Sivu 1/10

Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2014 20:01
Kirjoittaja jussipussi
Vanhimmat raudanvalmistukseen tarkoitetut uunit löytyvät Pohjois-Suomesta, Kajaanin, Kemijärven ja Rovaniemen seuduilta. Kajaanin paikalla on valmistettu rautaa noin 200 ekr. Miksi näin pohjoisessa ja mikä väestö näitä olisi rakentanut?

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2014 20:03
Kirjoittaja Thurisaz
jussipussi kirjoitti:Vanhimmat raudanvalmistukseen tarkoitetut uunit löytyvät Pohjois-Suomesta, Kajaanin, Kemijärven ja Rovaniemen seuduilta. Kajaanin paikalla on valmistettu rautaa noin 200 ekr. Miksi näin pohjoisessa ja mikä väestö näitä olisi rakentanut?


Tuhannen taalan kysymys. :mrgreen:

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2014 23:42
Kirjoittaja wejoja
Listaan on lisättävä myös Mikkelin seutu ajoitustuloksineen, jolta seudulta ainakin yhden uunin ajoitus taisi osoittaa 500 eaa.

jussipussin mainitsema itäisen ja pohjoisen aluerajaukseen tulee jollain aikavälillä muutoksia, koskien mm. itäistä Uusimaata, Kaakkois-Suomea ja Etelä-Karjalaa, sillä laajalta alueelta alueelta on löydetty vuodesta 2004 lähtien kymmeniä raudanvalmistuspaikkoja. Jos venytetään aluetta länteen kohti Porvoota ja Sipoota, niin aina paranee. Vie tietty aikansa, kunnes kohteet tutkitaan ja tieto muuttuu viralliseksi. Uskoakseni raudanvalmistustaito rantautui maahamme samaan aikaan useilta eri suunnilta.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 13 Huhti 2014 00:07
Kirjoittaja jussipussi
wejoja kirjoitti:Listaan on lisättävä myös Mikkelin seutu ajoitustuloksineen, jolta seudulta ainakin yhden uunin ajoitus taisi osoittaa 500 eaa.

jussipussin mainitsema itäisen ja pohjoisen aluerajaukseen tulee jollain aikavälillä muutoksia, koskien mm. itäistä Uusimaata, Kaakkois-Suomea ja Etelä-Karjalaa, sillä laajalta alueelta alueelta on löydetty vuodesta 2004 lähtien kymmeniä raudanvalmistuspaikkoja. Jos venytetään aluetta länteen kohti Porvoota ja Sipoota, niin aina paranee. Vie tietty aikansa, kunnes kohteet tutkitaan ja tieto muuttuu viralliseksi. Uskoakseni raudanvalmistustaito rantautui maahamme samaan aikaan useilta eri suunnilta.


Tuolla toisaalla pohdiskeltu saamenkielisten raudanvalmistustaidon oppiminen germaaneilta ei oikein sovi noihin aikautuksiin. Tai sitten kuviosta puuttuu joku kansa. Voi tietenkin olla germaanien liikekin erilainen kuin aiemmin on arvioitu.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 13 Huhti 2014 11:16
Kirjoittaja aikalainen
wejoja kirjoitti:Listaan on lisättävä myös Mikkelin seutu ajoitustuloksineen, jolta seudulta ainakin yhden uunin ajoitus taisi osoittaa 500 eaa.

jussipussin mainitsema itäisen ja pohjoisen aluerajaukseen tulee jollain aikavälillä muutoksia, koskien mm. itäistä Uusimaata, Kaakkois-Suomea ja Etelä-Karjalaa, sillä laajalta alueelta alueelta on löydetty vuodesta 2004 lähtien kymmeniä raudanvalmistuspaikkoja. Jos venytetään aluetta länteen kohti Porvoota ja Sipoota, niin aina paranee. Vie tietty aikansa, kunnes kohteet tutkitaan ja tieto muuttuu viralliseksi. Uskoakseni raudanvalmistustaito rantautui maahamme samaan aikaan useilta eri suunnilta.

On voinut tulla monelta suunnalta yhtä aikaa, mutta on voinut tulla yhdeltä suunnalta ja pyyhkäistä nopeasti yli maan. Hyvien kulkureittien suunnasta se know-how on kuitenkin tullut, Itämereltä ja Venäjän jokiverkoston suunnasta. Toisessa ketjussahan hiljattain esitettiin, että sana rauta voi olla lainattu germaaneilta tai slaaveilta, joten silläkään ei saa rajattua oppimissuuntaa.

jussipussi kirjoitti:Tuolla toisaalla pohdiskeltu saamenkielisten raudanvalmistustaidon oppiminen germaaneilta ei oikein sovi noihin aikautuksiin. Tai sitten kuviosta puuttuu joku kansa. Voi tietenkin olla germaanien liikekin erilainen kuin aiemmin on arvioitu.

Ehkei sillä niin ole merkitystä mitä kansaa raudan oppimestarit ovat olleet. Rautataito on sellainen, joka välittyy uusille alueille ihan vain muutaman ammattilaisen siirtyessä sinne ammattiaan harjoittamaan, tai oman väen ihmisten lähtiessä naapurimaakuntaan kisälliksi. Isoja väestösiirtoja ja kulttuurimurroksia siihen ei tarvita.

Vastaavastihan kulttuurin totaalisen perusteellisen radikaalisti mullistanut teollisuusosaaminen tuli Suomeen ilman väestösiirtoja, mitä nyt jokunen ulkomaanpellepeloton tuli perustamaan paperitehtaita ja kutomoita ja toi mukanaan muutaman spesialistin.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 13 Huhti 2014 12:27
Kirjoittaja wejoja
aikalainen kirjoitti:Ehkei sillä niin ole merkitystä mitä kansaa raudan oppimestarit ovat olleet. Rautataito on sellainen, joka välittyy uusille alueille ihan vain muutaman ammattilaisen siirtyessä sinne ammattiaan harjoittamaan, tai oman väen ihmisten lähtiessä naapurimaakuntaan kisälliksi. Isoja väestösiirtoja ja kulttuurimurroksia siihen ei tarvita.

Vastaavastihan kulttuurin totaalisen perusteellisen radikaalisti mullistanut teollisuusosaaminen tuli Suomeen ilman väestösiirtoja, mitä nyt jokunen ulkomaanpellepeloton tuli perustamaan paperitehtaita ja kutomoita ja toi mukanaan muutaman spesialistin.


Juuri niin, taito oli vain sepillä, jotka siirtyivät paikasta toiseen syystä tai toisesta. Rautakulttuurin levisi vääjäämättä planeetan kaikkiin kolkkiin ja niin tapahtui mistään riippumatta.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 13 Huhti 2014 14:18
Kirjoittaja Jaska
jussipussi kirjoitti:Vanhimmat raudanvalmistukseen tarkoitetut uunit löytyvät Pohjois-Suomesta, Kajaanin, Kemijärven ja Rovaniemen seuduilta. Kajaanin paikalla on valmistettu rautaa noin 200 ekr. Miksi näin pohjoisessa ja mikä väestö näitä olisi rakentanut?

Jatulit! Tai sitten X-kieliset uralilaiset.
Arkeologian tuloksissa joka tapauksessa näkyy kaksi reittiä idästä/kaakosta jo kivikaudella: pohjoinen ja eteläinen. Pohjoisen Suomen alueelle rautataito päätyi mitä ilmeisimmin pohjoista reittiä, eli Vienanmeren eteläpuolitse "permiläisalueelta" (mm. Ananjinon kulttuuri). Savukosken skyyttiläistikarit (Suomen vanhimmat rauta-aseet), eräät korumuodot jne. käsittääkseni viittaavat tähän.

Sen perusteella, mitä kielitieteen tuloksista tiedetään, Suomen pohjoispuoliskon esiroomalaisella rautakaudella ei ole mitään tekemistä sen paremmin germaanien, itämerensuomalaisten kuin saamelaistenkaan kanssa.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 16 Helmi 2015 15:26
Kirjoittaja jussipussi
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Vanhimmat raudanvalmistukseen tarkoitetut uunit löytyvät Pohjois-Suomesta, Kajaanin, Kemijärven ja Rovaniemen seuduilta. Kajaanin paikalla on valmistettu rautaa noin 200 ekr. Miksi näin pohjoisessa ja mikä väestö näitä olisi rakentanut?

Jatulit! Tai sitten X-kieliset uralilaiset.
Arkeologian tuloksissa joka tapauksessa näkyy kaksi reittiä idästä/kaakosta jo kivikaudella: pohjoinen ja eteläinen. Pohjoisen Suomen alueelle rautataito päätyi mitä ilmeisimmin pohjoista reittiä, eli Vienanmeren eteläpuolitse "permiläisalueelta" (mm. Ananjinon kulttuuri). Savukosken skyyttiläistikarit (Suomen vanhimmat rauta-aseet), eräät korumuodot jne. käsittääkseni viittaavat tähän.

Sen perusteella, mitä kielitieteen tuloksista tiedetään, Suomen pohjoispuoliskon esiroomalaisella rautakaudella ei ole mitään tekemistä sen paremmin germaanien, itämerensuomalaisten kuin saamelaistenkaan kanssa.


Lueskelin näitä vanhoja ketjuja ja mieleen juolahti raudan valmistuksesta, että yläpuolelle lainaamani Jaskan tekstin perusteella saamenkieliset tulivat "Suomeen" alueelta, jossa raudan valmistus jo tunnettiin. Voiko asia olla niin päin, että saamenkieliset toivat raudanvalmistuksen laajemmin "Suomessa" asuneille germaaneille ja sitä kautta myös Skandinaviaan? Ehkäpä ne laatumiekat tehtiin sittenkin omaperäisellä taidolla "Norjassa" ja muuallakin pohjolassa. Samalla selittyisi saamenkielen nopea leviäminen. He olivat alkuun alueen teknisesti kehittynein väestö. Samoin vaalehiuksisuuden ja sinisilmäisyyden leviäminen, ehkä ne olivat nimenomaan saamenkielisen väestön tunnusmerkkejä toisin, kuin nykyisin yleiseti oletetaan. Arkeologian puolelta röykkiöhautausmalia ko ajanjaksolta (siis noin ajanlaskun alusta) löytyy muistaakseni sekä Suomesta että Skandinaviasta.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 16 Helmi 2015 21:37
Kirjoittaja wejoja
jussipussi kirjoitti:Lueskelin näitä vanhoja ketjuja ja mieleen juolahti raudan valmistuksesta, että yläpuolelle lainaamani Jaskan tekstin perusteella saamenkieliset tulivat "Suomeen" alueelta, jossa raudan valmistus jo tunnettiin. Voiko asia olla niin päin, että saamenkieliset toivat raudanvalmistuksen laajemmin "Suomessa" asuneille germaaneille ja sitä kautta myös Skandinaviaan? Ehkäpä ne laatumiekat tehtiin sittenkin omaperäisellä taidolla "Norjassa" ja muuallakin pohjolassa. Samalla selittyisi saamenkielen nopea leviäminen. He olivat alkuun alueen teknisesti kehittynein väestö. Samoin vaalehiuksisuuden ja sinisilmäisyyden leviäminen, ehkä ne olivat nimenomaan saamenkielisen väestön tunnusmerkkejä toisin, kuin nykyisin yleiseti oletetaan. Arkeologian puolelta röykkiöhautausmalia ko ajanjaksolta (siis noin ajanlaskun alusta) löytyy muistaakseni sekä Suomesta että Skandinaviasta.


Raudanvalmistustaito levisi maamme eteläosiin etelästä ja lännestä, ts. germaanit toivat raudanvalmistustaidon mukanaan. Mahdollisesti kaakon voisi vielä lisätä sektoriin, mutta esineelliset todisteet eivät siihen anna toistaiseksi aihetta. Euroopan mittakaavassa leviämisreitit on jo selvitetty, joista saa hyvän yleiskuvan teoksesta: PLEINER, R., Iron in archaeology: the European bloomery smelters, , Praha, Archeologicky ustav AV CR, pp. 400, 2000.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2015 00:07
Kirjoittaja jussipussi
wejoja kirjoitti:Raudanvalmistustaito levisi maamme eteläosiin etelästä ja lännestä, ts. germaanit toivat raudanvalmistustaidon mukanaan. Mahdollisesti kaakon voisi vielä lisätä sektoriin, mutta esineelliset todisteet eivät siihen anna toistaiseksi aihetta. Euroopan mittakaavassa leviämisreitit on jo selvitetty, joista saa hyvän yleiskuvan teoksesta: PLEINER, R., Iron in archaeology: the European bloomery smelters, , Praha, Archeologicky ustav AV CR, pp. 400, 2000.


Kiitos.

Sinulla on selvästikin rautakautinen historia hyvin hanskassa. Viitsisitkö laittaa tähän ketjuun vaikka karkeastikin tuon rautataidon eurooppalaisen leviämisen aikautuksineen. Säästäisi aikaa ja vaivaa. Pohjoinen reittikin on suurin piirtein saman aikainen kuin eteläinen - germaanireittikin. Pohjoinen reitti näillä tiedoin hieman aiempi. Minusta tuntuisi kummalta, jos saamenkieliset eivät olisi osanneet rautaa käsitellä, kun sieltä suunnalta molemmat tulivat siis rauta ja saamenkieliset (saamenkieli).

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2015 13:03
Kirjoittaja wejoja
jussipussi kirjoitti:
wejoja kirjoitti:Raudanvalmistustaito levisi maamme eteläosiin etelästä ja lännestä, ts. germaanit toivat raudanvalmistustaidon mukanaan. Mahdollisesti kaakon voisi vielä lisätä sektoriin, mutta esineelliset todisteet eivät siihen anna toistaiseksi aihetta. Euroopan mittakaavassa leviämisreitit on jo selvitetty, joista saa hyvän yleiskuvan teoksesta: PLEINER, R., Iron in archaeology: the European bloomery smelters, , Praha, Archeologicky ustav AV CR, pp. 400, 2000.


Kiitos.

Sinulla on selvästikin rautakautinen historia hyvin hanskassa. Viitsisitkö laittaa tähän ketjuun vaikka karkeastikin tuon rautataidon eurooppalaisen leviämisen aikautuksineen. Säästäisi aikaa ja vaivaa. Pohjoinen reittikin on suurin piirtein saman aikainen kuin eteläinen - germaanireittikin. Pohjoinen reitti näillä tiedoin hieman aiempi. Minusta tuntuisi kummalta, jos saamenkieliset eivät olisi osanneet rautaa käsitellä, kun sieltä suunnalta molemmat tulivat siis rauta ja saamenkieliset (saamenkieli).


No, en kyllä kehtaisi kehuskella, lähinnä raudan ja teräksenvalmistus on hanskassa ja nekin etupäässä käytännön tasolla.
Leviämiskartta ajoituksineen säästäisi tosiaan kenen tahansa aikaa ja vaivaa, mutta töitä on nyt niin paljon, etten valitettavasti
ehdi karttoja etsiskelemään... Mutta oheisesta linkistä löydät aiheeseen liittyviä tutkimuksia, joita saat kätevästi tilattua kirjastosta
kaukolainaksi: http://rautakymi.fi/Epilogi.html

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2015 13:27
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
wejoja, oletko tutustunut Tuusmäen raudanvalmistuksen taustoihin?

"Rantasalmen 1500-luvun raudanvalmistus oli ajan olosuhteisiin nähden erittäin runsasta. Elinkeino oli keskittynyt Tuusjärven rannoille. Eri yhteyksissä puhutaan myös Kolkonjärven raudanvalmistuksesta mutta tässä järvessä ei paikallisten asukkaiden mukaan koskaan ole ollut malmia eikä sen rannoilta tunneta hytinjäännöksiä.

Tuusjärven tiheä asutus 1500-luvun puolivälissä voi olla raudanvalmistuksen ansiota, joten aina 1800-luvulle saakka Tuusmäkeä voitaneen pitää eräänlaisena "teollisuuskeskuksena". (Soininen 1954:178-180).

Raudanvalmistus on myöhemmin vaikuttanut Tuusmäen maisemaan, koska v.-89 tehdyn kartoituksen yhteydessä Kyösti Jurvanen oli maininnut, että 1800-luvun lopulla Tuusjärven itäpuoliset metsät oli hakattu täysin paljaiksi raudanvalmistuksen tarpeisiin (todennäköisesti ruukkien hiilintarpeisiin. (Hedman 1989:7)"

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2015 14:39
Kirjoittaja jussipussi
wejoja kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
wejoja kirjoitti:Raudanvalmistustaito levisi maamme eteläosiin etelästä ja lännestä, ts. germaanit toivat raudanvalmistustaidon mukanaan. Mahdollisesti kaakon voisi vielä lisätä sektoriin, mutta esineelliset todisteet eivät siihen anna toistaiseksi aihetta. Euroopan mittakaavassa leviämisreitit on jo selvitetty, joista saa hyvän yleiskuvan teoksesta: PLEINER, R., Iron in archaeology: the European bloomery smelters, , Praha, Archeologicky ustav AV CR, pp. 400, 2000.


Kiitos.

Sinulla on selvästikin rautakautinen historia hyvin hanskassa. Viitsisitkö laittaa tähän ketjuun vaikka karkeastikin tuon rautataidon eurooppalaisen leviämisen aikautuksineen. Säästäisi aikaa ja vaivaa. Pohjoinen reittikin on suurin piirtein saman aikainen kuin eteläinen - germaanireittikin. Pohjoinen reitti näillä tiedoin hieman aiempi. Minusta tuntuisi kummalta, jos saamenkieliset eivät olisi osanneet rautaa käsitellä, kun sieltä suunnalta molemmat tulivat siis rauta ja saamenkieliset (saamenkieli).


No, en kyllä kehtaisi kehuskella, lähinnä raudan ja teräksenvalmistus on hanskassa ja nekin etupäässä käytännön tasolla.
Leviämiskartta ajoituksineen säästäisi tosiaan kenen tahansa aikaa ja vaivaa, mutta töitä on nyt niin paljon, etten valitettavasti
ehdi karttoja etsiskelemään... Mutta oheisesta linkistä löydät aiheeseen liittyviä tutkimuksia, joita saat kätevästi tilattua kirjastosta
kaukolainaksi: http://rautakymi.fi/Epilogi.html


Joo, ajattelinkin sellaista karkeaa ajoitusta tulosuuntineen, en karttaesitystä.

Ahvenkoski - Viirankoski ketjussa tätä asiaa olikin näköjään osin pohdittu. Sen ketjun perusteella raudanvalmistus olisi mieluummin tullut idän suunnasta tai Virosta. Ei niinkään germaaneilta, ellei sitten Viron tuotanto ollut heidän töitään. Mitkä havainnot tukevat germaani oletusta?

Raudan saapuminen Suomenniemelle ja muuallekin pohjolaan osuu ajoituksineen samaan aikaan kuin saamenkielisten, germaanien ja itämerensuomalaisten alueella pyöriminen. Niin ja baltitkin pitää lisätä samaan soppaan. Raudan tulo vaikuttaa yhtä sekavalta. Saamenkieliset kuitenkin levittivät kielensä nopeasti laajalle alueelle. Yleensä kieli leviää vahvimman ehdoilla (tai edistyksellisimmän). Onhan niitä muitakin vaihtoehtoja kielen leviämiselle, mutta kai tuo yleisin malli on ainakin laajaan leviämiseen.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2015 14:45
Kirjoittaja wejoja
Kävin katsomassa 15 vuotta sitten yhtä Tuusmäen kylätoimikunnan sulatusyritystä, joka ainakin sillä kertaa epäonnistui. En keksinyt muuta syytä kuin että puhallussuuttimen mittasuhteet oli ehkä väärin mitoitettu. Uunin halkaisija taisi olla 60 cm ja äänestä päätellen palkeiden puhallusilma l/min ei ehkä riittänyt. Sitä en osaa sanoa, onko projekti jatkunut ja rautaa syntynyt myöhemmin...?

Muistaakseni Leena Lehtisen tutkimuksessa mainitaan hyttien syntyneen Olavinlinnan rakennustöiden myötä. Sen tarkemmin en ole alueen raudanvalmistushistoriaan perehtynyt. Olet varmaan tutkimuksesta tietoinen, mutta laitan tiedoksi muillekin:

Lehtinen, Leena : Kansanomainen raudanvalmistus läntisellä Rantasalmella. Tuusmäen kylätoimikunta, Rantasalmen Rotary- klubi. Rantasalmi 1998

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2015 20:32
Kirjoittaja Thurisaz
wejoja kirjoitti:Kävin katsomassa 15 vuotta sitten yhtä Tuusmäen kylätoimikunnan sulatusyritystä, joka ainakin sillä kertaa epäonnistui. En keksinyt muuta syytä kuin että puhallussuuttimen mittasuhteet oli ehkä väärin mitoitettu. Uunin halkaisija taisi olla 60 cm ja äänestä päätellen palkeiden puhallusilma l/min ei ehkä riittänyt. Sitä en osaa sanoa, onko projekti jatkunut ja rautaa syntynyt myöhemmin...?

Muistaakseni Leena Lehtisen tutkimuksessa mainitaan hyttien syntyneen Olavinlinnan rakennustöiden myötä. Sen tarkemmin en ole alueen raudanvalmistushistoriaan perehtynyt. Olet varmaan tutkimuksesta tietoinen, mutta laitan tiedoksi muillekin:

Lehtinen, Leena : Kansanomainen raudanvalmistus läntisellä Rantasalmella. Tuusmäen kylätoimikunta, Rantasalmen Rotary- klubi. Rantasalmi 1998


Juuri tänään sattumalta mietin että liittykö muinaisten suomalaisten kuuluisa ilman hallinta palkeisiin.

Ilmarinenkin, varmaan joku muukin tätä esittänyt joskus.

Kukaan ei kai vieläkään ole selvittänyt mistä masuunit Ruotsiin putkahtivat?

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2015 20:57
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
wejoja kirjoitti:Uunin halkaisija taisi olla 60 cm ja äänestä päätellen palkeiden puhallusilma l/min ei ehkä riittänyt.

Kuulostaa amatöörin korvaan aika kapealta ränniltä mutta lämpö ei kai muuten pysy tarpeeksi korkeana, jos sittenkään, kuten kuvasit.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 18 Helmi 2015 22:46
Kirjoittaja wejoja
Joo, yksinkertaistettuna uunin tilavuus on aina yhteydessä uuniin syötetyn ilman määrään l/min ts. jos ilmamäärä jää liian pieneksi, myös pelkistysreaktion kannalta oleellinen hiilimonoksidipitoisuus jää liian alhaiseksi, eikä rautaa kehity.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 19 Helmi 2015 00:50
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
wejoja kirjoitti:Joo, yksinkertaistettuna uunin tilavuus on aina yhteydessä uuniin syötetyn ilman määrään l/min ts. jos ilmamäärä jää liian pieneksi, myös pelkistysreaktion kannalta oleellinen hiilimonoksidipitoisuus jää liian alhaiseksi, eikä rautaa kehity.

Esi-isät tekivät tiettävästi rautaa muissakin maakunnissa myytäväksi asti mutta olen aina tyhmänä itse kuvitellut että ilman puskeminen uuniin liittyi vain lämpötilan nostamiseen.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 20 Helmi 2015 10:58
Kirjoittaja jussipussi
Palaanpa aiheeseen vielä. Laitan tähän raudan saapumisen historiaa Suomeen ja Skandinaviaan niin kuin sen ymmärrän. Jos joku viitsisi korjata väärät käsitykset. Lopussa muutama kysymys.

Raudan valmistustaito saapui koko alueelle suurin piirtein samaan aikaan, eli noin 500 ekr. Suomeen se tuli monesta suunnasta. Skandinaviaan etelästä. Skandinaviassa asusteli tuolloin jo germaaneja. Suomessa asui germaaneja ja ensimmäisiä saamenkielisiä ja itämerensuomalaisia.

Germaanien kulttuuri ei ilmeiseti poikennut Suomessa asuneiden kulttuurista erityisesti? Tarkoitan lähinnä sitä, että pronssikautista tasoa molemmissa.

Mistä on päätelty, että raudan valmistustaito tuli Suomeen lännestä? Mistä on päätelty, että se tuli Skandinaviaan etelästä? Onko mahdollista, että rautaa osattiin Suomessa valmistaa (yleisesti) aiemmin kuin Skandinaviassa? Onko mahdollista, että taito siirtyikin Suomesta Skandinaviaan? Entä Suomen germaanit, kehittivätkö he Suomessa oman kulttuurinsa idästä ja / tai Virosta saatuine raudantekotaitoineen ensin ja veivät sen sitten Skandinaviaan?

Noihin kaikkiin ei varmaan tyhjentävästi pysty vastaamaan, mutta pohdittavaksi.

Suomi ja Viro tarkoittavat tässä niiden nykyistä aluetta suurin piirtein.

Re: Raudanvalmistus Suomessa

ViestiLähetetty: 20 Helmi 2015 12:01
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
"Germaanisissa lainoissa on vokaalisuhdetta germ. /a/ (~ ims. a) ~ lp. uo pidetty oudoksuttavana, vaikka ennestään tunnetaankin (SKES) kaksi esimerkkiä tästä, nimittäin

(1) Sm. rauta = lpN ruow'de 'rauta' ~ kgerm. *raudan- > mnorj. raudi 'suomalmi, josta sulatettiin rautaa'.

Raudan germ. alkuperää on pidetty — ilmeisesti lp. -uo-:n takia — myös epävarmana, esim. SKES katsoo sen kuitenkin todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi."

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 76_247.pdf

Tässähän olisi Hyllestedtille hyvää materiaalia.