Pystynen kirjoitti:Väite on kyllä Korpelan teorian kanssa linjassa, koska tämän mukaan päätoimiseen huhtakaskeamiseen siirtyminen päinvastoin heikensi väestön ravintoturvallisuutta suhteessa aikaisempaan pääelinkeinoon = kalastukseen, eikä siis pysty johtamaan räjähdysmäiseen väestönkasvuun.
Tarkennus: Päätoimisessa huhtakaskeamissa jatkettiin edelleen kalastusta ja metsästystä, ei arvokkaita ravinnon ja toimeentulon lähteitä hylätty. Kaskien tuotto oli lisäystä ravintoon.
Maatalouden väkivaikutusta voi arvioida: Pyyntitalouden aikaan kivikaudella on arkeologien arvion mukaan Suomi elättänyt 10.000 ihmistä ja 1800-luvun alussa maatalouden turvin maa elätti jo 1.000.000 ihmistä, eli satakertaistuminen. Tällainen oli siis nousu katovuosista huolimatta.
Edellisen pohjalta voidaan yrittää hahmotella, kuinka suuri ravinto- ja väestölisä tuli, kun erämaan tai lapinkylän pyyntitalouteen lisättiin päätoiminen huhtakaskiviljely. Laskukaavaa ei ole, mutta heitän arvauksena, että hyppy olisi ollut jotain väliltä 2-10-kertainen.
Nälkävuosia on ollut 1-2 kpl vuosisadassa. Nälkävuodet leikkaavat osan väestä pois, mutta väkiluku on silti leikkauksen jälkeenkin pyyntiyhteisöön verrattuna valtava. Esimerkiksi pahat nälkävuodet 1860-luvulla eivät romauttaneet väkimäärää pyyntitalouden takaamaan minimiin eli 10.000:een, vaan oltiin yli miljoonassa.
Katoihin voi myös varautua säilömällä viljaa ja etsimällä valmiiksi sopivia hongikoita pettuleipää varten.
Korpela on katsonut asiaa nurinkurisesti. Hän on huomioinut katovuodet, mutta jättänyt huomioimatta kadottomat vuodet. Maatalouden tuoma väkilisä on sentään muinaisselittelyn perusasioita.
Pystynen kirjoitti:Talonpojille ei jäänyt mitään sukanvarteen, puhumattakaan sitten minkään väestöräjähdyksen ruokkimiseen.
Tässä on sekaannusta. Talonpojathan ruokkivat nimenomaan oman perheensä, eivätkä jotain jossain muualla tapahtuvaa väestöräjähdystä. Kun perustettiin uudistila, niin uudistilan isäntä ruokki itse oman perheensä. Mitä enemmän uudistiloja, sitä enemmän itsensä ruokkivia perheitä ja sitä korkeampi väkiluku. Ilman uudistiloja ei olisi ollut näitä perheitäkään. Uudistilojen itse itsensä ruokkivat perheet olivat juuri se väestöräjähdys!
Tämäkin pitäisi olla muinaiselittelyn perusasioita.
Pystynen kirjoitti:Näyttäisi, että erämaiden asutusinnovaatio siis ei ollut ruohonjuuritason huhtakaskeaminen sinänsä vaan ylhäältä myönnetty uustilojen riittävä verovapaus. Hedelmällisenkin maatilan perustaminen on houkuttava idea vain jos voudit ja veronkantajat eivät välittömästi saavu ryöstämään satoa herrojen kirstuihin.
Hämeen erämaista tiedetään, että verovapaudesta huolimatta kaikki eivät lähteneet asuttamaan omaa eräomistustaan. Suur-Rautalammillakin omista eräomistuksista vain 20% asutettiin. Loput eräomistukset kelpasivat kuitenkin huhtakaskeajille. Tästä voi päätellä, että huuhtakaskeaminen oli ruohonjuuritason motivaatio asuttamiseen!
Pystynen kirjoitti:Etelässä asuvien nimellisten eräomistajien toiminnan verottaminen ei tarkoita, että liikkuvia paikallisia onnistuttiin säännöllisesti verottamaan.aikalainen kirjoitti:Eräomistukset kuuluivat maatiloille, joiden verotuksessa ne huomioitiin.
Liikkuvia salametsästäjiä on vaikea löytää, mutta kaskitilat on helppo löytää.
Tila tarvitsee talvikelpoisen asunnon, riihen viljan kuivatukseen, aittoja viljan ja saaliin ja tarvikkeiden säilyttämiseen, saunan, tulevien kaskien pyällyksiä, aikakaudelle tyypillisen peninkulman mittaisen ansapolun, riista- ja kalapyydyksiä sata kpl, veneen ja talaksen kulkureittien varteen, jotta pääsee ostamaan suolaa, sepän tuotteita, kankaita, viinaa, ym. Keväisin kaskisavut näkyvät korkean mäen laelle peninkulmien päästä. Tilan näkyvyys on siis melkoinen, joten kaskimaatila on vähintään lähialueen ja kulkureittien varsien asukkaiden ja eränkävijöiden tiedossa.
Valtion ei tarvitse muuta kuin säätää sala-maatilan ylläpito rangaistavaksi veropetokseksi, myöntää ilmiantopalkkio ja palkata TV-lupatarkastajan-pirkkamiehen risteytyksiä, jotka kiertelevät tarkastusreissuilla.
Pystynen kirjoitti:Jos tähän pitäisi uskoa, niin miksi eivät täyttäneet aluetta jo kauan ennen kuninkaiden lupia tai määräyksiä?aikalainen kirjoitti:Väestökasvu nostaa väkiluvun äärirajoille, joten huhtakaskeajat täyttävät alueen hetkessä.
Hähh? Huhtakaskeajat eivät tietenkään menneet toisten tontille ilman lupaa, koska se olisi rikollista. Asia ratkaistaisiin käräjillä tai kirveillä. Esim. jämsäläiset polttivat entisille erämailleen tulleiden “savolaisten ja lappalaisten” taloja mm. Lestijärvellä (vedenjakajan takana!), vaikka kuninkaan lupa oli jo annettu.
Pystynen kirjoitti:Korpela kirjoitti:Tästä todistaa se, että vaikka viljanviljely tunnettiin jo varhain aina pohjoista Vienaa myöten, sitä ei laajennettu täydentämään ensisijaisia ravinnonlähteitä ennen 1400-luvun loppua.
(…)
Ensimmäistä viljelyhavaintoa olennaisempaa on kuitenkin se, että viljely alkoi kasvaa erittäin radikaalisti 1400-luvun lopulla. Viljelypinta-ala moninkertaistui, korpirukiin ottaminen käyttöön paransi satoja ja karjankasvatuksessa tapahtui Kustaa Vilkunan esittämä vallankumous. Näin ollen pitää selittää syy muutokseen ja siihen, miksi laajalti tunnettua innovaatiota ei otettu aiemmin käyttöön suuremmassa määrin. Perussyy on tietenkin se, että viljelyn laajentamiseen ei ollut aiemmin tarvetta: joko ei ollut ruokittavia tai oli muuta parempaa ruokaa.
Ei ollut ruokittavia? Olihan jatkuvasti ne 10 lasta, joista vain yksi pystyi perustamaan ja elättämään perheen, lopuilla oli paine löytää itselleenkin perheen elättävä ravinnon lähde, kuten uudistila. Karmeaa näkemyksen puutetta!
Miksi 1400-luvulla: Ehkä huhtakaskeamisessa oli tapahtunut jatkokehitystä, joka viritti sen aiempaa käyttökelpoisemmaksi. Tällöin sen varassa isännän nuorempi poika saattoi lähteä omillaan toimeen tulevaksi uudistilalliseksi heikommallekin maaperälle. Vaikkapa talon omalle eräomistukselle jossain pohjoisempana. Maakunnan viranomaiset saattoivat tukeakin tätä jollain tavalla.
Miksi 1400-luvulla: Pohjois-Savossa oli varmaankin lapinkyliä vielä 1400-luvulla ja viranomaiset purkivat niiden itsehallinnon ja päästivät huhtakaskeajat sinne perustamaan uudistiloja ja uudisperheitä eli rajäyttämään väkilukua. Kuvio olisi tällöin täysin sama, kuin Kuusamon ja Kemijoen lapinkylien uudisasuttamisessa 1700-luvulla, jolloin sielläkin tapahtui vastaava väestöräjähdys, joka vaihtoi alueen kielenkin.
Pystynen kirjoitti:Kalastus tietenkään ei ollut parempi absoluuttisen ruoantuottonsa suhteen per km² (väestönkasvullekin toki on aina painetta), vaan siis ruokaturvallisuutensa: kiusaksi ei tule sen koommin katovuosia kuin veronkantajiakaan.
Harva nykyäänkään välttää työntekoa sillä perusteella, että veronkantaja vie osan tuloista. Oleellistahan ei ole vero, vaan mitä jää käteen (ja sukanvarteen). Eli taas oli katsottu asiaa nurinpäin.
Ketjusta 'Keskiaika/Erämaiden asuttaminen':
Pystynen kirjoitti:Tähän en uskoisi. Valtion tai eräomistajien kontrolli erämaissa ei ollut sellaisella tasolla, että jonnekin muuttamaan haluavia ("lähtökuopissa olevia") savolaisia olisi keskiajalla pystytty pidättelemään, etenkin kun näillä ei ollut mitään pakkoa asettua pysyvästi aloilleen — kaskiviljelyn koko ideahan on, että peltoja raivataan sieltä täältä tarpeen mukaan jokusen vuoden viljelyä varten. ----aikalainen kirjoitti:Huhtakaskeajien rysäykset hajautuvat myös ajallisesti eri sukupolville, mikä edisti tulijoiden riittävyyttä: Ensin Pohjois-Savo. Sitten Oulujärvi ja Siikajoki ja Lappajärvi. Sitten hämäläisten erämaat. Sitten Vermlanti ja Täyssinän rauhan jälkeen Pohjois-Karjala.
Tokihan eräomistajat ja lapinkylät kontrolloivat omistamiaan erämaita, joista veroakin maksavat ja joiden antimilla lapsensa ruokkivat.
Huuhtakasken idea on kaskikierto, mutta se kierto pitää tehdä omalla maalla. Jonkun muun maalla sitä ei voi tehdä ilman lupaa. Väkiluvun kasvu huomioiden tyhjiö täyttyy hetkessä, joten oletettavasti siellä vieraallakin tontilla jo metsä kaatuu ja palaa, joten lupaakaan ei heru. Ei myöskään ole ei-kenenkään maita, joille voi asettua kaskeamaan. Kaikki maa on aina ollut jonkin yksilön tai yhteisön hyötykäytössä ja hallinnassa, kuten vaikka lapinkylät.
Ketjusta 'Keskiaika/Erämaiden asuttaminen':
Pystynen kirjoitti:---- Korpelan selitys näennäiselle "rysäysten hajaantumiselle" onkin mielestäni oikein uskottava: mitään merkittävää muutosta uudisasutuksessa ei tapahtunut, ainoastaan siinä miten tehokkaasti jo olemassa olevaa asutusta dokumentoitiin ja kannustettiin asettumaan verotettavissa oleville kiinteille uudistiloille.
Niinkö kävi Vermlannissakin? Savoa puhuvat huhtakaskeajat olleet siellä aikojen alusta, kunnes valtio sattui löytämään heidät, dokumentoi ja kannusti asettumaan kiinteille uudistiloille ja pani verolle? Myöhemmin heitä sitten yllättäen löydettiin Ruotsin Amerikan siirtokunnastakin?