Jäämit, sodat Suomen alueella ja kronikat

Suomessa noin 500 eaa.-1200 jaa.

ViestiKirjoittaja pektopah » 10 Maalis 2012 00:06

Jaska kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Pektopah kirjoitti:Ainakin saagojen mukaan Jämtlannin asuttamisen aikoihin rautakaudella ruotsalaiset asuttivat osaa Helsinglannista. Lisäksi Merenkurkun seudulla oli rautakauden alussa rikas kulttuuri, joka tosin hävisi 600-luvulla.

Sitä ei yhdistetäkään ruotsalaisiin, koska ruotsalaisten leviäminen pohjoiseen on niin myöhäinen tapahtuma että sitä voidaan jo seurata historiallisistakin lähteistä. Täällä on Ruotsin historian karttoja:

http://sv.wikipedia.org/wiki/Sveriges_historia

Nuo lienevät jotain historiallisiin lähteisiin pohjautuvia karttoja kiinteästä asutuksesta. Tuskin Suomen vastaavista kartoista vastaavalla ajalla kiinteä suomalaisasutus sen pohjoisempana oli. Ei se, ettei dokumentoitua tietoa ole kiinteästä asutuksesta ennen keskiaikaa ei välttämättä merkitse sitä,etteikö Lapissa ollut niin suomalaisia, norjalaisia kuin ruotsalaisiakin erä-, verotus- ja kauppamatkoillaan.

Täällä on joku kartta Suomen asutuksesta 800-1300. Pohjanlahden rannikon ja Tornionjokivarren 1000-1200 uudisasutuksen kielestäkään tuskin on varmuutta:

Öö, on siitä sellainen varmuus, että Länsi-Suomesta lähtenyt asutus oli muinaishämäläistä. Toki siellä on asustellut myös saamelaisia ja ajoittain seikkaillut skandinaaveja Norjasta.

Perämeren -ei-päätteiset saarennimet viittaavat länsiskandinaaviin eli norjaan (ey); ruotsin pohjalta ne eivät selity (ö). Ruotsalaisista ei yksinkertaisesti ole tuolla mitään merkkejä vielä toisen vuosituhannen vaihteesta.


Silloin Pohjanmaan ruotsalaisasutus ei ole keskiajalta Ruotsista, vaan Norjasta tai jo varhaisemmalta ajalta:

http://www.learning4sharing.nu/osterbot ... 69218.html

Österbottniska

Österbottniska är en sammandrag villig dom svenska dialekter som talas i Österbotten villig den finländska västkusten. I Österbotten bor ungefär 100.000 med svenska som modersmål. Av dessa har största delen en folkmål som modersmål. Av gammalt delades dialekterna in i tre områden; Pedersöre, Korsholm samt Närpes, efter dom stora socknar som fanns villig medeltiden. ännu idag märker man skillnader mellan dessa områden. Dialekterna kännetecknas av flertal gamla ord samt gammal grammatik, alltigenom tre genus (utom längst i norr) precis som i isländska, diftongerna ei, öy, öu m.fl. Som i norska samt isländska samt en bit ovanliga konsonantljud, t.ex. Dz (i Pedersöre, istället för dj- samt g-, förekommer likaså i dalmål), tonlöst l (ett mellanting mellan h, s samt l, t.ex. I ordet lill) samt förstås kakuminalt l (tjockt l, l med slag). Närpes-dialekten som likaså är mycket kraftfull än idag (2002) har å sin blad ytterligare som specialitet kv- som kommer från gamla hv-, t.ex. Kvem, kvad. Dom Österbottniska dialekterna är besläktade med norrländska dialekter. Tydliga likheter finns i t.ex. Pitemål även försåvitt vissa drag är så gamla att man ser likheter med dalmål, gutamål, jamska (jämtländska) samt norska.


http://www.bo-oscarsson.org/Austerbottn.html

Något som var för mig helt obekant var att det i Finland skulle finnas jamska! De flesta som bor i Sverige känner väl till att det finns finländare som talar svenska. Vad jag inte visste om var att de vi kallar finlandssvenskar i Österbotten hade samma språksituation som den vi har här i Jamtland! Svenska är det officiella språket, men på landsbygden talar man en urgammal dialekt. Jag fick höra den när jag var i Esse för några år sedan och hörde Håkan Backmans mor tala. Jag tyckte det lät som isländska! Senare fick jag låna en akademisk avhandling från 1891 om Gamlakarlebymålet* av Georg Hannus i Jakobstad som var vänlig nog att låta mig kopiera den.

Vari ligger likheten mellan österbottniskan och jamskan?
(Följande exempel är hämtade ur avhandlingen om Gamlakarlebymålet av K.J Hagfors*)

1) de fornnordiska diftongerna ei au och öy.
För diftongen ei har vi exemplen ein, bein, deil, reim, dreiv m fl. För diftongen au har vi exemplen maur, gauk, dauv, snau m fl. (myra, gök, döv, kal) För diftongen öy har vi exemplen röyk, blöyt, stöyt, löys.

2) österbottniskan har förkortning av orden som vi har i jamskan; lösa blir löys. Men vi har lööys med dubbelbetoning. Hur det är i österbottniskan framgår inte av uppteckningarna.

3) där svenskan har -rd som i hård, gård, bord, jord, har österbottniskan och jamskan hål, gål, bol, jol!

4) österbottniskan har samma förmjukning av k som vi har i exemplen; myttse, vatsen och nättsen!! Det gäller de östliga socknarna av Jamtland kring Revsund. I centrala jamskan och norskan uttalas de mykje, vakjen, näkkjen. (mycket, vaken, naken)

Slutligen finns det typord som är lika med jamskan, som fejen (glad), völ (vårda sig om ), frass (fres - hankatt), och så orden ströyd (= strypa, tillsnöra ngt) och köyes (tsöjes = göra försök att kräkas) som jag trodde var unika för jamskan!

Ingen kan inbilla mig att denna likhet mellan jamskan och östebottniskan skulle ha kunnat uppstå efter en svensk kolonisation på 1100-talet eller senare! Då var exempelvis diftongerna ute ur svenskan. Österbotten måste ha fått sin 'norsktalande' befolkning senast under vikingatiden, eller snarare före vikingatiden. Förmodligen redan på folkvandringstiden. Eftersom vi i de östlligaste socknarna av Jamtland, närmast Medelpad har exakt samma uttal av myttse, kan det inte vara en tillfällighet. När vi sedan finner att Medelpad (runt nuv Sundsvall) saknar norrönt språk, men det återfinns på andra sidan vattnet i Österbotten, kan förklaringen vara att den norröna befolkningen som fanns i Medelpad av någon anledning flyttat över vattnet dit.
Vi vet att den norska expansionen på folkvandringstiden sträckte sig över Jamtland helt ned ända till Sundsvallstrakten. Det finns gravfält med norska inslag där. Vad hände med den befolkningen? Jo enligt en gammal sägen skulle hunnerhövdingen Melparek intagit området, därav nuvarande landskapsnamnet Medelpad, på jamska 'Mellpar'. Ovisst om österbottningarna då redan var etablerade genom den norska expansionen, så kan vi konstatera att den norröna befolkningen mer eller mindre utraderats från Medelpad. Det visar språksituationen. Det förklarar också tomrummet i norrönt språk mellan östra Jamtland och Österbotten.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja Ridge » 15 Maalis 2012 07:50

Tästä aiheesta on muuten (tai no Kvenland-Kainuunmaasta) on kirjoitettu aika paljon seuraavalle sivustolle Mikael Reuterin toimesta:
http://finnpro2000.tripod.com/kainuunmaa.htm

Hyvin on tietoa kerätty, mutta ehkä pilattu osittain jokunen pätkä liiallisella tulkinnalla kutsumalla esimerkiksi kolmatta "ristiretkeä" kansanmurhaksi. No kai sitä siksikin hyvin voi kutsua, mutta antaa liian asenteellisen kuvan sivulle. Miten vaikkapa valloitus&ryöstöretki?

Wikipedian kuningas-artikkelista kirjallisuutta:
Ahvenainen, Jorma: Faravidin maa: Pohjois-Suomen historia (1985)

Gallén, Jarl: Länsieurooppalaiset ja skandinaaviset Suomen esihistoriaa koskevat lähteet. Suomen väestön esihistorialliset juuret. Helsinki 1984.

Häme, Mikko: Saagoista ja muinaisista kuninkaistamme. Faravid 15. Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja. Oulu 1991.

Ilmeisesti itäisistä kronikoista ei ole tuollaisia kokoavia analyysejä kummemin tehty Suomeen liittyen.
Ridge
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 56
Liittynyt: 01 Maalis 2012 03:30

ViestiKirjoittaja Jaska » 18 Maalis 2012 06:20

Pektopah kirjoitti:Silloin Pohjanmaan ruotsalaisasutus ei ole keskiajalta Ruotsista, vaan Norjasta tai jo varhaisemmalta ajalta:

Ei suinkaan. Ruotsi on ruotsia, ja Suomeen ruotsin kieli on tullut Ruotsin itäisten murteiden alueelta. Ruotsissakin on vanhakantaisia murteita - suomenruotsi polveutuu muinaisruotsista, eikä ole mitään tarvetta olettaa mitään muuta skandinaavista vaikutusta.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Svenska_dialekter
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10973
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Pystynen » 19 Maalis 2012 23:39

Pätee tuo myös niihin Perämeren -ei-päätteisiin saarennimiin. Eivät ehkä selity keskiajan Ruotsin pohjalta, mutta mikä ettei muinaisruotsin?

Jos tiedetään, että Pohjanmaan ruotsalaismurteet ovat eronneet muun ruotsin yhteydestä varhain ja yhtenäisemmän Ruotsin valtakunnan aikana kehittyneet standardinmukaisempaan suuntaan, niin voi hyvin olla, että niissä on ollut vielä aiemmin sellaisiakin arkaismeja (esim. juuri säilynyt /ey/), jotka eivät ole kielentutkijoiden kuultaviksi asti säilyneet.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja pektopah » 19 Maalis 2012 23:55

Sagat kertovat Jämtlannin asutuksen syntyneen,kun Norjan Tröndelagin seudulta oleva jaarli Ketil Jämte seuraajineen pakeni sinne. Jämten pojanpojan Tore Hälsingin taas kerrotaan paenneen kannattajineen Helsinglantiin tekemänsä tapon/murhan seurauksena, mutta että tuolloin Helsinglannin itäosassa asui jo ruotsalaisia.

http://www.nalle.fi/suomi/heraldiikka/j ... uotsi.html

Norjalaisissa kuningastaruissa joita Snorre Sturlasson kirjoitta 1200-luvulla kerrotaan kuinka Jämtland ja Hälsingland asutettiin. Ne kertovat myös kuinka norjalaiset ja sveakuninkaat verottivat alueita eri aikoina. Ensimmäinen taru kertoo kuinka Jämtland ja Hälsingland sai nimensä ensimmäisiltä asuttajiltaan. Ajankohta milloin tämä tapahtui on hämärän peitosa.

- Kuningas Eystein riehui Trondheimissä ja alisti maan ja asetti poikansa hallitsemaan niitä, mutta asukkaa tappoivat pojan. Silloin kuningas Eystein alisti maan uudestaan. Asukkaat saivat valita josko he halusivat orajan Tore Fax tai koiran Saur kuninkaakseen. He valitsivat koiran. Monet päälliköt pakenivat tätä taistelua ja monet ihmiset pakenivat perintötaloistaan. Ketil Jämte, Önud Jarlin poika, joka oli kotoisin Spabusta menii itään ja suuri määrä ihmisiä meni hänen kanssaan ja ottivat irtaimistonsa mukaan. He raivasivat metsät ja rakensivat suuria taloja. Tämä kutsutaan senjälkeen Jämtlanniksi. Ketilin pojanpoika oli Tore Hälsing. Hän jätti Jämtlannin syyllistytyään tappoon ja siirtyi itään siellä olevien metsien läpi ja asettui sinne ja monet ihmiset hakeutuivat sinne hänen kanssaan. Tämä kutsutaan Hälsinglandiksi. Se ulottuu itään merelle asti. Sveat asutti koko itäisen Hälsinglandin rannikkoa myöten.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

Edellinen

Paluu Rautakausi

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa