putkonen kirjoitti:Kun isoisäni oli Äijä, niin olenko minä nyt sitten länsisuomalainen varttijumala?
Erittäin mielenkiintoinen raja muuten.
Jaska kirjoitti:Todella selvä nimiraja.
Sukukielten perusteella äijä on merkinnyt alun perin 'iso; paljon'. Vastaavaa kehitystä miespuoliseksi sukulaiseksi on myös sanassa enä 'paljon' --> enoi 'eno'.
Alun perin taivutettiin siis enä : enempi : enin / eniten, mutta jostain syystä perusmuoto on korvattu uusilla sanoilla, samoin kuin para : parempi : paras / parahin. Saamessa on vielä sana buorri 'hyvä' < *para.
Ukko, Äijä, Vanha Mies, Pitkäinen, Pitkämöinen, Ylinen Herra, Ylinen Jumala, Taivahinen, Taivaan Asuja, Remupilven Reunimmainen. Ukko sanana on itämurteista alkuperää ja levinnyt läntiseen Suomeen viimeistään 1642 Raamatunkäännöksessä, jossa Ukkosella korvattiin Agricolan Uudessa Testamentissa 1548 käyttämä Pitkäinen. Pitkäinen on ollut käytössä erityisesti Varsinais-Suomessa ja Virossa, ja osittain samalla alueella tavataan myös nimitystä Äijä. Se on tunnettu varsinaissuomalaisten, hämäläisten, saamelaisten ja virolaisten keskuudessa. Ukko ei alunperin ollut mikään ylijumala, vaan "ylinen" viittasi asuinsijaan, taivaaseen. Ylijumalaksi se hahmotettiin vasta kristinuskon vaikutuksesta.
Ukko eli saamen Äijjih, Pajan, Paajanen, Horagállis juontuu ukkosta, jyrinää (Torus, Thor) kuvaavasta sanasta, joka Lapissa muuttui myös nimeksi Tiermes, Terbmis.
Jaska kirjoitti:Todella selvä nimiraja.
Sukukielten perusteella äijä on merkinnyt alun perin 'iso; paljon'. Vastaavaa kehitystä miespuoliseksi sukulaiseksi on myös sanassa enä 'paljon' --> enoi 'eno'.
Sigfrid kirjoitti:En tiedä mihin tämä kirjoitus perustuu
TTJ kirjoitti:Ahti mielletään nykyään Poseidonin kaltaiseksi kalanpyrstöiseksi merenjumalaksi, mutta tällaisesta ei ole paljoa viitteitä mytologiassa tai kansanrunoissa. Oikeastaan lähintä tällaista edustaa Iku-Turso eli Tursas joka on kuitenkin selkeästi eri jumaluus. Wikipedia arvelee että 'Ahti' olisi ollut jonkunlainen yleisnimi tietyntyyppisille haltioille ja merkitys olisi siitä vääristynyt. Olisi houkuttelevaa yhdistää Ahti saamen sanaan áhčči, 'isä'. En tiedä onko tälle perusteita.
TTJ kirjoitti:Mystisimmät vanhat jumalat ovat ehkä Jumi ja Ahti. Jumi on tunnettu joidenkin muidenkin uralilaisten kansojen keskuudessa ja edustanee hyvin vanhaa myyttikerrostumaa joka Suomessa on unohtunut miltei täysin. Aikoinaan kyseessä on kuitenkin ollut hyvin merkittävä jumala.
Jaska kirjoitti:Sukukielten perusteella äijä on merkinnyt alun perin 'iso; paljon'
Sigfrid kirjoitti:Vaan oliko, oliko Ukko kuitenkin karjalaisten Kalevalaan lisäämä ylijumala ja saamelaisten kanssa yhteinen Äijä oli länsisuomalaisten jumala.
Jaska kirjoitti:Sukukielten perusteella äijä on merkinnyt alun perin 'iso; paljon'. Vastaavaa kehitystä miespuoliseksi sukulaiseksi on myös sanassa enä 'paljon' --> enoi 'eno'.
Jaska kirjoitti:Mielenkiintoinen ajatus, ja sopisi yleiseen käytäntöön jossa jumalia on puhuteltu isoisinä tai isinä.TTJ kirjoitti: Olisi houkuttelevaa yhdistää Ahti saamen sanaan áhčči, 'isä'. En tiedä onko tälle perusteita.
putkonen kirjoitti: Mainitsemani Äijän tila, josta isoisäni tai oikeastaan hänen isänsä oli kotoisin, oli aikoinaan kylän mahtavin tila. Sanalle 'äijä' sopisi tässäkin yhteydessä merkitys 'iso'
Sigfrid kirjoitti:Veden hengistä tulee vielä mieleen Näkki. Näkki oli paha henki, jolla peloteltiin lapsia menemästä liian lähelle syviä vesiä tai esimerkiksi kaivoa. Muistan hyvin nämä jutut omasta lapsuudestani.
aikalainen kirjoitti:Kylän isoimman tilan status on pitkän kehityksen tulos. Maatilan nimi taas on yleensä perua jo sen ensimmäisiltä vuosilta. Se on tietysti eri asia, kuinka suuret suunnitelmat uudistilallisilla on ollut.
Jaska kirjoitti:TTJ kirjoitti: Olisi houkuttelevaa yhdistää Ahti saamen sanaan áhčči, 'isä'. En tiedä onko tälle perusteita.
Mielenkiintoinen ajatus, ja sopisi yleiseen käytäntöön jossa jumalia on puhuteltu isoisinä tai isinä. Ahti-nimitykselle ei ole mitään kovin uskottavaa etymologiaa tarjolla; Martti Haavio muistaakseni heitti että alkuperäinen olisikin Nahti (tai jotain sellaista).
Kalevanserkku kirjoitti:Haavio Bjarmia-kirjassaan käsittelee Jumia laajahkosti. Hänen mukaansa Jumilla oli vastineita idässä muillakin kuin uralilaisilla kansoilla. Eri muodoissa, Yima. Yama yms, Jumi esiintyy Intiaa ja Japania myöten. Hämeenkyrössä on yhä käytössä Kyrösjärven alapuolisessa vesistössä paikannimi Jumesniemi. Yhdessä vanhassa kartassa olen nähnyt Jumesniemen vastarannalle merkityksi Jumenniemi-nimisen niemen. En tiedä onko Jumenniemi yhä käytössä, mutta kiintoisa nimipari kuitenkin. Haavio ei tätä esimerkkiä mainitse, mutta viittaa kuitenkin samantapaiseen kaksijakoisuuten Jumin yhteydessä. - Jumilla on vastineensa myös skandinaavien vanhassa mytologiassa, jossa puhutaan jättiläisestä nimeltä Ymir (Ymer).
Jaska kirjoitti:Yama-jumala voi tuskin liittyä Jumiin, koska se on lainattu itämerensuomeen sanana jama 'kaksonen, kaksiosainen'; sanskritissa yama 'kaksonen'.
Kalevanserkku kirjoitti:Jaska kirjoitti:Yama-jumala voi tuskin liittyä Jumiin, koska se on lainattu itämerensuomeen sanana jama 'kaksonen, kaksiosainen'; sanskritissa yama 'kaksonen'.
Wikipedian Jumi-artikkelin mukaan jumis tarkoittaa latvian (lätin) kielessä mm. kaksoistähkää. Tässä siis samantapainen kaksinaisuus kuin yama-sanassa.
Latinan Janus-jumala oli kaksikasvoinen alun, lopun ja mm. ovien ja porttien jumaluus. Tässä on siis ensitavussa -a-.
Onkohan tätä jumi - jumis - Ymir -sanojen alkuperää koskaan perusteellisesti tutkittu?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 27 vierailijaa