Sivu 1/1

Lohikäärme symbolina: alaanit, Arthur ja Henrikin sarkofagi

ViestiLähetetty: 03 Tammi 2012 16:34
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Permistä on löydetty sassanidityylinen lohikäärmetunnus, joka muistuttaa alaanien ja myös Arthurin käyttämiä ratsuväen tunnuksia. Tulipa mieleeni, että lohikäärme löytyy myös Henrikin sarkofagista, siinä kyse voi tietysti olla vain yleisestä pakanuuteen liittyvästä symbolista.

http://www.hungarianquarterly.com/no144/p113.html

Kuva

Re: Lohikäärme symbolina: alaanit, Arthur ja Henrikin sarkof

ViestiLähetetty: 09 Helmi 2012 22:25
Kirjoittaja wejoja
Kinaporin kalifi kirjoitti:Permistä on löydetty sassanidityylinen lohikäärmetunnus, joka muistuttaa alaanien ja myös Arthurin käyttämiä ratsuväen tunnuksia. Tulipa mieleeni, että lohikäärme löytyy myös Henrikin sarkofagista, siinä kyse voi tietysti olla vain yleisestä pakanuuteen liittyvästä symbolista.

http://www.hungarianquarterly.com/no144/p113.html

Kuva


Tervehdys, erittäin mielenkiintoista! Olen muutaman kuukauden etsiskellyt kuvan tinasormuksessa esiintyvää lohikäärmehirviötä maailman tietokannoista, toistaiseksi tuloksetta. Osaatko sanoa tuollaisesta mallista jotain? Yliopistolla ajoittivat tyylin perusteella aika laveasti 4001200-luvuille. Naapurimaiden laitoksilla kukaan ei uskaltanut sanoa mitään. Sormus löytyi 10m korkeuskäyrältä todennäköisen rautakautisen pyöreän kivikehän juuresta, joka saattaa olla virolaisten uudisasukkaiden kalmisto. Minusta symboli näyttää selvästi lohikäärmeeltä, josta tulee mieleen jopa Väli-Amerikan intiaanien ikonografia.
Kuva

ViestiLähetetty: 12 Helmi 2012 23:46
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Viesti oli jäänyt huomaamatta, löytöhän on oikein mielenkiintoinen. Onkohan sormus todella tinaa? Minä en osaa kuin arvailla, mihin sormus voisi liittyä. Meren Hopeanvalkea-teos muistaakseni toi esille virolaisia lohikäärmeisiin liittyviä uskomuksia, joilla saattaa olla jokin liittymä tähän löytöön.

Vähän arveluttaa kuvion asettelu, jos kyseessä on lohikäärmeen pää, miksi se on samansuuntainen sormen kanssa? Jotenkin ajattelisi, että kuva olisi aseteltu kohti katsojaa tai sormuksen kantajaa.

ViestiLähetetty: 13 Helmi 2012 15:11
Kirjoittaja JakomäenNeruda
Kyseessä voi olla myös hyvin tyylitelty käärmeen tai hevosen pää. Otuksen silmä on selvä aurinkosymboli. Jumalolentojen silmät kuvattiin varsin usein auringon- tai tähdenkaltaisina; esitystapaa näkee ympäri Eurooppaa aina neoliittiselta ajalta asti.

Sinuna lähtisin systemaattisesti kampaamaan kuvateoksia skandinaavien (varsinkin Gotlannin), germaanien ja kelttien korustosta, periodi juurikin tuo yllä mainitsemasi.

ViestiLähetetty: 13 Helmi 2012 16:22
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
JakomäenNeruda kirjoitti:Kyseessä voi olla myös hyvin tyylitelty käärmeen tai hevosen pää. Otuksen silmä on selvä aurinkosymboli. Jumalolentojen silmät kuvattiin varsin usein auringon- tai tähdenkaltaisina; esitystapaa näkee ympäri Eurooppaa aina neoliittiselta ajalta asti.

Sinuna lähtisin systemaattisesti kampaamaan kuvateoksia skandinaavien (varsinkin Gotlannin), germaanien ja kelttien korustosta, periodi juurikin tuo yllä mainitsemasi.

Mites olisi Volos, jonka symboli oli lohikäärme tai käärme, kaupan suojelija ja EDIT väärän valan vannojien vainoaja, aurinkojumalattaren toinen puoliso? Jos lohikäärme katsoo aurinkoon, se tietysti kiiltää kärmeksen silmässä.

Volos oli yksi Rus-valtion pääjumalista, jonka kuva mm. seisoi kaupungin markkinapaikalla vahtimassa tilannetta. Perun, joka oli kai auringon toinen puoliso, lienee sama kuin suomen piru ja toisaalta balttivaikutteisesti perkele. Mikähän lienee ollut Voloksen suomalainen nimi?

http://en.wikipedia.org/wiki/Veles_(god)

ViestiLähetetty: 14 Helmi 2012 18:57
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
"Tässä Volos mainitaan karjan...jumalaksi...Länsislaaveilla nimi esiintyy pääasiassa 1400- ja 1500-luvun tekkiläisissä lähteissä, joissa se tarkoittaa joko lohikäärmettä tai paholaista...Ukkosenjumalan ja suuren käärmeen tai lohikäärmeen välinen taistelu on yhdistävä piirre kaikissa indoeurooppalaisissa mytologioissa. Myytin slaavilaisessa versiossa ukkosenjumala on Perun ja lohikäärme Veles...Veles ei koskaan kuollut lopullisesti; hän muutti itsensä käärmeeksi, joka syntyy uudelleen nahkansa luotuaan...Muinaiset slaavit näkivät maailman valtavana puuna, jonka latvus ja oksat kuvasivat taivasta ja juuret manalaa. Kun Perunin uskottiin haukan tai kotkan hahmossa istuvan puun ylimmällä oksalla ja hallitsevan maailmaa, nähtiin Veles käärmeenä hallitsemassa kuolleiden maailmaa puun juuristossa...Veles lähetti myös säännöllisesti kuolleiden henkiä sanansaattajinaan elävien maailmaan. Hänen kunniakseen järjestetty juhla pidettiin lähellä vuoden loppua talvella, jolloin elävien ja kuolleiden maailman välinen raja heikkeni ja esi-isien henkiä palasi elävien keskuuteen"

ja

"Agricola, luetellessaan v. 1551 painetussa Psalttarin käännöksensä esipuheessa pakanallisten suomalaisten jumalia, sanoo muun muassa että:

Käkri se liseis Carian cassuon,

ja karjan suojelusjumalana ovat sen jälkeen yleisesti muutkin jumalais-tarustomme tutkijat Kekriä pitäneet...juhlalle valmistettiin hyvät juhlaruuat, samalla tavalla valmistetut kuin hautajaisruuatkin. Niitä ei saanut kukaan maistella, ennenkuin ne oli pöytään laitettu. Kaikki piti olla yhtaikaa pöytään pantuna, ja se oli valmistettu talon entisien isäntien ja emäntien hengille, joita kutsuttiin keyrittäriksi. Ne tulivat keyrinä vanhoille kotopaikoilleen."

"The linguist Jorma Koivulehto wrote (2001) of the annual Finnish Kekri celebration having borrowed the word from early Indo-Aryan.[48] Indo-European cognates include Greek kuklos, Lithuanian kaklas, Tocharian B kokale and English "wheel.

Cognates of "chakra" still exist in modern Asian languages as well. In Malay, "cakera" means "disc," e.g. "cakera padat" = "compact disc."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Veles_(jumala)

http://www.salakirjat.net/mika_on_kekri.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Chakra

Olisiko sormuksen (lohi-)käärme siis karjalaiseen vuoden kiertoon liittyvän Kekrin kultin vertauskuva, joka yhdistää auringon ja käärmeen, Velesin kulttia mukaellen ? "Elättikäärmeen vastuualueena oli erityisesti karjan hyvinvointi...rantakäärmettä on kunnioitettu tuhansia vuosia eräänlaisena auringon ilmenemismuotona maan päällä".

http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4tt ... 4%C3%A4rme

ViestiLähetetty: 14 Helmi 2012 22:02
Kirjoittaja JakomäenNeruda
Kuulostaa varsin uskottavalta. Käärme ympyrän muodossa, uroboros, on psykologisesti tärkeä symboli, joka esiintyy useissa kulttuureissa ja liittyy monesti esim. auringon kehrään (vrt. kekri).

Kekri-käärme selittäisi siis myös itämerensuomalaiset elättikäärmeet nimenomaan maanviljelyn ja sadon uusiutumisen, sekä sitä kautta uudelleensyntymisen ja kuoleman valtakunnan jumalien kautta.

Sormuksen löytyminen juuri haudan lähistöltä liittää sen sujuvasti samaan Manala-aiheeseen, kekriin ja vuotuiseen uudelleensyntymisen kiertoon.

Mutta konkreettisia tyylillisiä lähisukulaisia pitäisi tuolle käärmeenpäälle löytää, jotta teoria voitaisiin varmistaa.

ViestiLähetetty: 15 Helmi 2012 10:46
Kirjoittaja pektopah
Kuuluisa skandinaavien lohikäärme oli Nithhogr. Se eli maailmanpuu Ygdrasilin juurella ja yritti nakertaa sen juuria poikki. Nithhogr myös nielaisi kuolleiden ruumiit:

http://www.dragonorama.com/western/norse.html

Dragons are common in Norse lore; we associate viking raiders with dragon headed ships. However this is slightly misleading because Norse lore made no distinction between dragons per se and serpents. A serpent was simply a dragon without wings.

Dragons in Norse lore are usually a negative symbol, being evil bringers of destruction. Clearly this makes them excellent figureheads for Viking raiders!

Famous Norse Dragons

One of the most important Norse dragons is Nithhogr. This creature lives at the base of the world tree Yggdrasil and gnaws at the roots, attempting to destroy it. Nithhogr also devours the corpses of the dead.

The world serpent Jormungandr would also be classed as a dragon in Norse lore. Jormungandr - the Midgard serpent - lives in the waters curled in a circle round the world and biting his own tail.

Another well-known Norse dragon tale is that of Fafnir, who was turned into a dragon by his greed and who was slain by Siegfried.

ViestiLähetetty: 15 Helmi 2012 12:01
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
JakomäenNeruda kirjoitti:Kuulostaa varsin...

Eipä nyt tule muita vastaavia mieleen kuin se ilmeisesti jostain Sääksmäen liepeiltä löydetty käärmesormus, jota Kalevalakoru on käyttänyt mallina, tämän lisäksi. Ouroboros-teema on tosiaan minunkin mielestäni tässä esillä, vaikka en usko että varhaiset uskomukset olivat välttämättä kovin jäsentyneitä. Käärme ja sen muodostama kehä on vuodenkierron ja ajan kulumisen symboli, kekri taas sadonkorjuujuhlana vuodenkierron alku ja loppu. Slaavien Veles oli taas vuodentulon turvaaja, jonka symboli oli myös käärme. Itämerensuomalaisella alueella kekri oli ehkä kuitenkin vain lähinnä vainajakulttiin liittyvä tapahtuma, vaikka symboliikka oli samankaltaista kuin slaaveilla ja balteilla. Ehkä käärmeillä oli rooli viestinviejinä elävien ja kuolleidenkin välillä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ouroboros

Nimenomaan rantakäärmeen ja auringon yhteys on toisaalta ainakin yleisitämerellinen teema, en tosin ole tietoinen tilanteesta Skandinavian puolella.

" If you kill a snake, the sun cries."

http://www.lituanus.org/1975/75_1_01.htm

ViestiLähetetty: 15 Helmi 2012 13:48
Kirjoittaja Jaska
Vähän etymologiaa sekaan:

Balttien elättitarhakäärme on nimeltään altys, ja siitä todennäköisimmin tulee (--> keskikantasuomen *altija) suomen sana haltija. Laina lienee aivan keskikantasuomen lopusta, koska muutos *ti > *si ei ole enää tapahtunut, pelkästään * > *h on. (Muuten se olisi **halsija.)

Kekri taas on varhaiskanta-arjalainen lainasana, jossa näkyvät muutokset *l > *r ja *kw > *k:
IE *kwekwlos > A *kekro- --> U *kekri
(Toistaiseksi sanalle ei ole esitetty vastineita etäsukukielistä, mutta arjalaisin äänneperustein sen pitäisi olla jo kantauralilainen.)

ViestiLähetetty: 15 Helmi 2012 18:34
Kirjoittaja Taavetti
Onko tietoa keksin vanhan synonyymin, köyri, historiasta ja/tai perusteista?

ViestiLähetetty: 15 Helmi 2012 21:49
Kirjoittaja wejoja
Kinaporin kalifi kirjoitti:Viesti oli jäänyt huomaamatta, löytöhän on oikein mielenkiintoinen. Onkohan sormus todella tinaa? Minä en osaa kuin arvailla, mihin sormus voisi liittyä. Meren Hopeanvalkea-teos muistaakseni toi esille virolaisia lohikäärmeisiin liittyviä uskomuksia, joilla saattaa olla jokin liittymä tähän löytöön.

Vähän arveluttaa kuvion asettelu, jos kyseessä on lohikäärmeen pää, miksi se on samansuuntainen sormen kanssa? Jotenkin ajattelisi, että kuva olisi aseteltu kohti katsojaa tai sormuksen kantajaa.


Kiitos kaikille erittäin mielenkiintoisista kommenteista ja linkeistä. Mietimme aivan samaa kysymystä kuvion asettelusta heti paikan päällä in situ, koska toisesta suunnasta kuvio näytti minun silmääni "auringonkukalta" versoineen, kun taas mukana ollut belgialainen historioitsija mielsi kuvion lohikäärmeeksi. Lopulta kallistuin lohikäärmeeseen mutta nyt kun käärme tuli puheeksi niin voi todeta, että kuvio muistuttaa enemmän käärmeen päätä kuin yhtäkään kymmenistä skandinaavien lohikäärmepäistä, joita olen tähän mennessä tavannut.

Toinen hyvä kysymys on sormuksen materiaali ja sen oksidoitumisaste. Kyseessä on todellakin suhteellisen harvinainen tinasormus, mikäli ajoitusehdotus osuisi edes lähelle oikeaan. Tina oli yleinen metalli jo antiikin kulttuureissa ja Roomassa siitä valettiin monenlaisia sormuksia, joten esine on voinut kulkeutua tänne myös kauempaa Euroopasta.

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2012 22:31
Kirjoittaja JakomäenNeruda
Kinaporin kalifi kirjoitti:
JakomäenNeruda kirjoitti:Kuulostaa varsin...

Eipä nyt tule muita vastaavia mieleen kuin se ilmeisesti jostain Sääksmäen liepeiltä löydetty käärmesormus, jota Kalevalakoru on käyttänyt mallina, tämän lisäksi. Ouroboros-teema on tosiaan minunkin mielestäni tässä esillä, vaikka en usko että varhaiset uskomukset olivat välttämättä kovin jäsentyneitä. Käärme ja sen muodostama kehä on vuodenkierron ja ajan kulumisen symboli, kekri taas sadonkorjuujuhlana vuodenkierron alku ja loppu. Slaavien Veles oli taas vuodentulon turvaaja, jonka symboli oli myös käärme. Itämerensuomalaisella alueella kekri oli ehkä kuitenkin vain lähinnä vainajakulttiin liittyvä tapahtuma, vaikka symboliikka oli samankaltaista kuin slaaveilla ja balteilla. Ehkä käärmeillä oli rooli viestinviejinä elävien ja kuolleidenkin välillä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ouroboros

Nimenomaan rantakäärmeen ja auringon yhteys on toisaalta ainakin yleisitämerellinen teema, en tosin ole tietoinen tilanteesta Skandinavian puolella.

" If you kill a snake, the sun cries."

http://www.lituanus.org/1975/75_1_01.htm


Käärme auringon kehrän ympärillä esiintyy jo muinaisessa Egyptissä, josta se lienee levinnyt pronssikauden uskomuksia levittäneiden kauppareittien mukana koko Eurooppaan, mikäli aihe ei ole omaperäinen tai vielä vanhempi (esim. balttien vanhaindoeurooppalainen ja neoliittiselta ajalta).

Kekri oli nimenomaan muinaissuomalainen uusi vuosi, satokauden loppu ja uuden satovuoden alku. Vainajien liittyminen siihen menee uudelleensyntymismytologian kautta: auringolla on kyky herättää vilja uuteen elämään, joten miksei ihmisetkin. Vuoden alkamiseen ja loppumiseen liittyvä transitioajan magia selittää vainajien hetkellisen kyvyn liikkua maan päällä ja vierailla entisillä asuinsijoillaan. Eli tätä kauttta käärme on paitsi auringon kumppani, niin myös maanviljelyksen ja kuoleman hallitsijahahmo.

Käärmesormus

ViestiLähetetty: 20 Helmi 2012 21:37
Kirjoittaja wejoja
Palaan vielä hetkeksi tähän Tervikin sormukseen. Parhaiten sormuksen kuvaa vastaisi mielestäni tarhakäärmeen pää. Alaleukaan ja silmän ympärille kaiverrettu viivoitus muistuttaa kovasti käärmeen "suomuja", jälkimmäisen kuvatessa samalla auringonsäteitä. Sormus voi todellakin liittyä elätti/haltiakäärmeeseen ja vainajakulttiin. Pohdinta jatkuu edelleen...
Kuva

ViestiLähetetty: 29 Helmi 2012 03:17
Kirjoittaja Jaska
Jaettu kielitieteellistä sälää ketjuun Tavunloppuisen konsonantin vokaaliutuminen:
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... =4364#4364

-----------