Switch to full style
Suomessa noin 500 eaa.-1200 jaa.
Lähetä vastaus

Re: Kalevala ja N-haplotyyppi

25 Touko 2018 21:04

Sveanmaan rannikolla ja Gotlannissa oli myös vanhaa N1c:tä vähintään pronssikaudelta.

Tvaurin ja Kriiskan (Viron esihistoria) mukaan Skandinaviasta Viroon ja edelleen Suomeen levisi useita hautatyyppejä, mm. paasiarkkuhaudat (stone cist) ja myöhemmin tarhakalmistot. Viimeiset tosin saattavat olla kaksijuurisia, mikäli Ylä-Volgan(?) "kuolleiden talot" liittyvät samaan kokonaisuuteen.

Mitkä isälinjat näihin sitten liittyvät? Jompikumpi, molemmat tai jokin muu. Aika näyttää, minä en...

Re: Kalevala ja N-haplotyyppi

25 Touko 2018 22:18

Jaska kirjoitti:Sveanmaan rannikolla ja Gotlannissa oli myös vanhaa N1c:tä vähintään pronssikaudelta.

Tvaurin ja Kriiskan (Viron esihistoria) mukaan Skandinaviasta Viroon ja edelleen Suomeen levisi useita hautatyyppejä, mm. paasiarkkuhaudat (stone cist) ja myöhemmin tarhakalmistot. Viimeiset tosin saattavat olla kaksijuurisia, mikäli Ylä-Volgan(?) "kuolleiden talot" liittyvät samaan kokonaisuuteen.

Mitkä isälinjat näihin sitten liittyvät? Jompikumpi, molemmat tai jokin muu. Aika näyttää, minä en...


Nostradamuksen teksteistä voisi löytyä vastaus tähänkin.

Re: Kalevala ja N-haplotyyppi

25 Touko 2018 22:40

Sigfrid kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Sveanmaan rannikolla ja Gotlannissa oli myös vanhaa N1c:tä vähintään pronssikaudelta.

Tvaurin ja Kriiskan (Viron esihistoria) mukaan Skandinaviasta Viroon ja edelleen Suomeen levisi useita hautatyyppejä, mm. paasiarkkuhaudat (stone cist) ja myöhemmin tarhakalmistot. Viimeiset tosin saattavat olla kaksijuurisia, mikäli Ylä-Volgan(?) "kuolleiden talot" liittyvät samaan kokonaisuuteen.

Mitkä isälinjat näihin sitten liittyvät? Jompikumpi, molemmat tai jokin muu. Aika näyttää, minä en...


Nostradamuksen teksteistä voisi löytyä vastaus tähänkin.


N-Y4339 sopii sellaiseksi linjaksi jota olisi tullut Ruotsista niihin aikoihin.

Re: Kalevala ja N-haplotyyppi

25 Touko 2018 22:53

Jaska kirjoitti:Viimeiset tosin saattavat olla kaksijuurisia, mikäli Ylä-Volgan(?) "kuolleiden talot" liittyvät samaan kokonaisuuteen.

Näin itse epäilen, uudempi nelikulmainen ns. klassinen tarha taitaa olla todellisen salvotun talon rakenne, "manan majan" perusta, nämä vanhat ml. tämä kivikirstukalmisto voisivat sopia korkeintaan ehkä kota-asumuksen pohjaksi tai mukaelmaksi. Klassisia tarhoja on rakennettu jopa kivikirstun päälle ja siihen liittyen, joten ehkä asumistavan muutos muutti myös hautatapoja?

Re: Kalevala ja N-haplotyyppi

27 Touko 2018 01:28

Taas on pakko muistuttaa Gotlannin idänkaupasta jo pronssikaudella, eli sieltä Baltian kautta on olemassa pitkäaikainen yhteys joka selittäisi erilaista leviämistä. Mukana on voinut helposti kulkea muutama N-mieskin suuntaan jos toiseen, täysin riippumatta sosiaalisesta statuksesta. Yksittäiset ihmiset kaiketi harvemmin levittivät kieltä yksittäisiä lainasanoja enempää, sama koskee tapakulttuuria. Geenit voivat jäädä pienissä määrin paikalliskulttuureihin ja se voisi selittää osan N-mieslinjoista Itämeren eteläisemmissä osissa.

Myöhempinä aikoina esim. Hansa-kauppiailla oli tiukkoja sääntöjä asumisesta ja kanssakäymisestä paikallisten kanssa, ehkäpä nuokin rajoitukset olivat jo vanhempaa perua. Geenivaihtoa ei siis välttämättä edes rinnakkaiselolla pääse syntymään ja jäljet tästä jäävät sitäkin vaikeammaksi havaita.

Kadonneista kansoista löytyy useita esimerkkejä, usein valloitusten seurauksina. Valloittajilla on myös usein ikävä tapa tappaa sotaikäiset miehet, toki laajempaa hävitystä saavat aikaan myös kulkutaudit. Metallit arvokkaina saatettiin kierrättää ja muu mahdollinen aineisto on voinut muutoin vain hävitä aikojen saatossa tai päätyä väärin luokitelluiksi ja unohtua arkistoihin.

Pohjois-Saksasta Itämeren rannikolta lähtivät aikoinaan Abodriitit jonnekin muualle Itämeren alueella, leikillisesti tietysti myöhemmät aboensikset. Oikea myöhempi osoite tuntematon.

Rygenin saarelta lähtivät entiset hallitsijat Hvidet ja ainakin heihin kuuluneet Galen-heimon jäsenet, molemmat ilmeisesti Ruotsiin jossa näitä nimiä esiintyi myöhemmin jopa aatelissukuina. Mahdollisesti slaavilaista alkuperää. Kristityiksi kääntyneet saivat elää, muut ilmeisesti tapettiin.

Balttian rannikolta kadonneita, tai pois muuttaneita, heimoja löytyy kaiketi useita.

Edustiko näistä joku N-miehiä tai su-kieliä ei ehkä koskaan selviä, ja yhteys kielenleviämisellä ei edes välttämättä ole N-miesten kautta kuin ehkä osittain, jos sitäkään.

Tiedämmekö edes onko saamelaisten Y-N-linja tullut kielen kanssa vai onko se erillistä tulosta suomalaisten kanssa risteytymisestä? Nykyisissä linjoissa on selkeästi merjalais-laatokkalaisia oksia sekä ilmeisesti myös kokonaan muita haaroja. Näistä osa voisi selittyä savo-karjalaisilla mieslinjoilla, se muuttoliike pohjoiseen on tunnettu historiallinen tosiasia. Suomen ja Eestin väestö tuskin sai N-perimänsä saamelaisilta, eli niin päin tuota tuskin pystyy selittämään, toki merjalainen kantaisä voisi toimia osalle molempia väestöjä - ilmeisesti myös kielitieteen puolesta?

Re: Kalevala ja N-haplotyyppi

02 Kesä 2018 13:16

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Viimeiset tosin saattavat olla kaksijuurisia, mikäli Ylä-Volgan(?) "kuolleiden talot" liittyvät samaan kokonaisuuteen.

Näin itse epäilen, uudempi nelikulmainen ns. klassinen tarha taitaa olla todellisen salvotun talon rakenne, "manan majan" perusta, nämä vanhat ml. tämä kivikirstukalmisto voisivat sopia korkeintaan ehkä kota-asumuksen pohjaksi tai mukaelmaksi. Klassisia tarhoja on rakennettu jopa kivikirstun päälle ja siihen liittyen, joten ehkä asumistavan muutos muutti myös hautatapoja?


Ai no, tästähän tämä kysymys löytyikin, eli muistuuko mieleen kotimaista artikkelia manan majoista...?

Re: Kalevala ja N-haplotyyppi

02 Kesä 2018 16:38

Mana tullee indoeurooppalaisesta sanasta men (muistaa - muiston maja), josta juontuu myös monumentti. Nykyään monumentteja ei pystytetä haudan päälle.
Lähetä vastaus