Sivu 1/1

Etelärannikon asutus tuhat vuotta sitten

ViestiLähetetty: 29 Tammi 2012 10:18
Kirjoittaja Sees2011
Harrastajat ovat löytäneet Loviisan seudulta merkittäviä arkeologisia löytöjä, joista vanhimmat saattavat olla peräisin tuhannen vuoden takaa. Museovirasto on aiemmin uskonut, ettei alueella ole ollut asutusta siihen aikaan.

http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/01/h ... 78472.html

Keitä siellä Loviisassa on mahtanut asua tuhat vuotta sitten?

Re: Etelärannikon asutus tuhat vuotta sitten

ViestiLähetetty: 29 Tammi 2012 15:44
Kirjoittaja Jaska
Sees2011 kirjoitti:Harrastajat ovat löytäneet Loviisan seudulta merkittäviä arkeologisia löytöjä, joista vanhimmat saattavat olla peräisin tuhannen vuoden takaa. Museovirasto on aiemmin uskonut, ettei alueella ole ollut asutusta siihen aikaan.

http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/01/h ... 78472.html

Keitä siellä Loviisassa on mahtanut asua tuhat vuotta sitten?

Tuo kuuluu vanhastaan kaakkoishämäläiseen nautintaan aina Kymijokeen saakka. Ja kun nyt näyttää siltä että pitkin Uudenmaan rannikkoa tai jokilaaksoa on viljelty ja asuttu, niin tuhat vuotta sitten ne olivat varmaankin muinaishämäläisiä. Muinaiskarjalaisia ei ollut noin lännessä, muinaissuomalaisia ei noin idässä. Toki siellä on vielä saattanut olla saamelaisiakin, ja miksei viikinkien satamiakin. Esineistö kertonee, ovatko asuttajat peräisin Suomen alueelta vai ulkopuolelta.

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2012 12:38
Kirjoittaja pektopah
I-haplon leviämiskarttaa katsoessa näyttää Hämeestä tosiaan muuttaneen väkeä Kymijoen suun seuduille. Sieltä asutus on sitten ehkä levinnyt Laatokan pohjoisrannoille ja sieltä Savoon ja Kainuuseen:

Kuva

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2012 12:51
Kirjoittaja Pesservisser
Uudenmaan rannikolla kävijät saattoivat olla eestiläisiä, ja tuhat vuotta sitten vatjalaisiakin oli vielä olemassa.

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2012 14:09
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Rautakuona viittaisi siihen, että alueella on ainakin ajoittain oleskellut Saimaan valuma-alueen suo- ja järvirautaa hyödyntäneitä ryhmiä. Kun on olemassa tietoja siitä että enemmän tai vähemmän jatkojalostettua hölmää l. rautapitoista ainesta kuljetettiin kauppapaikoille vielä aika myöhäänkin, voisi ajatella että näiden Kymijoen suiston jalostuspisteiden kautta valmista rautaa kulkeutui Viron rannikon suuntaan, samoille paikoille mihin myöhemmin suuntautui seprakauppa.

Auttavasti löytöalueella pelkistetty hölmä saattoi olla luonteva turkismetsästyksen sivuelinkeino. Pieniä määriä ei kannattanut itse suuremmin jatkojalostaa, vaan ne kuljetettiin ammattilaisten käsiin. Nämä saattoivat ehkä tulla kausiluonteisesti paikalle esim. Inkeristä tai Virosta. Toisaalta hämäläisiä seppiä saattoi tulla paikalle esim. Iitin liepeiltä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rvimalmi

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2012 15:51
Kirjoittaja pektopah
Jotain läntistä vaikutusta ainakin Ahvenkoskella näyttäisi olleen:

http://www.jounijappinen.com/Viikingit/Ahvenkoski.html

Noin 100 m2 alalta havaittiin kymmenien kotkattujen rautanaulojen lisäksi rautaniittejä. Kahta erityyppistä niittimallia (yläkuva) on tavattu Itämeren ja Pohjanmeren viikinkikonteksteista mm. Virosta, Tanskasta Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Skotlannista (esim. Zori Davide, Archaeologia Islandica 6/2007, 3247, Lang 2007). Niittejä käytettiin limisaumaisten veneiden rakennuksessa. (URL:http://mis.historiska.se/mis/sok/exhib.asp?sm=11_0&uid=59420&id=51514). Alakuvassa kaksi kauniisti kotkattua rautanaulaa.

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2012 17:09
Kirjoittaja Kalevanserkku
Pesservisser kirjoitti:Uudenmaan rannikolla kävijät saattoivat olla eestiläisiä, ja tuhat vuotta sitten vatjalaisiakin oli vielä olemassa.


Muistelen lukeneeni joskus, että vatjan kielessä ja hämäläismurteissa on merkittävässä määrin yhteisiä piirteitä, Kaakkoishämäläiset saattavat käyttää yksikön 1. pers.pronominina miä. Miä on käytössä myös vatjassa ja osassa karjalaismurteita (SKES).

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2012 19:31
Kirjoittaja Jaska
Kalevanserkku kirjoitti:
Pesservisser kirjoitti:Uudenmaan rannikolla kävijät saattoivat olla eestiläisiä, ja tuhat vuotta sitten vatjalaisiakin oli vielä olemassa.


Muistelen lukeneeni joskus, että vatjan kielessä ja hämäläismurteissa on merkittävässä määrin yhteisiä piirteitä, Kaakkoishämäläiset saattavat käyttää yksikön 1. pers.pronominina miä. Miä on käytössä myös vatjassa ja osassa karjalaismurteita (SKES).

Olen lukenut mainittavan samaa, mutten tiedä asiasta tarkemmin. Mainittakoon kuitenkin, että vatjalaisten endonyymi eli oman kansan nimitys on samaa alkuperää kuin saamelaisten eräs nyttemmin harvinaistunut nimitys vuowjo; tätä on ehkä sivuttu vuojolais-ketjussa.

Jotain touhua heillä on saattanut Suomenlahden pohjoispuolella siis ollakin.

ViestiLähetetty: 21 Elo 2012 22:25
Kirjoittaja wejoja
Ahvenkosken muinaissatamasta löytyi viikolla 33 tehdyissä lopputarkistuksissa todennäköisesti rautakauden loppuun ajoittuva polttohautaus.

Vainajan varusteisiin kuului ainakin taistelukirves, veitsi, tulirauta ja pronssinen viitansolki (hevosenkenkäsolki). Koekuopasta löytyi myös palanutta ihmisen luuta.

Puoliksi sulaneen soljen identtinen vastine on löydetty Gotlannin Kappelshamnista. Solki on poikkileikkaukseltaan pyöreä ja pronssivalua, kun valta-osa Suomesta löydetyistä hevosenkenkäsoljista on profiililtaan litistettyjä, tai rombimaisia.

Hauta sijaitsee merelle työntyvän niemekkeen laella, ison siirtolohkareen pystysuoran seinämän alla. Vainaja on asetettu koillinen-lounas suuntaisesti jalat meren suuntaan.