Sivu 1/2

Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 17 Joulu 2013 15:47
Kirjoittaja Thurisaz
Paras yleisesitys mitä tullut vastaan, tähän voi verrata omia teorioita ihmisten ja tavaroiden liikkeistä.

http://mygeologypage.ucdavis.edu/cowen/ ... 15CH7.html

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 17 Joulu 2013 18:30
Kirjoittaja Sigfrid
Mainio yhteenveto kaupankäynnin kehityksestä.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 01 Tammi 2014 20:40
Kirjoittaja Pesservisser
Hyvä esitys , joskin 15 vuodessa uutta tietoa on tullut ainakin Venäjän reittien hopearahoista.
Niiden yhdistäminen kokonaan viikinkeihin näyttää nyt kyseenalaiselta.
Ruotsin alueen löydöistä noin 80 % on Gotlannissa, joka tuolloin ei varsinaisesti ollut Ruotsia.
Gotlannin esiintymää vastaava pääesiintymä on Laatokan kaakkoispuolisella vepsäläisalueella.
Idässä rahoja on kai löytynyt Jenisen suun itäpuoleltakin.
Kokonaiskuvana rahat liittyisivät pikemmin ajan normaaleihin kauppavirtoihin kuin viikinkeihin.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 31 Tammi 2014 12:13
Kirjoittaja Pesservisser
Aivar Kriiska ja Andres Tvauri esittävät Viron muinaishistoriassaan, että Virosta on löytynyt noin 5000 arabialaista hopearahaa, ja Puolasta useita kymmeniä tuhansia.
Tämä näyttäisi tukevan käsitystä, että vendit kävivät kauppaa Venäjän reiteillä.
Puolasta löytynyt määrä olisi ilmeisesti suurempi kuin Ruotsin mantereella, jonne kaikki löydöt on ollut tapana merkitä.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 31 Tammi 2014 12:56
Kirjoittaja Sigfrid
Pesservisser kirjoitti:Puolasta löytynyt määrä olisi ilmeisesti suurempi kuin Ruotsin mantereella, jonne kaikki löydöt on ollut tapana merkitä.


Kukaan ei voi tietää kuinka paljon rahakätköjä siirtyi Suomesta Ruotsiin jo keskiajalla. Vaikka Suomen ristiretkiä kuvataan sivistyksen lahjaksi suomalaisille, niin on ollut tavallista, että tulijat ovat ensimmäisenä ryöstäneet mitä ovat irti saaneet. Tämähän on fakta, ei mikään kiistelynalainen kulttuuriasia :wink:

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 31 Tammi 2014 14:40
Kirjoittaja Sami Raninen
Sigfrid kirjoitti:Kukaan ei voi tietää kuinka paljon rahakätköjä siirtyi Suomesta Ruotsiin jo keskiajalla.

Lienee epätodennäköistä, että viikinkiaikaisia rahakätköjä olisi enää 1100- tai 1200-luvulla kaivettu esiin Ruotsiin vietäviksi. Eivätköhän niin vanhat kätköt olleet siinä vaiheessa jo visusti unohdettuja. Sellaisten kätköjen vähäisyydelle täytyy olla Suomen alueella jokin muu syy.

On kolme isoa kysymystä, joihin emme oikeastaan tiedä vastausta:

1. Miksi rahoja kätkettiin? (sota on vain yksi selitys, eikä varmastikaan päde kaikissa tapauksissa)
2. Miten iso osa kierrosta olleista rahoista päätyi kätköihin?
3: Miten iso osa kertaalleen tehdyistä kätköistä jäi kätköihin ja miten iso osa palasi aikanaan kiertoon?

Lisäksi olisi tietysti otettava huomioon, millaiset seikat ovat vaikuttaneet kätköjen löytymiseen ja rekisteröimiseen 1700-luvulta lähtien.

Vastaukset kysymyksiin ovat varmaankin vaihdelleet alueesta riippuen.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 31 Tammi 2014 15:14
Kirjoittaja Sigfrid
Noihin muinaisiin rahakätköihin liittyy tosiaan avoimia kysymyksiä Todennäköistä on joka tapauksessa, että valloittajat ryöstivät valloittamiaan alueita, eikä siitä pidetty tarkkaa kirjanpitoa.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 31 Tammi 2014 15:44
Kirjoittaja Sami Raninen
Sigfrid kirjoitti:Todennäköistä on joka tapauksessa, että valloittajat ryöstivät valloittamiaan alueita, eikä siitä pidetty tarkkaa kirjanpitoa.


Sanoisin jopa, että se on pikemminkin varmaa kuin todennäköistä.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 04 Maalis 2015 02:29
Kirjoittaja Kvenlander
Sami Raninen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:On kolme isoa kysymystä, joihin emme oikeastaan tiedä vastausta:

1. Miksi rahoja kätkettiin? (sota on vain yksi selitys, eikä varmastikaan päde kaikissa tapauksissa)
2. Miten iso osa kierrosta olleista rahoista päätyi kätköihin?
3: Miten iso osa kertaalleen tehdyistä kätköistä jäi kätköihin ja miten iso osa palasi aikanaan kiertoon?


Käsittääkseni Gotlannissa maahankaivamisen merkitys oli nimenomaan uskonnollinen. "Tuhoamalla" rahaa se uhrattiin Odinille tai Torille.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 04 Maalis 2015 02:36
Kirjoittaja Kvenlander
Jossain näin nuo luvut rahalöydöistä, ja ne ovat tosiaan huimia Ruotsin hyväksi, mutta suurin osa on Gotlannissa. Muistaako kukaan lukuja suoraan. On aivan totta, että jos ei ole ollut tarvetta tai kulttuurin vaikutusta, niin miksi laajassa mittakaavassa haudattaisiin aarteita. En tarkoita, että nyky-Ruotsin alueelta ei olisi ollut enemmän kauppaa, johtuen suuremmasta asukasmäärästä, mutta ehkä ero ei nollut niin suuri kuin NYKYVALTIOIDEN maaperästä saatujen LÖYTÖJEN määrästä voidaan olettaa.

Eli, Gotlanti täytyy erottaa Svealaisten ja Gootinmaalaisten kulttuurista ja täytyy ottaa huomioon kulttuuriset syyt haudata aarteita.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 15 Maalis 2015 22:52
Kirjoittaja Kvenlander
Eikö Gotlannin jälkeen eniten arabialaisia rahoja ole löytynyt Saaremaalta?

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 15 Maalis 2015 23:26
Kirjoittaja Kvenlander
Ihan asian vierestä: kävin viime kesänä tuolla Harzin alueella, missä artikkelissa mainittu hopeakaivos on. Erinomaisen mielenkiintoinen paikka. Itse yövyimme Vernigerodessa, kaupunki kuin suoraan Hannusta ja Kertusta, josta pääsi vaeltamaan vuorilla ja nousemaan aidolla höyryveturilla "Kyöpelinvuorelle", paikkaan, johon Goethe sijoitti noitasapatin Faustissa. Harmi, että ei tullut käytyä tuolla hopeakaivoksessa.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 17 Kesä 2016 20:12
Kirjoittaja Kvenlander
Sami Raninen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Kukaan ei voi tietää kuinka paljon rahakätköjä siirtyi Suomesta Ruotsiin jo keskiajalla.

Lienee epätodennäköistä, että viikinkiaikaisia rahakätköjä olisi enää 1100- tai 1200-luvulla kaivettu esiin Ruotsiin vietäviksi. Eivätköhän niin vanhat kätköt olleet siinä vaiheessa jo visusti unohdettuja. Sellaisten kätköjen vähäisyydelle täytyy olla Suomen alueella jokin muu syy.

On kolme isoa kysymystä, joihin emme oikeastaan tiedä vastausta:

1. Miksi rahoja kätkettiin? (sota on vain yksi selitys, eikä varmastikaan päde kaikissa tapauksissa)
2. Miten iso osa kierrosta olleista rahoista päätyi kätköihin?
3: Miten iso osa kertaalleen tehdyistä kätköistä jäi kätköihin ja miten iso osa palasi aikanaan kiertoon?

Lisäksi olisi tietysti otettava huomioon, millaiset seikat ovat vaikuttaneet kätköjen löytymiseen ja rekisteröimiseen 1700-luvulta lähtien.

Vastaukset kysymyksiin ovat varmaankin vaihdelleet alueesta riippuen.


Yritetään nyt vielä kerran, vaikka aihe ei tunnu kiinnostavan.

1) Unto Salon kirjaa lukiessa tuli vastaan mielenkiintoinen seikka eli se, että Satakunnassa ei ole löydetty hopeakätköjä, vaikka haudoissa on paljon hopearahoja ja vaakoja, joita on ilmeisesti käytetty hopean punnitsemiseen. Onko tätä hänen lisäkseen kukaan käsitellyt? Salo kirjoittaa mielestäni hyvin perustellusti, mutta saavatko hänen teoriansa tukea muilta tutkijoita?
2) Toinen mielenkiintoinen kysymys olisi, kuinka Suomesta löydettyjen hopearahojen määrä on verrattavissa pohjoisempiin Ruotsin osiin. Täytyy muistaa, että Suomi oli silloin(kin) periferiaa ja asukkaita oli vähän.Sen sijaan että verrattaisiin Suomen hopealöytöjä Ruotsiin, pitäisi verrata (Lounaisen) Suomen löytöjä vaikka Helsinglandiin.
3) Vikin Age in Finland kirjassahan päädytään siihen, että 800-900-luvuilla suomalaisten turkiskauppa perustui suurelta osin vaihtokauppaan, eikä rahataloutta tunnettu. 1000-luvulla tämä kuitenkin muuttui ja hopea yleistyi huomattavasti. Uskoisin, että tämä perustui suurelta osin turkiskauppaan, mutta oliko muuta? Unto Salo mainitsee haukat (jälleen, saako tukea muilta?). Orjia?

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 17 Kesä 2016 20:19
Kirjoittaja Kvenlander
Kvenlander kirjoitti:
Sami Raninen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Kukaan ei voi tietää kuinka paljon rahakätköjä siirtyi Suomesta Ruotsiin jo keskiajalla.

Lienee epätodennäköistä, että viikinkiaikaisia rahakätköjä olisi enää 1100- tai 1200-luvulla kaivettu esiin Ruotsiin vietäviksi. Eivätköhän niin vanhat kätköt olleet siinä vaiheessa jo visusti unohdettuja. Sellaisten kätköjen vähäisyydelle täytyy olla Suomen alueella jokin muu syy.

On kolme isoa kysymystä, joihin emme oikeastaan tiedä vastausta:

1. Miksi rahoja kätkettiin? (sota on vain yksi selitys, eikä varmastikaan päde kaikissa tapauksissa)
2. Miten iso osa kierrosta olleista rahoista päätyi kätköihin?
3: Miten iso osa kertaalleen tehdyistä kätköistä jäi kätköihin ja miten iso osa palasi aikanaan kiertoon?

Lisäksi olisi tietysti otettava huomioon, millaiset seikat ovat vaikuttaneet kätköjen löytymiseen ja rekisteröimiseen 1700-luvulta lähtien.

Vastaukset kysymyksiin ovat varmaankin vaihdelleet alueesta riippuen.


Yritetään nyt vielä kerran, vaikka aihe ei tunnu kiinnostavan.

1) Unto Salon kirjaa lukiessa tuli vastaan mielenkiintoinen seikka eli se, että Satakunnassa ei ole löydetty hopeakätköjä, vaikka haudoissa on paljon hopearahoja ja vaakoja, joita on ilmeisesti käytetty hopean punnitsemiseen. Onko tätä hänen lisäkseen kukaan käsitellyt? Salo kirjoittaa mielestäni hyvin perustellusti, mutta saavatko hänen teoriansa tukea muilta tutkijoita?
2) Toinen mielenkiintoinen kysymys olisi, kuinka Suomesta löydettyjen hopearahojen määrä on verrattavissa pohjoisempiin Ruotsin osiin. Täytyy muistaa, että Suomi oli silloin(kin) periferiaa ja asukkaita oli vähän.Sen sijaan että verrattaisiin Suomen hopealöytöjä Ruotsiin, pitäisi verrata (Lounaisen) Suomen löytöjä vaikka Helsinglandiin.
3) Vikin Age in Finland kirjassahan päädytään siihen, että 800-900-luvuilla suomalaisten turkiskauppa perustui suurelta osin vaihtokauppaan, eikä rahataloutta tunnettu. 1000-luvulla tämä kuitenkin muuttui ja hopea yleistyi huomattavasti. Uskoisin, että tämä perustui suurelta osin turkiskauppaan, mutta oliko muuta? Unto Salo mainitsee haukat (jälleen, saako tukea muilta?). Orjia?


Selvyyden vuoksi, nämä minun numeroinnit eivät liity mitenkään Sami Ranisen kolmeen kysymykseen.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 18 Kesä 2016 11:01
Kirjoittaja Kalevanserkku
[quote] 1) Unto Salon kirjaa lukiessa tuli vastaan mielenkiintoinen seikka eli se, että Satakunnassa ei ole löydetty hopeakätköjä, vaikka haudoissa on paljon hopearahoja ja vaakoja, joita on ilmeisesti käytetty hopean punnitsemiseen.[quote]

Muistaakseni jokunen vuosi sitten löydettiin maasta Ulvilan kirkon seinän vierestä huomattavan kokoinen aarrekätkö. Hopearahoja siinä kai oli. En nyt osaa sanoa oliko se ennen vai jälkeen Unto Salon kirjan ilmestymisen.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 18 Kesä 2016 18:11
Kirjoittaja wejoja
Kvenlander kirjoitti:3) Vikin Age in Finland kirjassahan päädytään siihen, että 800-900-luvuilla suomalaisten turkiskauppa perustui suurelta osin vaihtokauppaan, eikä rahataloutta tunnettu. 1000-luvulla tämä kuitenkin muuttui ja hopea yleistyi huomattavasti. Uskoisin, että tämä perustui suurelta osin turkiskauppaan, mutta oliko muuta? Unto Salo mainitsee haukat (jälleen, saako tukea muilta?). Orjia?


Turkisten lisäksi lohesta on käyty kauppaa ainakin suurimpien lohijokien (esim. Kymijoki) suistoissa jo viikinkiaikana. Varsin epäselväksi on sen sijaan jäänyt teoria, jonka mukaan täkäläiset rauta-tuotteet olisivat olleet haluttua kauppatavaraa rautakaudella.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 06 Heinä 2016 09:40
Kirjoittaja Kvenlander
Kvenlander kirjoitti:Eikö Gotlannin jälkeen eniten arabialaisia rahoja ole löytynyt Saaremaalta?


Olisiko kellään tietosa, mistä löytyisi karttaa, jossa olisi hieman tarkemmin eritelty näitä kolikkolöytöjä sekä aikakauden että maantieteellisten alueiden mukaan (Gotlanti, Skoone jne.)? Suomen osalta olen sellaisia nähnyt, mutta Ruotsin osalta kaipaisin. Muutenkin olisin kiinnostunut tietämään, onko olemassa Ruotsin esi-historiaa käsittelevää sivua tai englanninkielistä kirjaa, jota joku voisi suositella.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 07 Heinä 2016 00:12
Kirjoittaja Sigfrid
Suomesta on löydetty suhteellisesti ottaen paljon hopean punnitukseen käytettyjä leimattuja painoja vuoden 1000 molemmin puolin, mutta ei kovin paljoa hopearahoja. Tulee mieleen jotain sellaista mitä ei historiankirjoissa mainita. Esimerkiksi mahdollisuus, että ruotsalaisten ristiretket olivatkin Paavin siunaamia ryöstöretkiä. Niistä hyötyi sekä Ruotsin kuningas että Vatikaani. Pakanoiden hopeaa ja kultaa tarvittiin esimerkiksi palkkasotilaiden eli ritarikuntien palkkauksee. Tämä tapa oli käytössä vielä 1600-luvullakin ja sotilaiden palkka muodostui ryöstösaaliista. Vaakapainot olivat kultaan ja hopeaan nähden arvotomia.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 07 Heinä 2016 08:17
Kirjoittaja Kvenlander
Sigfrid kirjoitti:Suomesta on löydetty suhteellisesti ottaen paljon hopean punnitukseen käytettyjä leimattuja painoja vuoden 1000 molemmin puolin, mutta ei kovin paljoa hopearahoja. Tulee mieleen jotain sellaista mitä ei historiankirjoissa mainita. Esimerkiksi mahdollisuus, että ruotsalaisten ristiretket olivatkin Paavin siunaamia ryöstöretkiä. Niistä hyötyi sekä Ruotsin kuningas että Vatikaani. Pakanoiden hopeaa ja kultaa tarvittiin esimerkiksi palkkasotilaiden eli ritarikuntien palkkauksee. Tämä tapa oli käytössä vielä 1600-luvullakin ja sotilaiden palkka muodostui ryöstösaaliista. Vaakapainot olivat kultaan ja hopeaan nähden arvotomia.


Tuo on varmasti totta, vaikka ristiretki olisikin ollut aivan oikea "hengellinen" retki. Armeijat ryöstelivät aina. Ruotsissa ei tosiaan ole tuhanteen vuoteen ollut vieraita armeijoita ryöstämässä.

Silti olisi mukava verrata Ruotsinkin löytöjä maakunnittain.

Re: Rautakauden kauppa tiivistettynä

ViestiLähetetty: 07 Heinä 2016 08:55
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Sigfrid kirjoitti:Suomesta on löydetty suhteellisesti ottaen paljon hopean punnitukseen käytettyjä leimattuja painoja vuoden 1000 molemmin puolin, mutta ei kovin paljoa hopearahoja. Tulee mieleen jotain sellaista mitä ei historiankirjoissa mainita. Esimerkiksi mahdollisuus, että ruotsalaisten ristiretket olivatkin Paavin siunaamia ryöstöretkiä. Niistä hyötyi sekä Ruotsin kuningas että Vatikaani. Pakanoiden hopeaa ja kultaa tarvittiin esimerkiksi palkkasotilaiden eli ritarikuntien palkkauksee. Tämä tapa oli käytössä vielä 1600-luvullakin ja sotilaiden palkka muodostui ryöstösaaliista. Vaakapainot olivat kultaan ja hopeaan nähden arvotomia.

Varsin mahdollista, piilotetulla hopealla on voitu ostaa vapaaksi esim. Birgerin armeijan ottamia vankeja. Tähän liittyen, valloitusarmeijan kuluja oli mahdollisesti hoitamassa myös Hansa, sillä Birgerin retken yhteydessä Hansa sai yksinoikeuden suolakauppaan ja ehkäpä osin kauppaan yleensä.