Sivu 1/1

Matkaopas keskiajan Suomeen

ViestiLähetetty: 18 Heinä 2015 00:13
Kirjoittaja aikalainen
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/kir ... an_suomeen

"Arkeologi Ilari Aalto on kirjoittanut matkaoppaan, joka kuljettaa lukijan vuoden 1400 Suomeen – tai tarkkaan ottaen Ruotsin Itämaahan, sillä Suomea ei vielä ollut. Aalto sanoo tehneensä kirjastaan matkaoppaan väistääkseen historioitsijan kuivakat velvoitteet ja voidakseen vapaasti kertoa, miten ihmiset elivät ja arkensa kokivat. Mikrohistorian ystävän on pakko tarttua tilaisuuteen."

Re: Matkaopas keskiajan Suomeen

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2015 11:57
Kirjoittaja Swen

Re: Matkaopas keskiajan Suomeen

ViestiLähetetty: 23 Heinä 2015 10:31
Kirjoittaja Araminta
Taas yksi mahdollisesti kiintoisa kirja, onko kukaan lukenut? Kuvaako "matkaopas" kunnon karhunkierrosta eri puolilla Suomen aluetta, vai tyydytäänkö pysähdyksiin Turussa ja Porvoossa, ym. paikoissa, joista on runsaasti materiaalia? Elämää Suomessa vuonna 1400 kuvaa ehkä parhaiten sana diversiteetti ja toivoisin, että se tulisi selkeästi esille. Voisin ostaa kirjan, jos näin on.

Re: Matkaopas keskiajan Suomeen

ViestiLähetetty: 24 Heinä 2015 19:49
Kirjoittaja Jaska
Loistava idea! Samanlaiset kansantajuiset johdatukset soisi väännettävän myös rautakaudesta ja varhaisemmistakin kausista.

Re: Matkaopas keskiajan Suomeen

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2015 11:10
Kirjoittaja Ilari Aalto
Araminta kirjoitti:Taas yksi mahdollisesti kiintoisa kirja, onko kukaan lukenut? Kuvaako "matkaopas" kunnon karhunkierrosta eri puolilla Suomen aluetta, vai tyydytäänkö pysähdyksiin Turussa ja Porvoossa, ym. paikoissa, joista on runsaasti materiaalia? Elämää Suomessa vuonna 1400 kuvaa ehkä parhaiten sana diversiteetti ja toivoisin, että se tulisi selkeästi esille. Voisin ostaa kirjan, jos näin on.


Matkaopas keskiajan Suomeen on ennen kaikkea opas keskiajan kulttuuriin. Siinä käsitellään matkaoppaan tavoin matkustamista ja majoittumista, paikallisten maailmankuvaa, kieltä, käytöstapoja, pukeutumista, ruokaa ja juomaa, ostoksia ja vapaa-aikaa. Kirjan lopussa on esitelty matkakohteita, joista Suomen Turku on ansainnut kokonaan oman lukunsa, ja seuraavassa luvussa kierretään kaikki Suomen silloiset linnaläänit Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Pohjanmaa, Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Savo-Karjala. Siinä ei siis tyydytä kaupunkikierroksiin, vaan käydään jopa Pohjanmaan perukoilla, Savilahden syrjäseuduilla ja Äyräpään kirkolla.

Tiedon rajat ovat asettaneet rajoja myös kirjalle. Tämän takia Turun asema on luonnollisesti jopa ylikorostunut. Tarkoitus on kuitenkin ollut myös kurkistaa lähteiden taakse. Vaikka Matkaoppaan keskiössä on suomalainen talonpoika, joita valtaosa maan asukkaista oli, olen pyrkinyt tuomaan esiin myös keskiajan Suomen monipuolisuuden ja monikulttuurisuuden lappalaisväestöineen, Karjalan ortodokseineen ja kaupunkien saksalaisporvareineen.

Sanottakoon vielä, että Matkaopas keskiajan Suomeen ei ole "tietokirja" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan matkaopas. Teoksen tarkoitus on tarjota lukijalle kuva siitä, millainen maa vuoden 1400 Österland on mahdollisesti ollut. Ei esimerkiksi ole konsestusta siitä, miltä Turun tuomiokirkko silloin näytti, tai hallittiinko Satakunnan linnalääniä jo Kokemäenkartanosta vai jostain muualta. Matkaopas ei voi esittää vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, mutta kirjassa kyllä esitetään avoimesti, mikä on faktaa ja mikä valistuneita arvauksia ja valintoja monista vaihtoehdoista.

Olen kirjailijana lukenut kirjan läpi varmaan kolmekymmentä kertaa, ja mielestäni se on edelleen aika hyvä. Voin siis suositella. PDT_Armataz_01_29

Re: Matkaopas keskiajan Suomeen

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2015 11:15
Kirjoittaja Ilari Aalto
Jaska kirjoitti:Loistava idea! Samanlaiset kansantajuiset johdatukset soisi väännettävän myös rautakaudesta ja varhaisemmistakin kausista.


Kiitos! Samanlainen teos 1700-luvun Suomesta on kuulemma jo tuloillaan. Olen ehdottoman samaa mieltä, että myös varhaisempiin aikakausiin olisi saatava yleistajuiset johdatukset, mutta en usko matkaoppaan konseptin venyvän edes myöhäisrautakauden Suomeen. Esihistoriallisella ajalla liikutaan niin epävarmoilla vesillä, että aukotonta kokonaiskuvaa ajan arjesta, uskomuksista ja matkakohteista olisi hyvin vaikea rakentaa. Meillä on vain arkeologinen todistusaineisto (ja pari kronikkalähdettä), ja sen kauttahan meillä on vain tunnetut kohteet. Mitä kaikkea ei ole vielä löydetty? Edes esihistorian yhteiskuntajärjestyksestä on hyvin hyvin vaikea sanoa mitään varmaa.

Re: Matkaopas keskiajan Suomeen

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2015 19:34
Kirjoittaja Jaska
Ilari Aalto kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Loistava idea! Samanlaiset kansantajuiset johdatukset soisi väännettävän myös rautakaudesta ja varhaisemmistakin kausista.


Kiitos! Samanlainen teos 1700-luvun Suomesta on kuulemma jo tuloillaan. Olen ehdottoman samaa mieltä, että myös varhaisempiin aikakausiin olisi saatava yleistajuiset johdatukset, mutta en usko matkaoppaan konseptin venyvän edes myöhäisrautakauden Suomeen. Esihistoriallisella ajalla liikutaan niin epävarmoilla vesillä, että aukotonta kokonaiskuvaa ajan arjesta, uskomuksista ja matkakohteista olisi hyvin vaikea rakentaa. Meillä on vain arkeologinen todistusaineisto (ja pari kronikkalähdettä), ja sen kauttahan meillä on vain tunnetut kohteet. Mitä kaikkea ei ole vielä löydetty? Edes esihistorian yhteiskuntajärjestyksestä on hyvin hyvin vaikea sanoa mitään varmaa.

Mahtavaa, että kirjailija itse löysi paikalle! PDT_Armataz_01_01
On totta, että esihistoriasta puuttuvat ne yksilölliset nyanssit ja tarkkuus, mikä vaikeuttaa matkaopasmaisen teoksen laatimista. Tavoitetaan vain kollektiivinen kieli ja kulttuuri, eikä vuosiluvuistakaan ole enää varmaa tietoa.

"Kirkko rakennettiin joskus vuosivälillä X--Y, ja sen rakentajat puhuivat joko niin tai näin." PDT_Armataz_01_12 Ei kovin täsmällistä...

Re: Matkaopas keskiajan Suomeen

ViestiLähetetty: 28 Heinä 2015 12:07
Kirjoittaja Araminta
Tää sivusto käyttäytyy jotenkin omituisesti, kävin kesken viestin kirjoituksen tilaamassa ko. kirjan ja palatessani tänne, oli keskeneräinen viestini lähtenyt matkoihinsa. Otetaas uusiksi.

Kiitokset minultakin kirjailijan osallistumisesta! Ja kuulostaa hyvältä, minua on aina rassannut historiankirjoituksen keskittyminen aiheisiin ja alueisiin, jolita on runsaasti helposti käytettävää kirjallista aineistoa ilman mainintaa siitä, ettei tässä ole asian koko kuva. Eteläsavolaisena tuntuu usein, kuin kirjoitettaisiin ihan eri maasta. Vuosi 1400 onkin hyvä läpileikkausvuosi, Suomesta löytyi vielä lähes kaikkia ihmisyhteisöiden kehitysvaiheita pohjoisen nomadeista asutusvaiheen kaskenkaatajien kautta rintamaiden melko kehittyneeseen kulttuuriin. Kävin tilaamassa.

Olen nyt lueskellut rinnan Yuval Noah Hararin teosta Sapiens. A Brief History of Humankind ja "paljasjalkaprofessori" Daniel E. Liebermanin kirjaa The Story of the Human Body. Molemmat käyvät läpi ihmiskunnan kehityksen, toinen kulttuurin, toinen luonnonvalinnan näkökulmasta. Thought-provoking, sanois englantilainen. - Sorry, ei taida ihan mahtua otsikon aiheeseen, pitäisköhän täällä olla kirjapiiri-osio?

Re: Matkaopas keskiajan Suomeen

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2016 19:56
Kirjoittaja aikalainen
Mainio teos. Kirja antaa hyvin toden makuisen kuvan elämästä keskiajan Suomessa ja erityisesti Turussa vuoden 1400 paikkeilla.

Turku on tosiaan ylikorostunut, mutta se on tässä tapauksessa perusteltua, kun suurin osa lähteistä on juuri sieltä. Pääpiirteissään elämän meno on ollut varmaankin saman tapaista kaikissa taajamissa ja soveltuvin osin maaseudullakin.

Esitystapa on mielenkiintoinen yhdistelmä faktaa ja sen pohjalta tehtyä valistunutta arvausta. Käytännössä kyseessä on lähinnä tietokirja, sillä oikea matkaopas se ei tietenkään ole, vaan matkaoppaan muotoon puettu rautaisannos keskiaikatietoutta. Fakta ja valistuneet arvaukset ovat useimmiten helposti erotettavissa toisistaan.

Mitään järisyttävää paljastusta historian hämärästä kirja ei tarjoa, eikä ole tarkoituskaan, mutta jos haluaa tehdä mukavan leppoisan aikamatkan keskiajalle, niin tämän kirjan avulla sellaisen voi tehdä.

PDT_Armataz_01_37

Re: Matkaopas keskiajan Suomeen

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2016 20:10
Kirjoittaja aikalainen
Poimintoja kirjan antamasta kuvauksesta vuodelle 1400

Ruotsi kuuluu Tanskasta johdettuun pohjoismaiseen liittovaltioon, Kalmarin unioniin. Ruotsi on jaettuna neljään hallintoalueeseen, joista yksi on Turusta hallittu Itämaa. Itämaan itärajana on periaatteessa Pähkinäsaaren rauhan raja.

Taajamissa on majataloja, kaljabaareja ja bordelleja. Asukkaat ovat kauppiaita ja käsityöläisiä. Kauppiaat paljolti saksalaista sukujuurta olevia Hansa-verkoston bisnesmiehiä, ja Itämeren alueen yhteiskieli on alasaksa.

Uskontona on katolilaisuus ja uskonto on ihmisten elämässä uskomattoman voimakkaasti esillä. Pyhimyksiä käsitellään kuten pakanuuden aikaisia jumalia. Savo-Karjalan kirkot ovat eri näköisiä, sillä ne on rakennettu alun perin ortodoksikirkoiksi.

Väestön kanssa ei kannata ajautua riitoihin, sillä ovat taitavia käyttämään puukkojaan, ja miekkailuakin harjoittelevat leikin kautta lapsesta saakka. Säätyerot rälssin ja rahvaan välillä suuria. Raha- ja mittajärjestelmä on lievästi sanottuna sekava. Tieverkko on harva, mutta Viipurista pääsee jatkamaan edelleen Novgorodiin.

Re: Matkaopas keskiajan Suomeen

ViestiLähetetty: 27 Tammi 2016 19:29
Kirjoittaja aikalainen
Jos oikein hakemalla hakee, niin parissa asiassa oma villi arvaukseni keskiajan todellisuudesta poikkeaa kirjassa esitetystä valistuneesta arvauksesta.

Ensinnäkin kirjassa on muutama ohimennen tehty viittaus Itämaan takametsien lappalaisiin. (Siis Pähkinäsaaren rajojen sisällä Savossa, Hämeessä ja Pohjanmaalla ja kenties lounaampanakin.) Heistä annetaan jokseenkin erilainen kuva, kuin mitä itse olen asiasta arvellut.

Kirjassa esitetään perinteisen kaavan mukaan, että lappalaiset kuljeskelevat metsissä. Itse uskoisin, että eivät paljoa kuljeksineet, vaan asuivat oman lapinkylänsä reviirillä talvi- ja kesäpaikoissaan. Siellä päivittäin kokivat omalta kalastusalueeltaan pyydyksensä tai kiersivät oman ansapolkunsa, jos eivät mielineet joutua taisteluun naapurinsa kanssa. Kenties jotkut sivutoimisesti vähän kaskesivatkin, sillä ainakin perustietämystä viljelystä on joillain lappalaisilla joskus ollut, koska arkeologisesti havaitaan viljelyä jo silloin, kun kielitieteen mukaan suomessa vielä puhuttiin kantasaamea ellei jopa sitä edeltävää kieltä.

Asujen materiaaliksi fiktioidaan peurannahkaa, mutta veikkaan käytetyn sen lisäksi myös kankaita. Eivätköhän lappalaiset olleet talouselämänsä osalta kytkeytyneet samaan verkostoon, kuin muutkin itämaalaiset. Samoilla markkinoilla kai kävivät kankaita ostamassa kuin erätalonpoikaiset naapurinsa. Niin kai myöhempinäkin vuosisatoina Lapissa.

Esitetään myös, että Itämaan lappalaiset eivät olleet kuninkaan alamaisia. Epäilen tätäkin, sillä heidän arvokkaat turkismaansa eivät voineet jääneet valtiolta hyödyntämättä verotuksen muodossa, vaikka heidän veroistaan olisi muodollisesti ollutkin vastuussa jokin muu taho. Muu taho voi olla esim. erätalonpojat, jotka olivat verovelvollisia eräomistuksistaan, tai Lapissa pirkkamiehet. Ja tokihan lähetyssaarnaajat lappalaisia käännyttivät siinä kuin aiemmin suomalaisia ja nykyisin sademetsien heimoja, joten ehkä olivat seurakuntien jäseniä ja asevelvollisiakin. Jossain vaiheessa ainakin, mutta sitä voi tietysti pohtia, oliko se ennen vai jälkeen vuoden 1400.

Toinen epätietoisuutta aiheuttava näkemys on, että Karjalan Kannaksen maatilat esitetään yksinäisinä ja ajoittain paikkaansa vaihtavina kaskitiloina. Näkemyksen taustalla saattaisi olla 1500-luvulla dokumentoitu ja nopeasti reviiriään laajentanut savolainen huhtakaski-elinkeino. Missä määrin tämä pätee vuoteen 1400 ja Karjalan Kannakselle, se kaipaisi kyllä pientä perustelua. Lähtöoletuksena pitäisin samanlaista viljelyä, kuin muuallakin Suomenlahden ympäristössä, ellei jokin fakta osoita jotain muuta.