Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

Suomessa noin 500 eaa.-1200 jaa.

Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja Kainu » 03 Loka 2019 15:56

Olen ymmärtänyt, että syntymäpäiviä vietettiin ennen kristinuskon tuloa. En ole kuitenkaan löytänyt tietoa, että ruukattiinko jo silloin antaa lahjoja. Olen kuitenkin löytänyt sen, että silloin oltaisiin ruukattu juoda syntymäpäiväkousa oman suojelushaltian kunniaksi ja kotona olisi vieraillut väkeä vahtimassa, ettei syntymäpäivän viettäjälle olisi sattunut mitään ikävää. Onko silloin ollut myös muita tapoja viettää syntymäpäivää?
Kainu
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 12
Liittynyt: 16 Syys 2016 01:02
Paikkakunta: Kihniö

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Loka 2019 19:55

Kainu kirjoitti:Olen ymmärtänyt, että syntymäpäiviä vietettiin ennen kristinuskon tuloa. En ole kuitenkaan löytänyt tietoa, että ruukattiinko jo silloin antaa lahjoja. Olen kuitenkin löytänyt sen, että silloin oltaisiin ruukattu juoda syntymäpäiväkousa oman suojelushaltian kunniaksi ja kotona olisi vieraillut väkeä vahtimassa, ettei syntymäpäivän viettäjälle olisi sattunut mitään ikävää. Onko silloin ollut myös muita tapoja viettää syntymäpäivää?

Nyt on hyvä kysymys, mutta menee pahasti oman osaamisalueeni ulkopuolelle...
En siis osaa vastata mitään tähän.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10973
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja aikalainen » 03 Loka 2019 21:49

Kainu kirjoitti:Olen ymmärtänyt, että syntymäpäiviä vietettiin ennen kristinuskon tuloa. En ole kuitenkaan löytänyt tietoa, että ruukattiinko jo silloin antaa lahjoja. Olen kuitenkin löytänyt sen, että silloin oltaisiin ruukattu juoda syntymäpäiväkousa oman suojelushaltian kunniaksi ja kotona olisi vieraillut väkeä vahtimassa, ettei syntymäpäivän viettäjälle olisi sattunut mitään ikävää. Onko silloin ollut myös muita tapoja viettää syntymäpäivää?
Suomen kristinuskoa edeltävästä ajasta ei tiedetä juuri mitään. Agricolalla oli joitain kuvauksia, nekin kirjattu perimätiedosta 400 vuotta jälkeenpäin. Joten ensin on varmistettava, onko noin yksityiskohtainen tietosi lähtöisin jostain luotettavasta lähteestä.

Toinen ongelma on siinä, että muinoin ei ollut ihmisten savupirteissä almanakkoja. Kalenteri on kirkon tuoma juttu. Syntymäaikaa ei ole voitu tietää päivän tarkkuudella, joten käsitettä syntymäpäivä ei varmaankaan ollut. Korkeintaan ajankohta on voitu sitoa vuodenaikaan ja kuun vaiheisiin.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja wejoja » 03 Loka 2019 22:26

Voisi tosiaan kuvitella ainakin Šamaanien harrastaneen jonkinlaista "kirjanpitoa" kuunkierto rituaalejaan varten, siis tyyliin merkkejä kelon kylkeen, kuoppaa maahan tms., todisteet voi tosin olla tiukassa...!
wejoja
 

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja magnus » 07 Loka 2019 12:05

Kalenteri ei ole kirkon tuoma juttu, vaan aikaa mitattiin päivän tarkkuudella jo ennen koko kirkon syntyä, ainakin jo kivikaudella, esimerkkejä on useita.
Suomessa käytettiin mm riimusauvoja, jotka tosin poltatettiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Riimusauva

Myöhäisrautakausi on tietenkin laaja käsite johon mahtuu monenlaista kulttuuria mutta nykysuomen alueella lapsille annettiin syntymäpäivänä uusi vaate, ja esimerkiksi tusinan vuotta täytettyään sai poijat oman kirveen, puukon jo puolentusinana.
magnus
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 6
Liittynyt: 05 Touko 2015 10:17

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja aikalainen » 07 Loka 2019 16:50

magnus kirjoitti:Kalenteri ei ole kirkon tuoma juttu, vaan aikaa mitattiin päivän tarkkuudella jo ennen koko kirkon syntyä, ainakin jo kivikaudella, esimerkkejä on useita. ... https://fi.wikipedia.org/wiki/Riimusauva
Antamasi artikkelin mukaan riimusauva oli lähetyssaarnaajien tuoma. Eli toisin sanoen katolisen tai ortodoksisen kirkon juliaaninen kalenteri piirrettynä puuhun. Siis kirkon tuoma.

Kuukausiriimuja ainakin käytettiin jo kivikaudella, muistelen sellaisia löytyneen. Niissä noin 29 koloa, ja merkkiä siirrettiin joka aamu seuraavaan koloon. Helpotti kuun vaiheiden seurantaa pilvisinäkin päivinä.

magnus kirjoitti:Suomessa käytettiin mm riimusauvoja, jotka tosin poltatettiin. ... Myöhäisrautakausi on tietenkin laaja käsite johon mahtuu monenlaista kulttuuria mutta nykysuomen alueella lapsille annettiin syntymäpäivänä uusi vaate, ja esimerkiksi tusinan vuotta täytettyään sai poijat oman kirveen, puukon jo puolentusinana.
Edelleen se oleellinen kysymys: Mistä ihmeestä nämä tiedot on saatu?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja TTJ » 10 Loka 2019 18:47

Germaaneilla oli oma kalenterinsa jota mm. Tacitus kuvaili, ja muinaissuomalaiset ilmeisesti omaksuivat sen, koskapa ainakin osa suomalaisista kuukaudennimistä on käännetty germaaninimistä (ainakin talvikuu, heinäkuu, elokuu). Jollain keinoin sitä on täytynyt pitää ja luultavasti se on ollut riimusauva, kun sitä on käytetty ilmeisen pitkään ja vanhimmat säilyneet käyttävät futharkia. Koska riimusauvat olivat yleensä puuta tai luuta, keskiaikaa vanhempia sauvoja ei ole säilynyt. Ehkä sellainen joskus jostain sulavasta jäätiköstä löytyy.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja aikalainen » 10 Loka 2019 19:29

TTJ kirjoitti:Germaaneilla oli oma kalenterinsa jota mm. Tacitus kuvaili, ja muinaissuomalaiset ilmeisesti omaksuivat sen, koskapa ainakin osa suomalaisista kuukaudennimistä on käännetty germaaninimistä (ainakin talvikuu, heinäkuu, elokuu). Jollain keinoin sitä on täytynyt pitää ja luultavasti se on ollut riimusauva, kun sitä on käytetty ilmeisen pitkään ja vanhimmat säilyneet käyttävät futharkia. Koska riimusauvat olivat yleensä puuta tai luuta, keskiaikaa vanhempia sauvoja ei ole säilynyt. Ehkä sellainen joskus jostain sulavasta jäätiköstä löytyy.

Tässä on lisää germaanien kuukausista: https://en.wikipedia.org/wiki/Germanic_calendar

Suomen kuukausien nimissä talvi (???), heinä ja elo ovat niin ilmeisiä, että niitä ei ole pakko selittää käännöksinä. Talvella on talvi (kuten kesäkuussa kesä ja syyskuussa syksy), heinäkuussa heinä rehottaa ja niityiltä niitetään heinää, elokuussa on elonkorjuu.

Vuosikalenteri eli aurinkokalenteri on harvinainen, esimerkiksi Kiinassa oli ja on osin vieläkin kuukalenteri. Aurinkokalenteri on epäluonnollinen, sillä se ei ole mitenkään luonnossa havaittavasti havainnollinen, päinvastoin kuin taivaalla näkyvän kuun tuottama live-show-kalenteri. Myöskään vuoden alkukohtaa on hankala mistään luonnon ilmiöstä hahmottaa ilman tähtitieteellistä tarkkailua. Niinpä aurinkokalenteri vaatii auktoriteetin, joka määrittelee mikä on vuoden alkupiste ja miten vuosi jaotellaan jaksoihin (joita suomessa nimitetään kuukausiksi, vaikka ne sitä eivät ole), tai että lasketaanko vain päivän numereoita.

Jotta tällaisella kalenteri olisi merkitystä, kaikkien pitäisi käyttää sitä. Kun ennen sovittiin kokoontuminen kolmen kuun päähän nousevan puolikuun päivälle, nyt se pitäisi ilmaista tyyliin vuoden 234. päivä, ja kaikkien pitäisi muistaa joka päivä pitää riimusauvansa ajan tasalla. Vaatisi käytännössä valtiojohtoisen kalenterimäärittelyn. Sellaisen teki aikanaan Rooman valtakunnan keisari. Epäilen, että fennit ja aestit ja imsut olisivat sellaiseen hankalasti ylläpidettävään keskusjohtoiseen kalenteriin siirtyneet.

Ovat Pohjolassa ilmeisesti käyttäneet ihan vaan kuukalenteria, riimuihin kaverrettuna pykälinä. Kuukausilla ollut nimirimpsu, mutta vuositasolla sekin hankala, kun kuukaudet eivät mene aurinkovuoden kanssa tasajakoiseen tahtiin. Tarvitaan karkauskuukausia, ja kukahan nekin määrittelee.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja TTJ » 10 Loka 2019 21:42

Joulukuu tunnettiin ennen myös talvikuuna. Karkauskuu oli käytössä, nimeltään vaahtokuu.
On toki mahdollista että samat kuukausien nimet ovat sattumaa, mutta mitään erityistä kvanttihyppyä logiikassa ei vaadita tukemaan oletusta että ne olisivat germaanilainaa, kun yhteydet germaaneihin olivat kuitenkin vahvat ja asutustakin oli.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja Jaska » 11 Loka 2019 18:31

aikalainen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:Germaaneilla oli oma kalenterinsa jota mm. Tacitus kuvaili, ja muinaissuomalaiset ilmeisesti omaksuivat sen, koskapa ainakin osa suomalaisista kuukaudennimistä on käännetty germaaninimistä (ainakin talvikuu, heinäkuu, elokuu). Jollain keinoin sitä on täytynyt pitää ja luultavasti se on ollut riimusauva, kun sitä on käytetty ilmeisen pitkään ja vanhimmat säilyneet käyttävät futharkia. Koska riimusauvat olivat yleensä puuta tai luuta, keskiaikaa vanhempia sauvoja ei ole säilynyt. Ehkä sellainen joskus jostain sulavasta jäätiköstä löytyy.

Tässä on lisää germaanien kuukausista: https://en.wikipedia.org/wiki/Germanic_calendar

Suomen kuukausien nimissä talvi (???), heinä ja elo ovat niin ilmeisiä, että niitä ei ole pakko selittää käännöksinä. Talvella on talvi (kuten kesäkuussa kesä ja syyskuussa syksy), heinäkuussa heinä rehottaa ja niityiltä niitetään heinää, elokuussa on elonkorjuu.

Vuosikalenteri eli aurinkokalenteri on harvinainen, esimerkiksi Kiinassa oli ja on osin vieläkin kuukalenteri. Aurinkokalenteri on epäluonnollinen, sillä se ei ole mitenkään luonnossa havaittavasti havainnollinen, päinvastoin kuin taivaalla näkyvän kuun tuottama live-show-kalenteri. Myöskään vuoden alkukohtaa on hankala mistään luonnon ilmiöstä hahmottaa ilman tähtitieteellistä tarkkailua. Niinpä aurinkokalenteri vaatii auktoriteetin, joka määrittelee mikä on vuoden alkupiste ja miten vuosi jaotellaan jaksoihin (joita suomessa nimitetään kuukausiksi, vaikka ne sitä eivät ole), tai että lasketaanko vain päivän numereoita.

Jotta tällaisella kalenteri olisi merkitystä, kaikkien pitäisi käyttää sitä. Kun ennen sovittiin kokoontuminen kolmen kuun päähän nousevan puolikuun päivälle, nyt se pitäisi ilmaista tyyliin vuoden 234. päivä, ja kaikkien pitäisi muistaa joka päivä pitää riimusauvansa ajan tasalla. Vaatisi käytännössä valtiojohtoisen kalenterimäärittelyn. Sellaisen teki aikanaan Rooman valtakunnan keisari. Epäilen, että fennit ja aestit ja imsut olisivat sellaiseen hankalasti ylläpidettävään keskusjohtoiseen kalenteriin siirtyneet.

Ovat Pohjolassa ilmeisesti käyttäneet ihan vaan kuukalenteria, riimuihin kaverrettuna pykälinä. Kuukausilla ollut nimirimpsu, mutta vuositasolla sekin hankala, kun kuukaudet eivät mene aurinkovuoden kanssa tasajakoiseen tahtiin. Tarvitaan karkauskuukausia, ja kukahan nekin määrittelee.

Hyvää settiä.

Vaahtokuu on yksi "karkauskuukausi" kuukalenterissa:

Ennen vanhaan vuosi oli jaettu kuunkierron mukaan aina sattui, että kuunkiertoja vuodessa olikin 12 sijasta 13. Kun kuukausia oli 13, täytyi tuo ylimääräinen kuunkierto sijoittaa johonkin paikkaan vuodesta. Se sijoitettiinkin vuoden kolmanneksi kuukaudeksi ja se alkoi seitsemän viikkoa ennen vanhan ajanlaskun pääsiäistä. Tänä vuonna tuo kuukausi, Vaahtokuu, sijoittuisi 23. helmikuuta alkavalle viikolle.

Vaahtokuuta sanottiin myös vahto- tai kevätkuuksi. Vaahtokuu on jäänyt kansanperinteeseemme vanhoina sanontoina. Karjalassa on sanottu, ja vieläkin joissain paikoissa sanotaan: ”Vahtokuu varikset tuopi” tai ”Varis lensi vahtokuulla, kevätkuulla keikutteli.”

http://www.heikkitarma.fi/?p=1390
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10973
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja aikalainen » 11 Loka 2019 20:54

TTJ kirjoitti:Joulukuu tunnettiin ennen myös talvikuuna. Karkauskuu oli käytössä, nimeltään vaahtokuu.
On toki mahdollista että samat kuukausien nimet ovat sattumaa, mutta mitään erityistä kvanttihyppyä logiikassa ei vaadita tukemaan oletusta että ne olisivat germaanilainaa, kun yhteydet germaaneihin olivat kuitenkin vahvat ja asutustakin oli.
Kuukausirimpsun germaaniperäisyys olisi selkeämpää, jos kaikki nimet olisivat merkitykseltään samoja. Kun samoja ovat vain ne, jotka pohjautuvat kaikkien havaitsemiin ajankohdan olosuhteisiin, niin siitä ei voi paljoa päätellä. Voi olla tai voi olla olematta. Kannattaisi verrata myös slaavien, balttien ja muiden uralilaisten vanhoihin rimpsuihin.

Karkauskuukausi on tietysti ollut käytössä, koska muuten ajankohta liukuisi ja välillä kesäkuuta vietettäisiin talvella. Hankaluus tulee siitä, että miten määritellään, minä vuosina karkauskuukausi otetaan käyttöön. Jos riimuttelijat ottavat sen käyttöön eri vuosina, niin puhuvat kuukausista eri nimillä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja Pystynen » 11 Loka 2019 21:11

aikalainen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:Germaaneilla oli oma kalenterinsa jota mm. Tacitus kuvaili, ja muinaissuomalaiset ilmeisesti omaksuivat sen, koskapa ainakin osa suomalaisista kuukaudennimistä on käännetty germaaninimistä (ainakin talvikuu, heinäkuu, elokuu). Jollain keinoin sitä on täytynyt pitää ja luultavasti se on ollut riimusauva, kun sitä on käytetty ilmeisen pitkään ja vanhimmat säilyneet käyttävät futharkia. Koska riimusauvat olivat yleensä puuta tai luuta, keskiaikaa vanhempia sauvoja ei ole säilynyt. Ehkä sellainen joskus jostain sulavasta jäätiköstä löytyy.

Tässä on lisää germaanien kuukausista: https://en.wikipedia.org/wiki/Germanic_calendar

Suomen kuukausien nimissä talvi (???), heinä ja elo ovat niin ilmeisiä, että niitä ei ole pakko selittää käännöksinä. Talvella on talvi (kuten kesäkuussa kesä ja syyskuussa syksy), heinäkuussa heinä rehottaa ja niityiltä niitetään heinää, elokuussa on elonkorjuu.

Huomatkaapa myös että nimijärjestelmä ei täsmää edes muinaisyläsaksan ja muinaisenglannin välillä. Skandinaavisia voi verrata ruotsinkielisestä Wikipediasta:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Gammelnordiska_kalendern
Tässä täsmääviä ovat heinäkuu, elokuu, syyskuu ja joulukuu (sen sijaan ei kesäkuu, joka ei ole alkujaan "suvikuu" vaan "kesantokuu").

Näyttäisi siltä että kantagermaaneilla ei ollut mitään vakiintuneita kuukausien nimiä. Järjestelmä on oikein hyvin voitu saada suomeen tältä suunnalta mutta nimiä on varmasti sorvailtu itse eri tahoilla.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja aikalainen » 11 Loka 2019 22:17

Pystynen kirjoitti:Huomatkaapa myös että nimijärjestelmä ei täsmää edes muinaisyläsaksan ja muinaisenglannin välillä. Skandinaavisia voi verrata ruotsinkielisestä Wikipediasta:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Gammelnordiska_kalendern
Tässä täsmääviä ovat heinäkuu, elokuu, syyskuu ja joulukuu (sen sijaan ei kesäkuu, joka ei ole alkujaan "suvikuu" vaan "kesantokuu").
Näyttäisi siltä että kantagermaaneilla ei ollut mitään vakiintuneita kuukausien nimiä. Järjestelmä on oikein hyvin voitu saada suomeen tältä suunnalta mutta nimiä on varmasti sorvailtu itse eri tahoilla.

Kuukausinimien lorurimpsut tuntuvat tosiaan vaihtelevan, niitä näköjään herkästi ideoitu uusiksi yhteisöjen sisällä. Oleellisintahan on, että yhteisön kesken käytetään samaa lorua, jotta voidaan sopia ajankohtia.

Veikkaisin, että kuukausien nimilorun yleinen periaate on niin itsestään selvä, että sellaisia olisivat käyttäneet kaikki pohjoisen kansat. Pohjoisen siksi, että vuodenaikojen olosuhteet vaihtelevat valtavan voimakkaasti, joten loru on helpottanut hahmottamaan, mitä on odotettavissa vaikka parin kuukauden päästä. Hyötyä maajusseille ja poro-aslakeille ja pyyntikeräilijäveikoille. Kukin yhteisö sitten keksinyt kuukausille nimiä omiin tarpeisiinsa.

Tässä vielä pohjoissaamenkin (nykyiset) kuukaudet. Maaliskuun nimessä kait joutsen (njukča).

Ja itäisellä lähisukukielellä: https://olo.wikipedia.org/wiki/Kuu

Pystynen kirjoitti:sen sijaan ei kesäkuu, joka ei ole alkujaan "suvikuu" vaan "kesantokuu".

Yllättävää, kesäkuu olisi kesän ekan kuun nimeksi niin äärimmäisen luonteva. Mistä tiedetään, että on ollut kesantokuu? Mikähän on ollut nimeämisen peruste?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja Pystynen » 11 Loka 2019 23:28

aikalainen kirjoitti:Tässä vielä pohjoissaamenkin (nykyiset) kuukaudet. Maaliskuun nimessä kait joutsen (njukča).

Käännetään muutkin: uudenvuodenkuu, "kuovakuu" (ei merkitse saameksi mitään); joutsenkuu, hankikantokuu, vasakuu; kesäkuu, heinäkuu, karvanlähtökuu; syyskyy, kulkukuu, kaamoskuu; joulukuu. Ala-artikkeleista näkyy että inarinsaamessa on myös aika lailla samat nimet, koltaksi myös lähes samoin paitsi helmi-, maalis-, huhtikuu = talvikuu, laskiaiskuu, pyhäkuu.

aikalainen kirjoitti:Yllättävää, kesäkuu olisi kesän ekan kuun nimeksi niin äärimmäisen luonteva. Mistä tiedetään, että on ollut kesantokuu? Mikähän on ollut nimeämisen peruste?

Ihan siitä että sana kesä ennen murteiden taistoa 1800-luvun puolivälissä ei suurimmassa osassa Länsi-Suomea tarkoittanut vuodenaikaa, vaan juuri kesantoa. Kevään ja syksyn välissä oli suvi. Missään ei tietääkseni ole ollut kuukautta nimeltä "suvikuu"…

Levikkitietoja merkityksistä tarjoaa SMS.

Vanhassa kirjasuomessa kesä on toisaalta kyllä esiintynyt vuodenaikana ihan Agricolasta asti.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Oliko syntymäpäivälahjoja myöhäisrautakaudella

ViestiKirjoittaja TTJ » 12 Loka 2019 17:02

Sivumennen sanoen, kalenterinimistön kehitys Euroopassa on melko erikoinen. Germaaneilla oli nimet kuukausille mutta ei viikonpäiville. Roomalaisilla taas oli nimet myös viikonpäiville. Kun germaanit ottivat juliaanisen kalenterin käyttöön niin olisi luullut heidän omaksuneen roomalaiset nimet viikonpäiville ja pitäneet omat kuukausinimensä mutta kävikin juuri päinvastoin. Vanhat germaaninimet kuukausille korvattiin mutta viikonpäivät käännettiin germaanien jumaljärjestelmään paitsi lauantai joka jostain syystä pysyi Saturnuksen päivänä. Erikoista ettei kirkkoa tuntunut juurikaan haittaavan pakanajumalien nimien käyttäminen kalenterissa. Thorit ja Friggat ja Odinit pysyivät ihmisten suussa.

Suomessa taas tehtiin päinvastoin eli pidettiin omat kuukausien nimet mutta viikonpäivät ovat merkityksettömiä lainasanoja paitsi keskiviikko joka jostain ihme syystä käännettiin suoraan jostain saksin murteesta. Ja Virossa tehtiin taas toisinpäin, siellä kuukausien nimet ovat vierasperäisiä mutta viikonpäivät omaperäisiä.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55


Paluu Rautakausi

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa