Armataz_01_37

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 07 Joulu 2017 17:08
Kirjoittaja Kainu
Miten sitten joulu, onko sitä vietetty Suomessa ennen kristinuskon tuloa ja jos on, niin millä nimellä? Jostain olen lukenut, että sitä oltaisiin vietetty vain Ruotsissa, jostain muualta taas olen lukenut että sitä oltaisiin vietetty Suomessakin. Kuuluivatko lahjatkin Suomessa esikristilliseen jouluun vai vaan Ruotsin jouluun? Entä onko tiedossa mitään muita joulunviettotapoja, poltettiinko esim. juhlatulia tai muita pimeyttä karkottamaan tai jotain muuta tarkoitusta varten?

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 07 Joulu 2017 21:39
Kirjoittaja Jaska
Kainu kirjoitti:Miten sitten joulu, onko sitä vietetty Suomessa ennen kristinuskon tuloa ja jos on, niin millä nimellä? Jostain olen lukenut, että sitä oltaisiin vietetty vain Ruotsissa, jostain muualta taas olen lukenut että sitä oltaisiin vietetty Suomessakin. Kuuluivatko lahjatkin Suomessa esikristilliseen jouluun vai vaan Ruotsin jouluun? Entä onko tiedossa mitään muita joulunviettotapoja, poltettiinko esim. juhlatulia tai muita pimeyttä karkottamaan tai jotain muuta tarkoitusta varten?

Joulu nimenä on lainattu skandinaaveilta pakanalliseen keskitalven juhlaan viittaavana; meillä ei siis ole mitään "Ristusmessua". Juhlan nimi varastettiin sellaisenaan kristilliseen käyttöön. Varmaa tietoa ei ole siitä, minä kaikkina aikoina on juhlittu ja miten, eikä koskaan tulla varmaa tietoa saamaankaan. Nykyihminen voi vain yrittää koota sirpaleista jonkinlaisen käsityksen. Ja Baltiassa pakanuus on säilynyt nykypäivään saakka katkeamatta, toisin kuin Suomessa, joten sieltäkin voi katsella neuvoa. Naapurikansoilla on usein ollut paljon yhteistä tavoissaan.

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 11 Heinä 2020 19:36
Kirjoittaja Thurisaz
Jaska kirjoitti:
Kainu kirjoitti:Miten sitten joulu, onko sitä vietetty Suomessa ennen kristinuskon tuloa ja jos on, niin millä nimellä? Jostain olen lukenut, että sitä oltaisiin vietetty vain Ruotsissa, jostain muualta taas olen lukenut että sitä oltaisiin vietetty Suomessakin. Kuuluivatko lahjatkin Suomessa esikristilliseen jouluun vai vaan Ruotsin jouluun? Entä onko tiedossa mitään muita joulunviettotapoja, poltettiinko esim. juhlatulia tai muita pimeyttä karkottamaan tai jotain muuta tarkoitusta varten?

Joulu nimenä on lainattu skandinaaveilta pakanalliseen keskitalven juhlaan viittaavana; meillä ei siis ole mitään "Ristusmessua". Juhlan nimi varastettiin sellaisenaan kristilliseen käyttöön. Varmaa tietoa ei ole siitä, minä kaikkina aikoina on juhlittu ja miten, eikä koskaan tulla varmaa tietoa saamaankaan. Nykyihminen voi vain yrittää koota sirpaleista jonkinlaisen käsityksen. Ja Baltiassa pakanuus on säilynyt nykypäivään saakka katkeamatta, toisin kuin Suomessa, joten sieltäkin voi katsella neuvoa. Naapurikansoilla on usein ollut paljon yhteistä tavoissaan.


Kuinka todennäköisenä pidät että pakanallinen joulupukki olisi kopioitu Viroon ja Suomeen kristillisen joulun mukana?

Kuva

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 11 Heinä 2020 20:33
Kirjoittaja Jaska
Thurisaz kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kainu kirjoitti:Miten sitten joulu, onko sitä vietetty Suomessa ennen kristinuskon tuloa ja jos on, niin millä nimellä? Jostain olen lukenut, että sitä oltaisiin vietetty vain Ruotsissa, jostain muualta taas olen lukenut että sitä oltaisiin vietetty Suomessakin. Kuuluivatko lahjatkin Suomessa esikristilliseen jouluun vai vaan Ruotsin jouluun? Entä onko tiedossa mitään muita joulunviettotapoja, poltettiinko esim. juhlatulia tai muita pimeyttä karkottamaan tai jotain muuta tarkoitusta varten?

Joulu nimenä on lainattu skandinaaveilta pakanalliseen keskitalven juhlaan viittaavana; meillä ei siis ole mitään "Ristusmessua". Juhlan nimi varastettiin sellaisenaan kristilliseen käyttöön. Varmaa tietoa ei ole siitä, minä kaikkina aikoina on juhlittu ja miten, eikä koskaan tulla varmaa tietoa saamaankaan. Nykyihminen voi vain yrittää koota sirpaleista jonkinlaisen käsityksen. Ja Baltiassa pakanuus on säilynyt nykypäivään saakka katkeamatta, toisin kuin Suomessa, joten sieltäkin voi katsella neuvoa. Naapurikansoilla on usein ollut paljon yhteistä tavoissaan.


Kuinka todennäköisenä pidät että pakanallinen joulupukki olisi kopioitu Viroon ja Suomeen kristillisen joulun mukana?

Kuva

Hyvin epätodennäköisenä. Joulupukki on kristillisen joulun yhteydessä säilynyt pakanallinen jäänne.

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 12 Heinä 2020 09:35
Kirjoittaja Thurisaz
Jaska kirjoitti:Hyvin epätodennäköisenä. Joulupukki on kristillisen joulun yhteydessä säilynyt pakanallinen jäänne.


Aivan, pidän sitä ja muuta säilynyttä todisteena samasta " yleispohjoismaisesta uskonnosta".
Olin huvittunut kun Pyhäjärvestä löytyneen Odinin pää teemaisen votiivisauvan koristeen kerrottiin Bircala näyttelyssä olleen paikallisille vain koriste jonka merkitystä ei olisi ymmärretty.

Kuva

https://www.europeana.eu/fi/item/2021009/M012_KM40152_1

The magic wands of Viking seeresses?

https://en.natmus.dk/historical-knowled ... seeresses/

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 12 Heinä 2020 11:28
Kirjoittaja Jaska
Thurisaz kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Hyvin epätodennäköisenä. Joulupukki on kristillisen joulun yhteydessä säilynyt pakanallinen jäänne.


Aivan, pidän sitä ja muuta säilynyttä todisteena samasta " yleispohjoismaisesta uskonnosta".
Olin huvittunut kun Pyhäjärvestä löytyneen Odinin pää teemaisen votiivisauvan koristeen kerrottiin Bircala näyttelyssä olleen paikallisille vain koriste jonka merkitystä ei olisi ymmärretty.

Muinaiset pakanauskonnot olivat polyteistisia ja sellaisina avoimia uusille jumaluuksille. Varmasti lounaisessa Suomessa jotkut tunsivat myös skandinaavisia jumaluuksia, kun sieltä muutenkin tuli runsaasti vaikutteita.

Kokonaisuutena ei kuitenkaan voi sanoa, että muinaissuomalainen pakanuus olisi sama uskonto kuin muinaisskandinaavinen pakanuus. Eroja on kuitenkin paljon joka tasolla. Yhteiset elinkeinot ja elinympäristö toki aiheuttaa sen, että samoilla asioilla on jumalia, ja niillä voi olla myös yhteisiä piirteitä. Mutta kaikki maailman monijumalaiset uskonnot eivät siltikään ole yksi ja sama uskonto.

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 12 Heinä 2020 11:53
Kirjoittaja Thurisaz
Jaska kirjoitti:Muinaiset pakanauskonnot olivat polyteistisia ja sellaisina avoimia uusille jumaluuksille. Varmasti lounaisessa Suomessa jotkut tunsivat myös skandinaavisia jumaluuksia, kun sieltä muutenkin tuli runsaasti vaikutteita.

Kokonaisuutena ei kuitenkaan voi sanoa, että muinaissuomalainen pakanuus olisi sama uskonto kuin muinaisskandinaavinen pakanuus. Eroja on kuitenkin paljon joka tasolla. Yhteiset elinkeinot ja elinympäristö toki aiheuttaa sen, että samoilla asioilla on jumalia, ja niillä voi olla myös yhteisiä piirteitä. Mutta kaikki maailman monijumalaiset uskonnot eivät siltikään ole yksi ja sama uskonto.


Yule is attested early in the history of the Germanic peoples; from the 4th-century Gothic language it appears in the month name fruma jiuleis, and, in the 8th century, the English historian Bede wrote that the Anglo-Saxon calendar included the months geola or giuli corresponding to either modern December or December and January.[11]

While the Old Norse month name ýlir is similarly attested, the Old Norse corpus also contains numerous references to an event by the Old Norse form of the name, jól. In chapter 55 of the Prose Edda book Skáldskaparmál, different names for the gods are given; one is "Yule-beings". A work by the skald Eyvindr skáldaspillir that uses the term is then quoted: "again we have produced Yule-being's feast [mead of poetry], our rulers' eulogy, like a bridge of masonry".[12] In addition, one of the numerous names of Odin is Jólnir, referring to the event.[13]


Scholars have connected the month event and Yule period to the Wild Hunt (a ghostly procession in the winter sky), the god Odin (who is attested in Germanic areas as leading the Wild Hunt and bears the name Jólnir), and increased supernatural activity, such as the Wild Hunt and the increased activities of draugar—undead beings who walk the earth

https://en.wikipedia.org/wiki/Yule

The earliest form of Julebukking was a pre-Christian pagan ritual. The tradition of the Yule goat (Julebukk) is commonly believed to have originated in Norway, at a time when pagans worshiped Thor, the god who traveled in his chariot drawn by two goats. [6] During the Yule holiday, they would disguise their appearance by dressing in a goatskin and go from house to house carrying a goat head. [7]

https://en.wikipedia.org/wiki/Julebukking

A Christmas ham or Yule ham is a ham often served for Christmas dinner in northern Europe and the Anglosphere.[1] The style of preparation varies widely by place and time.

It is said that the tradition of eating ham evolved from the Pagan ritual of sacrificing a wild boar to the Norse god Freyr during harvest festivals.[2][3] The Christian adoption of this tradition stems from St Stephen's Day.

https://en.wikipedia.org/wiki/Christmas_ham

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 12 Heinä 2020 13:32
Kirjoittaja Thurisaz
Onkos etymologiasta tullut mitään uutta?

viewtopic.php?f=24&t=313

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 15 Syys 2021 21:39
Kirjoittaja Tuomas
Kun tässä Kekriä kovasti ketjussa käytiin läpi, niin uskallan kysyä kun Eteläpohjalaisessa osakunnassa Kekrin tillalla juhlittiin Parttenkoliaasia, niin osaako tälle sanalle kukaan antaa etymologiaa tms. arvausta mistä olisi kyse?

-Tuomas

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 16 Syys 2021 00:35
Kirjoittaja Jaska
Tuomas kirjoitti:Kun tässä Kekriä kovasti ketjussa käytiin läpi, niin uskallan kysyä kun Eteläpohjalaisessa osakunnassa Kekrin tillalla juhlittiin Parttenkoliaasia, niin osaako tälle sanalle kukaan antaa etymologiaa tms. arvausta mistä olisi kyse?

-Tuomas

Ohhoh, en ollut tuosta koskaan kuullutkaan. Kyse on osaltaan perinnepukunäyttäytymisestä, joten kirjakielinen muoto olisi kaiketi "(vaate)parsienkoliaiset".

Koliaiset = riihenpuinnin lopettajaiset, lopettajaiskestitys tai kankaan valmistuttua tarjottava (kahvi)kestitys.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&w ... 1226611f3f

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 16 Syys 2021 01:05
Kirjoittaja Tuomas
Parret voivat tässä yhteydessä tarkoittaa myös riihen parsia, johon lyhteet nostettiin kuivumaan ja edelleen parsilta alas varstoilla puitavaksi.

-Tuomas

Re: Juhlat viikinkiajan suomessa

ViestiLähetetty: 16 Syys 2021 02:12
Kirjoittaja Jaska
Tuomas kirjoitti:Parret voivat tässä yhteydessä tarkoittaa myös riihen parsia, johon lyhteet nostettiin kuivumaan ja edelleen parsilta alas varstoilla puitavaksi.

-Tuomas

Totta, alkuperäisen merkityksen kannalta tuo on varmasti se oikeampi selitys.