Sivu 1/1

Rengaslöydöt

ViestiLähetetty: 17 Heinä 2011 10:58
Kirjoittaja pektopah
Onkohan joissain paikoin Suomessa löytynyt tavallista runsaammin erilaisia renkaita?

Kirjassa "The Well Spring of the Goths" Ingmar Nordgren on tutkinut renkaisiin liittyviä paikannimiä Skandinaviassa ja muualla Euroopassa. Tein itse haun Renk-alkuisista paikannimistä tällaisin tuloksin:

Kuva

Uploaded with ImageShack.us

Euran lähellä näkyy olevan Renkaanmaa, Turun lähellä Renko ja Hämeenlinnan ympärillä sekä E-Pohjanmaalla näyttää olevan ryppäät Renko-, Renka- ja Renkku-alkuisia nimiä. Ainakin noilta seuduilta on myös rautakautisia löytöjä. Lisäksi Lounais-Suomen rengasmiekkalöydöt näyttäisivät osuvan suunnilleen samoille seuduille:

Kuva

http://www.daastol.com/books/Nordgren,W ... fGoths.pdf

The Nordic Ring-names

Because rings of all kinds seem to be so important for the Gauts, the Gutar and the Jutes in Scandinavia as well as among the Continental Goths, I asked myself when the ring acquired this significance for the Gothic peoples. Did it start on the Continent and spread up to the North or, on the contrary, did its symbolism originate in the North, and spread southwards? In trying to find an answer to this question I noticed an interesting factor in the toponymic geography of the Scandinavian region. There are numerous placenames and incolent names, i.e. nature names, beginning with the syllable Ring-, e.g. Ringsholmen, Ringholmen, Ringsbacken, Ringsåsen, sometimes with a Spjuttorp close by. The first two names mean Ring-island, and followed by Ring-hill, Ringridge and Spear-thorpe. It should be noted that the spear of Gungnir was regarded
as Óðinns.

Using maps and etymological literature, including the series Danmarks stednavn and Ryghs Norske gaardsnavne, I have endeavoured to comb Denmark, Norway and Sweden for Ring-names. Finland was not really a part of the Scandinavian area at this time and so I have included Finland in the Continental area. So far I have found 412 names in these three countries. Outside Scandinavia I first found another four in Brandenburgwhere both Goths and Burgundians stayed. One of these is called Ringenhain, the cult-place of the ring which is also the case in e.g. an Bohemian site. It is noteworthy that these places in Brandenburg are at the farthest eastern edge, within the Gothic area. There are Ring- names in other countries, however. In Poland, the starting point for the Gothic migration to the Pontic basin, there are quite a number. They indicate settlements such as farms and villages. The Slavicized names in Poland are constructed from a form ryn-, which appears also in the derivative rynek. The word rynek means ring and in Polish it has acquired the meaning market-place, square. According to Professor Salamon of Kraków it originates from certain Germanic dialects.(Pers.com) Brückner (1957: 472), Grimm (1893, vol. 14: 993f.), Mikloi (1886: 286) and Vasmer (19501958, vol. III) recount that this meaning has spread to Bohemia, Hungary, Silesia and Russia (cf. Rus. rynok, market). Cult and market in ancient times were closely interconnected, as is shown by e.g. the Disting in Uppsala. The Slavic names are of the same character
as the Nordic ones. In neighbouring countries there are still more. In Lithuania, also, there is a considerable number consisting mostly of settlements and a few names of rivers and lakes. Estonia has two, Livonia one and Latvia have three names.

ViestiLähetetty: 17 Heinä 2011 11:03
Kirjoittaja pektopah
Jaska osannee kertoa sanan rengas etymologiasta.

Mielenkiintoisesti slaavin kantasana kolo näyttää tarkoittanee rengasta. Onko suomen reikää tarkoittavan kolo-sanan alkuperä siis slaavilainen?

There is also another root, kolo, meaning ring or circle. According to the Russian archaeologist V.V. Sedov there is a concentration of such names along the Djnepr where also the Goths had settlements. These names are however not included in the survey. Accordingly the Russian figure might be higher.


* There is an abundance of kolo- names in the Dnieper basin. Kolo is the Slavic main root for ring. It is in this area that V.V.Sedov in his book Drevnerusskaja narodnost locates the Ruzzi. Sedov regards these as a Slavic tribal group. It is an interesting observation that the Goths also had numerous settlements in this area.

ViestiLähetetty: 17 Heinä 2011 14:02
Kirjoittaja pektopah
Nordgrenin löytämät ring-nimet:

Kuva

Uploaded with ImageShack.us

ViestiLähetetty: 17 Heinä 2011 14:40
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Kokeilepas rink*-hakua Karttapaikalla, en saa itse tallennettua karttoja juuri nyt.

Re: Rengaslöydöt

ViestiLähetetty: 20 Heinä 2011 14:54
Kirjoittaja Sami Raninen
pektopah kirjoitti:Euran lähellä näkyy olevan Renkaanmaa, Turun lähellä Renko ja Hämeenlinnan ympärillä sekä E-Pohjanmaalla näyttää olevan ryppäät Renko-, Renka- ja Renkku-alkuisia nimiä. Ainakin noilta seuduilta on myös rautakautisia löytöjä. Lisäksi Lounais-Suomen rengasmiekkalöydöt näyttäisivät osuvan suunnilleen samoille seuduille:


Eipä noilla nimillä todellisuudessa näytä olevan mitään selkeää yhteyttä rautakautisiin löytöihin. Euran ja Paraisten ("Turun lähellä") nimet ovat aivan eri suunnilla kuin alueiden rautakautiset löydöt. Suurin nimikeskittymä on Rengon seudulla Kanta-Hämeessä, eikä sieltä ole rengasmiekkoja.

Ainoa selkeä esimerkki skandinaavisista rengasuhritavoista Suomessa ovat Kiukaisten Panelian kaularenkaat (esiroom. aika).

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2011 02:33
Kirjoittaja Jaska
pektopah kirjoitti:Jaska osannee kertoa sanan rengas etymologiasta.

Se on varhaiskantagermaaninen, lainattu asusta *hrengaz. Myöhäiskantagermaanissa oli jo *hringaz, johon kaikkien germaanisten kielten sanat palautuvat.

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2011 09:30
Kirjoittaja pektopah
Jaska kirjoitti:
pektopah kirjoitti:Jaska osannee kertoa sanan rengas etymologiasta.

Se on varhaiskantagermaaninen, lainattu asusta *hrengaz. Myöhäiskantagermaanissa oli jo *hringaz, johon kaikkien germaanisten kielten sanat palautuvat.

Kiitoksia. Entäs tuo slaavien kolo, onko sillä jotain tekemistä suomen kolon kanssa?

ViestiLähetetty: 14 Loka 2011 23:17
Kirjoittaja Pystynen
Kolo on käsittääkseni germaaninen laina sekin (engl hole, saks. Höhle jne), aika varhainen varmaan kun tässä on alussa vielä /k/. (Jollei balteilla tms. ole sitten jotain samannäköistä johdosta samasta ieur. kannasta.)

En oikein näe mitä koloilla ja pyörillä on yhteistä. Sen sijaan tulee mieleen, onko junan tms. kulkua kuvaavalla sanalla kolottaa jotain tekemistä tämän kanssa

ViestiLähetetty: 15 Loka 2011 00:00
Kirjoittaja pektopah
Pystynen kirjoitti:En oikein näe mitä koloilla ja pyörillä on yhteistä. Sen sijaan tulee mieleen, onko junan tms. kulkua kuvaavalla sanalla kolottaa jotain tekemistä tämän kanssa

Renkaan keskellä on kolo, ilman koloa rengas olisi ympyrä, pyörä tai kiekko. Rengas ollee samaa perua kuin rinki (=kehä), joka tarkoittaa ympyrän kehää, eli ulkoreunaa.

ViestiLähetetty: 15 Loka 2011 00:52
Kirjoittaja Pystynen
pektopah kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:En oikein näe mitä koloilla ja pyörillä on yhteistä. Sen sijaan tulee mieleen, onko junan tms. kulkua kuvaavalla sanalla kolottaa jotain tekemistä tämän kanssa

Renkaan keskellä on kolo, ilman koloa rengas olisi ympyrä, pyörä tai kiekko.

Niin no, tällä logiikalla pääsee kyllä suuntaan "kolo" > "rengas" > "pyörä", mutta ei oikein päinvastoin.

pektopah kirjoitti:Rengas ollee samaa perua kuin rinki (=kehä), joka tarkoittaa ympyrän kehää, eli ulkoreunaa.

Jep toki, tämä tulee samasta germaanisesta pesueesta, sen jälkeen kun e oli kohonnut i:ksi ja loppupääte kulunut johonkin. Tarkemmin on mahdoton sanoa, sana kun on edelleenkin asussa ring melko joka puolella germaanikieliä

Tai on se sentään aiempi kuin tämä viimeaikainen tapa lainata pitkää ŋ:ää avotavuihinkin (gongi, jengi, kingi), mutta tämän nyt näkee jo kirjallisistakin lähteistä.

ViestiLähetetty: 15 Loka 2011 14:21
Kirjoittaja Jaska
Pystynen kirjoitti:Kolo on käsittääkseni germaaninen laina sekin (engl hole, saks. Höhle jne), aika varhainen varmaan kun tässä on alussa vielä /k/. (Jollei balteilla tms. ole sitten jotain samannäköistä johdosta samasta ieur. kannasta.)

Se olisi mahdollista, mutta yllätyksekseni SSA esittää ugrista riittävän säännöllisen vastineen: unkarin halok ~ mansin xal, kal ~ hantin xul, kol 'rako, väli, halkeama jne.'. Germaanin sana taas palautuu kantaindoeuroopan juureen *kel-, eli samannäköisyys on tässä tapauksessa sattumaa.

Slaavin kolo taas palautuu kantaindoeuroopan 'pyörää' merkitsevään sanaan *kwekwlos, josta germaaniin tulevat englannin wheel ja ruotsin hjul.

Pystynen kirjoitti:En oikein näe mitä koloilla ja pyörillä on yhteistä. Sen sijaan tulee mieleen, onko junan tms. kulkua kuvaavalla sanalla kolottaa jotain tekemistä tämän kanssa

Melkoinen aasinsilta Pektopahilla kyllä oli - pyörän kehä ja se tyhjä tila ovat toistensa polariteetteja, täydennys/vastakohtia, joiden merkitys tuskin voisi kääntyä toisikseen. Ei tietääkseni tiedetä myöskään tapauksia, joissa 'maata' merkitsevä sana olisi alkanut merkitä 'ilmaa' tai päinvastoin.

Junan olen kuullut kolkottavan - lienee samaa sanuetta kuin mainitsemasi, ja ääntä jäljittelevä.

ViestiLähetetty: 15 Loka 2011 14:37
Kirjoittaja pektopah
Jaska kirjoitti:Melkoinen aasinsilta Pektopahilla kyllä oli - pyörän kehä ja se tyhjä tila ovat toistensa polariteetteja, täydennys/vastakohtia, joiden merkitys tuskin voisi kääntyä toisikseen. Ei tietääkseni tiedetä myöskään tapauksia, joissa 'maata' merkitsevä sana olisi alkanut merkitä 'ilmaa' tai päinvastoin.

Onhan ainakin sana "maailma", jossa esiintyvät sekä maa ja ilma. Eli yhdessä ne ainakin esiintyvät.

ViestiLähetetty: 15 Loka 2011 15:19
Kirjoittaja Jaska
pektopah kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Melkoinen aasinsilta Pektopahilla kyllä oli - pyörän kehä ja se tyhjä tila ovat toistensa polariteetteja, täydennys/vastakohtia, joiden merkitys tuskin voisi kääntyä toisikseen. Ei tietääkseni tiedetä myöskään tapauksia, joissa 'maata' merkitsevä sana olisi alkanut merkitä 'ilmaa' tai päinvastoin.

Onhan ainakin sana "maailma", jossa esiintyvät sekä maa ja ilma. Eli yhdessä ne ainakin esiintyvät.

Tietysti, kuten voidaan sanoa yhdessä myös "pyöränaukko" tai "renkaankolo". Tämä on kuitenkin kaukana merkityksenmuutoksesta, jossa yksi osa saisi toisen osan merkityksen.

ViestiLähetetty: 15 Loka 2011 20:18
Kirjoittaja Pystynen
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Kolo on käsittääkseni germaaninen laina sekin (engl hole, saks. Höhle jne), aika varhainen varmaan kun tässä on alussa vielä /k/. (Jollei balteilla tms. ole sitten jotain samannäköistä johdosta samasta ieur. kannasta.)

Se olisi mahdollista, mutta yllätyksekseni SSA esittää ugrista riittävän säännöllisen vastineen: unkarin halok ~ mansin xal, kal ~ hantin xul, kol 'rako, väli, halkeama jne.'. Germaanin sana taas palautuu kantaindoeuroopan juureen *kel-, eli samannäköisyys on tässä tapauksessa sattumaa.

Mjiulenkiintoista. Ihan hyvä vastaavuus kyllä silti, voisi olla vanhakin laina tai sitten ovatko ugrit lainanneet sanansa omin nokkinensa iranilaisilta tms? Sanskritissa on näköjään kuljā "oja"

vastaan itse: eivät ole, kun enemmänkin vastineita on; esim. Álgu tietää udmurtista kwal-dyny- "halkoa" (/wa/ ei oikein ole säännöllinen, mutta sopii melko hyvin yhteen tapaukseen kolme ~ kwiń kanssa). Eli jos ovat jotain sukua, niin kaiketi kantakielitasolla.

Kanta-ie. olisi tarkemmin ḱaw-(l-) "ontto" (esim. latinassa: caulis "kasvin varsi", cavus "luola").