Muinainen Suomi

Rapola ja Vesilahden Onkemäki ja Kaakila on tullut tsekattua. Eilen kävin Päijälän Linnavuorella Kuhmoisissa. Asialliset opasteet, kyltit ja kuvia löydöistä. Polku aika helppo kulkuinen. Vaikuttavan oloinen kolmelta reunalta todella jyrkkä. Muurin jäänteet ym kasoja havaittavissa. Tehty harvinaisen paljon löytöjä. Novgorod-karjalaisten hämäläisten rajaneuvotteluita
http://jytu.coolhosting.0lx.net/paijala.php

kirmukarmu kirjoitti:Eilen kävin Päijälän Linnavuorella Kuhmoisissa. Asialliset opasteet, kyltit ja kuvia löydöistä. Polku aika helppo kulkuinen. Vaikuttavan oloinen kolmelta reunalta todella jyrkkä. Muurin jäänteet ym kasoja havaittavissa. Tehty harvinaisen paljon löytöjä.

Juuri eilen aloitin J-P Taavitsaisen kirjan "Ancient Hillforts of Finland", joka keskittyy Kuhmoisten linnavuoreen. Vaikka kirja onkin 25 vuotta vanha, se vaikuttaa mielenkiintoiselta ja odotan oppivani siitä paljon tästä alueesta, josta en ole aikaisemmin paljoa lukenut.

Johdanto-osassa muuten kerrottiin, että Suomen alueella on löydetty 70 ja luovutetussa Karjalassa 25 linnavuorta. Se kuulostaa todella suurelta luvulta, varsinkin jos ne kaikki ovat olleet samoihin aikoihin käytössä rautakauden lopulla. Niiden rakentamiseen on tarvittu jo aika isoa väestöpohjaa. Ilmeisesti myös niiden rakentamista on jotenkin koordinoitu heimon sisällä, kun ne on ainakin osittain ketjussa? Eli tarkoituksena on ollut jonkinlainen aluepuolustus, ei pelkästään oman kylän väen pakopaikka?

Kvenlander kirjoitti:Juuri eilen aloitin J-P Taavitsaisen kirjan "Ancient Hillforts of Finland", joka keskittyy Kuhmoisten linnavuoreen. Vaikka kirja onkin 25 vuotta vanha, se vaikuttaa mielenkiintoiselta ja odotan oppivani siitä paljon tästä alueesta, josta en ole aikaisemmin paljoa lukenut.

Väitöskirjaa oli tämän vuoden alussa Tieteiden yössä jaossa ilmaiseksi. En ottanut, kun olin sen hankkinut jo monta vuotta sitten. Kirja on todella hyvä.

Kvenlander kirjoitti:Johdanto-osassa muuten kerrottiin, että Suomen alueella on löydetty 70 ja luovutetussa Karjalassa 25 linnavuorta. Se kuulostaa todella suurelta luvulta, varsinkin jos ne kaikki ovat olleet samoihin aikoihin käytössä rautakauden lopulla. Niiden rakentamiseen on tarvittu jo aika isoa väestöpohjaa. Ilmeisesti myös niiden rakentamista on jotenkin koordinoitu heimon sisällä, kun ne on ainakin osittain ketjussa? Eli tarkoituksena on ollut jonkinlainen aluepuolustus, ei pelkästään oman kylän väen pakopaikka?

Muistaakseni Taavitsainen päättelee, että linnavuoret on tehty geologisesti edullisille paikoille eikä niinkään ketjuun. Linnavuoren varustaminen vaatii muutaman viikon työn ei kovin suurelta väestöpohjalta; Taavitsainen arvioi kirjassa kuinka suuren väestömäärän se suurinpiirtein vaatii.

Mökin tontilla on yksi kirjan lopun luettelossa mainittu, kylläkin jo lähes sata vuotta sitten kaivettu muinaisjäännös.

Fagus kirjoitti:Muistaakseni Taavitsainen päättelee, että linnavuoret on tehty geologisesti edullisille paikoille eikä niinkään ketjuun. Linnavuoren varustaminen vaatii muutaman viikon työn ei kovin suurelta väestöpohjalta; Taavitsainen arvioi kirjassa kuinka suuren väestömäärän se suurinpiirtein vaatii.

Olisiko se sitten vain sattumaa, että linnat on ketjussa? Tietysti joku Salpausselkä tai vastaava maastonmuodostuma tarjoaisi paljon edullisia linnoituksen paikkoja näennäisesti ketjussa.

Joka tapauksessa kiinnostaa, mitä siinä kirjassa on. Käsittääkseni Kuhmoisten muinaislinnasta on löytynyt aika paljon arkeologista materiaalia.

Wikipediassa näyttäisi tällä hetkellä olevan yli sata linnavuorta listattuna. Sijaintikin näyttäisi löytyvän lähes kaikista. Ei taida olla kovin tutkittu aihe kun epävarmuutta asioiden todellisen laidan suhteen on näin paljon.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ja_luovutetun_Karjalan_linnavuorista

Väinö kirjoitti:Wikipediassa näyttäisi tällä hetkellä olevan yli sata linnavuorta listattuna. Sijaintikin näyttäisi löytyvän lähes kaikista. Ei taida olla kovin tutkittu aihe kun epävarmuutta asioiden todellisen laidan suhteen on näin paljon.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ja_luovutetun_Karjalan_linnavuorista

Kotchkurkina teki muutama vuosi sitten laajan tutkimuksen Karjalan linnavuorista, venäjäksi. Tulos oli muistaakseni se, että ainakin jotkut niistä olivat eräänlaisia linnoitettuja tuotantopisteitä, pajoja tms. Tarkoitus oli ehkä suojella raaka-aineita, valmiita tuotteita, vaihdossa saatua varastoa ja ehkä vähän tekijöitäkin?

Onhan linnavuorista ihan eturivin tutkijat tehneet väitöskirjojakin, Liedon Vanhalinnasta Jukka Luoto (Liedon Vanhanlinnan mäkilinna. 1980) ja Kuhmoisten Päijälän linnavuoresta Jussi-Pekka Taavitsainen (Ancient hillforts of Finland. Problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen. 1990), niinkuin yllä on todettu. Kannattaa perehtyä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kotchkurkina teki muutama vuosi sitten laajan tutkimuksen Karjalan linnavuorista, venäjäksi. Tulos oli muistaakseni se, että ainakin jotkut niistä olivat eräänlaisia linnoitettuja tuotantopisteitä, pajoja tms. Tarkoitus oli ehkä suojella raaka-aineita, valmiita tuotteita, vaihdossa saatua varastoa ja ehkä vähän tekijöitäkin?

Aivan, paja oli välttämättömyys ja osaltaan varmisti hyvin varustetun linnoituksen oman asetuotannon, kuten myös linnoituslaitteiden, porttien, vinssien etc. valmistamisen ja huollon,
siis sepät ja puusepät, savenvalajat, ompelijat, suutarit jne.

wejoja kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kotchkurkina teki muutama vuosi sitten laajan tutkimuksen Karjalan linnavuorista, venäjäksi. Tulos oli muistaakseni se, että ainakin jotkut niistä olivat eräänlaisia linnoitettuja tuotantopisteitä, pajoja tms. Tarkoitus oli ehkä suojella raaka-aineita, valmiita tuotteita, vaihdossa saatua varastoa ja ehkä vähän tekijöitäkin?

Aivan, paja oli välttämättömyys ja osaltaan varmisti hyvin varustetun linnoituksen oman asetuotannon, kuten myös linnoituslaitteiden, porttien, vinssien etc. valmistamisen ja huollon,
siis sepät ja puusepät, savenvalajat, ompelijat, suutarit jne.

Minulle jäi mielikuva että ainakin nämä muutamat Kannaksen linnavuoret olivat siis tavallaan aikansa kauppoja, paja keskittyi tuottamaan myytävää tavaraa.

En ole lukenut tutkimusta, mutta miksipä ei myös kauppapaikkoja, varsinkin jos sijaitsevat vesi/maa kulkuväylien varrella.
Kauppiaat piileskelivät varmasti mielihyvin linnanvuoren suojissa kaiken maailman ryöväreiltä. Näkyikö juuri kaupankäynti
jotenkin löytö-aineistossa?

wejoja kirjoitti:En ole lukenut tutkimusta, mutta miksipä ei myös kauppapaikkoja, varsinkin jos sijaitsevat vesi/maa kulkuväylien varrella.
Kauppiaat piileskelivät varmasti mielihyvin linnanvuoren suojissa kaiken maailman ryöväreiltä. Näkyikö juuri kaupankäynti
jotenkin löytö-aineistossa?

Kuuntelin Kotchkurkinan esitelmän niin kauan sitten, että en oikein muista. Hämärä mielikuva on se, että esineiden valmistus oli enemmän esillä. Yritin sitten joskus etsiä itse kirjaakin Pietarista mutta en löytänyt.

Varsinainen kaupankäynti on myös voinut tapahtua jossakin lähiseudulla, eikä siis varsinaisessa linnoituksessa. Jos ei luota kauppakumppaniin 100% ei myöskään kannata riskeerata kotiaan, eikä varastoja. Linnoitukset kannattaa tietysti tehdä helposti suojeltaviin paikkoihin ja kauppapaikat kulkureiteille, harvoinpa nämä sopivat aivan yhteen ja samaan paikkaan mutta läheisyydestä on etua molemmille.

tiurinlinna karjalankannaksella. wiipuri lienee tuontitavaraa




tiurinlinna karjalankannaksella
- varsinainen asutus sisämaassa vuoksen rannal
- kaupankäynti hoidettu rannikolla, nykysten wiipurin ja käkisalmen tietämil, linnat myöhästen miehittäjien majapaikkoi

tiurist on vissii kaivettu "teollisen" tuotannon jälkii