Duchamp kirjoitti:Terveyttä.
Puutun omien amatööritutkimusteni vaiheilta itäisten Suomenlahden saarien nimiin. Niistä monet vanhat haiskahtavat ruottin peräisiltä, suomeksi muuntuneina, tai sitten suomi--ruotsinnos-suomennos -ketjulta (tammen saari - tamm-ö - Tammio -- vai Stamm-ö?)
Pengoin Lapurin hylyn taustaa ja sen rakennehan on hyvin selvitetty. Mutta Lapurin luonnonsataman tarkoitus varmaan ei muuten kuin että hyvä paikka pahalla tuulella saaren ja mantereen välissä, ja saaressa luonnonlähde. Ja kysymys: mikä on "lapuri" ja mistä siis saaren nimitys. Sukua termille "lappalainen" eli syrjäinen eläjä?
Kokonaan kysymys kaksi on sitten Lapurin hylyn upottamissyy. Veneen korjausyritys (Museoviraston oletus) vai rosvottu ja sitten peittämiseksi upotettu?
Duchamp, Virolahen poikii
Duchamp kirjoitti:Juuri näin minäkin nimen luen. Minua kuitenkin askaruttaa lappi-termi. Pikku saareen ei juuri voi kuvitella syrjäistä asujaa, ja se on nimenomaan suojasatamasaari. Olen alkanut lukea vanhoja nimityksiä ammattinimikkeinä (Väinämöinen -- väinäjokisten kanssa kauppaa tekevä tai sieltä kotoisin oleva), joten lappalainen henkilönä tai paikkana jossa käydä kauppaa etäisempien hemmojen kanssa.
Amatöörinä voi paljon vapaammin tehdä hypoteesejä. Lappviken, lahti jossa tehdään lapinkauppaa. Lappeenranta, tänne tullaan kauempaakin. Ja näissä lappilainen ei ole sama kuin saamelainen vaan "jostakin kaukaa".
Ps. "VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta. Jan Selén. Emsalö suomalaista perua? Uudenmaan saariston ruotsinkielisten paikannimien etymologiaa." PDF, ei voi linkata, tutkimus Uudenmaan rannikon muutamien saarien nimistä; kertautuminen suomesta ruotsiin ja taas suomeen.
Duchamp kirjoitti:Vederlaks taas tarkoittaa pahalta säältä suojaisaa lahtea. Myöhempi nimitys Virolahti liittyy saaristopurjehdukseen ja vaikkapa Suursaaren seprakauppaan.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Duchamp kirjoitti:Vederlaks taas tarkoittaa pahalta säältä suojaisaa lahtea. Myöhempi nimitys Virolahti liittyy saaristopurjehdukseen ja vaikkapa Suursaaren seprakauppaan.
Miksi väder-sana olisi yhdistetty selvästi suomenkieliseen laksi l. lahti-sanaan? Hakisin itse kyllä nimelle suomalaista etymologiaa.
Duchamp kirjoitti:Ps. "VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta. Jan Selén. Emsalö suomalaista perua? Uudenmaan saariston ruotsinkielisten paikannimien etymologiaa." PDF, ei voi linkata, tutkimus Uudenmaan rannikon muutamien saarien nimistä; kertautuminen suomesta ruotsiin ja taas suomeen.
Duchamp kirjoitti:Mitä "tanskalaiseen itineraarioon" tulee niin huomionarvoista onkin juuri sen päättyminen Ankoniemen eli Kumianpään huitteille. Arvaukseni kahdesta syystä: siitä eteenpäin ei käyty maissa juurikaan kysymässä minkä nimistä paikkaa tallattiin, vaikka kuvittelenkin että evästä ja vettä käytiin mahdollisuuksien mukaan hakemassa. Vironmaan rannikko on huomattavan helppoa soutaa, ei ole karikkoisia saarivesiä kuten Suomenlahden sisäväylät; voi olla että Angosta eteenpäin valittiin jompi kumpi reitti kohteen ja osaamisen mukaan.
Jos kuitenkin oletamme Lapurin hylyn olevan lähempänä vuotta 1200, lienee kyseessä Suomenniemen kauppa pohjoisen saksanmaan kannuilla ja muilla eikä enää Novgorodiin tai Nöteborgiin asti. Idänsoutu Nevalle kai loppui kuin seinään noin vuoden 1050 jälkeen (ja alkoi mm. Porvoon Linnanmäen rakennos ja satamakausi sen vieressä).
Sigfrid kirjoitti: Emäsalosta itään on toinen samankokoinen saari, Sarvisalo, ruattiksi Sarvsalö, jossa minulla oli kesäpaikka 30 vuotta. Sarvsalö on ihan kielitieteilijöiden avustuksella tulkittu muinaishämäläiseksi "sarvisaloksi", joka ei kuitenkaan tarkoita löydettyä hirven- tai pukinsarvea salolla, vaan muinaishämeeksi rantaruovikkoista saarta. Enempää ottamatta kantaa onko loppu-ö ruotsia vai ei, totean vain, että substantiivi salo on kuulunut myös vironkieleen.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Miksi väder-sana olisi yhdistetty selvästi suomenkieliseen laksi l. lahti-sanaan? Hakisin itse kyllä nimelle suomalaista etymologiaa.
Duchamp kirjoitti:Sigfrid kirjoitti: Emäsalosta itään on toinen samankokoinen saari, Sarvisalo, ruattiksi Sarvsalö, jossa minulla oli kesäpaikka 30 vuotta. Sarvsalö on ihan kielitieteilijöiden avustuksella tulkittu muinaishämäläiseksi "sarvisaloksi", joka ei kuitenkaan tarkoita löydettyä hirven- tai pukinsarvea salolla, vaan muinaishämeeksi rantaruovikkoista saarta. Enempää ottamatta kantaa onko loppu-ö ruotsia vai ei, totean vain, että substantiivi salo on kuulunut myös vironkieleen.
Jan Selen: "Sarvsalö (nykysuom. Sarvisalo) on iso saari Pernajan pitäjässä, nykyisin Loviisan kaupungissa. Se on lähes Emäsalon kokoinen, mutta sijaitsee sisempänä saaristossa. Nimi on pysynyt melko muuttumattomana varhaisimmista lähteistä saakka, se on kirjoitettu mm. Saruesalby (1540), Sarvuesall (1541), Saruesal (1546), Sarffsaall (1566), Saruisall (1573) ja Sarfsalö (1771) (Westman 1935).
Sarv tarkoittaa ruotsiksi sorva-nimistä kalaa (Scardinius erythrophthalmus), ja voisi mahdollisesti olla määriteosan perustana. Perusosa on kuitenkin -salo, joten nimi on todennäköisesti suomalaisperäinen."
Itse otan nämä nimitutkimukset reippaan sormisuola-annoksen kanssa.
Duchamp, ei nimi miestä.
Sigfrid kirjoitti:Hiukan epäilen noita Sarue-alkuisia nimiä, koska vielä 1500-luvulla u merkittiin v:llä, mutta myös v merkittiin samalla v:llä. Sitten seuraavaksi hienosteltiin korvaamalla v ähvällä. Ts. veikkaan, että Sarue-alkuiset oli kirjoitettu muodossa Sarve ja Selen on vain kämminyt jutun.
Duchamp kirjoitti:Palatakseni aloitukseeni väittäisin että "lapuri" on kaupallinen paikannimi,
Duchamp kirjoitti:Itse löytö, siis se vene, on ajoitettu viikinkiajan jälkeiseksi (1220–1295) esinelöytöjen, reininmaalaisten kannujen perusteella. Päättely kuitenkin menee niin että pikkusaari Lapuri on ollut vanha ankkuripaikka ja suojasatama; rannoilla on toinenkin hylky. Saarella on luonnonlähde.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjre ... DE_ID=1106
Duchamp kirjoitti:Terveyttä ja pitkää ikää.
Mitä "tanskalaiseen itineraarioon" tulee niin huomionarvoista onkin juuri sen päättyminen Ankoniemen eli Kumianpään huitteille.
Florian Geyer kirjoitti:Duchamp kirjoitti:Terveyttä ja pitkää ikää.
Mitä "tanskalaiseen itineraarioon" tulee niin huomionarvoista onkin juuri sen päättyminen Ankoniemen eli Kumianpään huitteille.
Joo ikää ja terveyttä tarvis,
Eihän "itineraariona" tallennettu muistitietoinen purjehdusreitti päättynyt Hangö-Kumiapäähän vaan Tallinna/Revala/Rääveliin. Hangosta tai Porkkalasta käännyttiin avomerta pitkin etelään. Silloin kauppasatama oli matkaohjeen kohde.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa