Rautakuona viittaisi siihen, että alueella on ainakin ajoittain oleskellut Saimaan valuma-alueen suo- ja järvirautaa hyödyntäneitä ryhmiä. Kun on olemassa tietoja siitä että enemmän tai vähemmän jatkojalostettua hölmää l. rautapitoista ainesta kuljetettiin kauppapaikoille vielä aika myöhäänkin, voisi ajatella että näiden Kymijoen suiston jalostuspisteiden kautta valmista rautaa kulkeutui Viron rannikon suuntaan, samoille paikoille mihin myöhemmin suuntautui seprakauppa.
Auttavasti löytöalueella pelkistetty hölmä saattoi olla luonteva turkismetsästyksen sivuelinkeino. Pieniä määriä ei kannattanut itse suuremmin jatkojalostaa, vaan ne kuljetettiin ammattilaisten käsiin. Nämä saattoivat ehkä tulla kausiluonteisesti paikalle esim. Inkeristä tai Virosta. Toisaalta hämäläisiä seppiä saattoi tulla paikalle esim. Iitin liepeiltä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rvimalmi