Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 21 Syys 2017 09:48



Vastaa viestiin  [ 43 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava
 Vanhat kirkot ja Kirkkosaaret 
Kirjoittaja Viesti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti Vanhat kirkot ja Kirkkosaaret
Vuosia sitten Lestijärven kirkkoherra kertoi, että Lestijärven saaressa olisi aikanaan ollut Keski-Pohjanmaan ensimmäinen kirkko. Yritin hakukoneen avulla etsiä tietoa siitä, mutta tieto osoitti, ettei varsinaista tietoa olekaan. Kirkkosaari on tosin olemassa, oikeastaan kaksikin, mutta kirkosta ei ole tietoa, on aikanaan löytynyt vain kuoppia ja noin sata vuotta sitten silloisen kirkkoherran kaivamana vanhoja luita. Lopullinen tai väliaikainen hautausmaa siellä sen mukaan siis ainakin on ollut. Koska tämä ei suinkaan ole Suomen ainoa Kirkkosaari, eikä edes kirkkotarujen paikka, aloitan aiheesta eri ketjun. Olisi tämän toki voinut jatkaa Suomen kristillistyhmistä käsittelevässä keskustelussa, mutta ehkä rakennukset, vaikka liittyvät kristillistymiseen, ovat kuitenkin erillisen aiheen väärti. Tästä erillisenä voisi olla vielä kansantarujen ketju, mutta odottakoon aikaansa, josko sitä tarvitaan.

Linkistä Lestijärven kirkkosaaren tietoihin tulisi pitkä, joten yritän lyhennettynä.
Vikipediaan on tehty täsmennyssivu Suomen kirkkosaarista.

Sukututkimusseuran sivulta löytyy tietoa Lestijärven muinaisista oletetuista ja todellisista kirkoista


09 Huhti 2011 14:51
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 5796
Viesti 
Saloisissa (ennen Salo) on ollut saarikirkko 1490-luvulta, mutta sekään ei ole paikkakunnan ensimmäinen kirkko, vaan paikalla oli saarikirkko jo ennen sitä, perimätiedon mukaan jo 1300-luvulla. Tämän vanhimman kirkon venäläiset polttivat Vanhan Vihan aikana. Myöhemmin, 1600-luvulla, kirkko siirrettiin saaresta mantereelle.

Lainaa:
Saloisten, silloiselta nimeltään Salon, vanha kirkko rakennettiin 1490-luvun lopulla Kirkkoluodolle, hieman nykyisen kirkon eteläpuolelle, koska venäläiset olivat polttaneet aiemman kirkon vanhan vihan aikana. Ennen venäläisten tuloa kirkon arvokkaimmat esineet pyhän Olavin ja neitsyt Marian alttarikaapit veistoksineen oli ennätetty viedä turvaan ja ne pelastuivat tällä tavoin jälkipolville. Saloisten vanha kirkko oli hirsirakenteinen tukipilarikirkko, jonka länsipäädyssä oli korkea torni. Kirkon suojeluspyhimys oli Pyhä Olavi. Myös aiempi venäläisten polttama kirkko oli sijainnut samalla paikalla Kirkkoluodossa, vaikka erään perimätiedon mukaan myös Ristikari olisi vanha kirkonpaikka, Ristikari on kuitenkin noussut merestä vasta 1500-luvun alkuun mennessä.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Saloisten_kirkko

Kirkon esineisto on siten roomalaiskatoliselta ajalta. Viimeinen palo 1900-luvun alussa tuhosi suuren osan tästä katolisesta esineistöstä. kuvia kuitenkin jäi,koska elettiin kameran keksimisen jälkeistä aikaa.

1900-luvun palossa säästyneitä esineitä 1400-luvulta. Neitsy MArian ja Pyhän Olavin alttarikaapit.

Kuva

Kuva

Neitsyt Marian ja Pyhän Olavin alttarikaapit on valmistettu Lyypekissä 1430-luvulla.

Muita säilyneitä katolisia esineitä 1300- ja 1400-luvuilta ovat Pyhän Birgitan ja useiden muiden pyhimysten patsaat, Birgitta kuoli n.1370.

Kuvia näistä löytyy kirjastovirman sivuilta,jotka juuri nyt ovat rikki.

Taustaa: alue asutettiin varsinaissuomalaisten, satakuntalaisten ja ruotsalaisten voimin 3. ristiretken aikaan. Muusta keskiaikaisesta asutuksesta ei ole löydetty jälkiä. Ilman venäläisten ja karjalaisten tuhotöitä paikkakunnalla olisi huomattavasti Lounais-Suomen löytöjä vastaavia keskiaikaisia muinaismuistoja.

Muita Pyhälle Olaville nimettyjä kirkkoja

Jomalan kirkko
Kalannin kirkko
Kalvolan sakaristo
Lemböten kappeli
Lemun kirkko
Nauvon kirkko
Närpiön kirkko
Sysmän kirkko
Turun dominikaanikirkko
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Ulvilan kirkko
Viipurin kaupunginkirkko


Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 26 Elo 2011 11:10, muokattu yhteensä 1 kerran



25 Elo 2011 20:24
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Saaressahan ovat olleet Viitasaarenkin kirkot, joista oli eri yhteydessä keskustelua tämän foorumin eri keskustelussa, Kolme ensimmäistä ovat olleet selvästi erillisessä saaressa, jota saarta kutsutaan nykyisin Vanhaksi Kirkkosaareksi.

Saaressa on nykyinenkin kirkko, vaikka satunnainen matkaaja sitä tuskin saareksi tunnistaa, varsinkin jos ajaa nopeasti ohi nelostiellä. Kirkon molemmin puolin ovat salmet, joiden kautta suuri Keitele niminen järvi on vesiyhteydessä Keitelepohja nimiseen suureen lahteen. Kirkon ja kaupungin keskustan välissä salmi on kapea, ehkä noin 50 metrin levyinen. Kirkon toisella puolen, Isoaho nimisen saaren puolella salmi on leveämpi, vaikka nelostieltä katsoen ne lienevät suunnilleen saman levyiset. Kaikkein levein on Hännilänsalmi, Isoahon eteläpuolella, missä oli ennen komea riippusilta, jonka kuvaa kaupunki käytti matkailuesitteissään.

Tämä jorina poikkesi aiheesta, mutta kiinnosti hiukan selittää tuttuja maisemia,

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


25 Elo 2011 21:32
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4258
Viesti 
Onkohan Keitele muuten ketvele-tyyppinen nimi, samoin kuin kelventeet? Konneveden ja Keiteleen erottaa pitkä ja kapea kannas, joka sopisi kyllä maakannas-perustaisen nimen perustaksi. Paikalla on nykyään kanava, nimeltä Neituri.


Kuva


26 Elo 2011 08:45
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 5796
Viesti 
Saloisten keskiaikaisen kirkon pyhimyspatsaita Kirjastovirman sivuilta.

Kuva

edit


vielä muutama sana Salon/Saloisten kirkkohistoriasta, koska sitä ei usein historiankirjoituksisa mainita kuin sivulaiseella. Kuitenkin kirkko oli 1500-luvulle asti Pohjois-Suomen hallinnollinen keskus, koska maallista valtaa ei tuolloin alueella juuri ollut. Muutamia lainauksia

Lainaa:
Saloisten seurakunta perustettiin Pähkinäsaaren rauhan jälkeen v. 1323, mutta vanhoissa asiakirjoissa se mainitaan toimivana kirkkoherrakuntana vasta 1329. Samassa asiakirjassa mainitaan myös Kemin kirkkoherrakunta, mutta eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että Saloinen on perustettu vähän aikaisemmin kuin Kemi ja on näin ollen vanhin Oulun hiippakunnan emäseurakunta.


ja

http://www.suomenmaa.fi/kulttuuri/salon ... 69723.html

Lainaa:
Myös kirkon pihamaan tapuli on muistutus seurakunnan mahtivuosista. Uusklassinen kellotapulin suunnittelemisessa oli mukana maan johtoa, kuningas Kustaa III.
:D


26 Elo 2011 09:45
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Onkohan Keitele muuten ketvele-tyyppinen nimi, samoin kuin kelventeet? Konneveden ja Keiteleen erottaa pitkä ja kapea kannas, joka sopisi kyllä maakannas-perustaisen nimen perustaksi. Paikalla on nykyään kanava, nimeltä Neituri.


Kuva

Ensiksikin, Keitele nimisellä järvellä ja Keiteleen kunnalla ei välttämättä ole muuta yhteistä kuin sama nimi. Sama etymologia niillä saattaa olla, mutta Keiteleen kunnalla ei ole metriäkään Keitele nimisen järven rantaa, ilmeisesti ei ole koskaan ollutkaan. Nykyisellään Keitele järven pohjoispää jatkuu vähän Viitasaaren keskustan pohjoispuolelle, sen lisäksi järvestä pistää suurehko, Keitelepohja niminen lahti luoteen suuntaan. Sen jälkeen kun Konginkankaan ja Sumiaisten kunnat, sekä Suolahden kaupunki oli liitetty yhdeksi Äänekosken kaupungiksi, koko Keitele-järvi on kahden kaupungin, Äänekosken ja Viitasaaren yhteinen järvi.

Savon maakunnassa sijaitseva, Keitele niminen kunta on kuulemani mukaan saanut siellä sijainneesta Keitele nimisestä, ilmeisen suuresta talosta. Aluksi on talon lähistön kylää kutsuttu sillä nimellä, ja kun kunta on aikanaan erotettu, siitä sai nimensä koko kunta. Jos kunnalle olisi annettu nimi jonkun järven mukaan, se saattaisi olla Nilakka.

Keitele-kunnan nimen savolaisuutta on tiettävästi joskus harmiteltu Äänekoskella. Ellei nimeä olisi varattu naapuriin, olisi Äänekoski saattanut vaihtaa nimensä, kun joissakin yhteyksissä nimen Ä-kirjain ärsytti muutamia, varsinkin ulkomaalaisia.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


26 Elo 2011 19:23
Profiili WWW
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Kirkkosaarien nimien selvittäminen olisi hieno tutkimusaihe. Itse olen pohtinut Ristiinassa sijaitsevaa Kirkkojärveä. En ole löytänyt tietoa nimen synnystä. Ei se ainakaan minkään kirkon lähellä ole. Ei se ole edes kirkkomatkan varrella.
Järviwiki kertoo:
Lainaa:
Kaikki järvet, joiden nimi on Kirkkojärvi:
Pinta-ala Kunta Päävesistö
Mahnalanselkä - Kirkkojärvi (35.511.1.001) 19.5444 - 19,544 km² 1 954,44 ha Hämeenkyrö Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (24.021.1.005) 7.183 - 7,183 km² 718,3 ha Salo Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
Kirkkojärvi (35.729.1.004) 2.4153 - 2,415 km² 241,53 ha Kangasala Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (35.713.1.022)1.6364 - 1,636 km² 163,64 ha Kangasala Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (16.005.1.002)1.581 - 1,581 km² 158,1 ha Myrskylä Koskenkylänjoki (16)
Kirkkojärvi (23.012.1.001) 1.123 - 1,123 km² 112,3 ha Raasepori Karjaanjoki (23)
Kirkkojärvi (12.001.1.001) 1.0728 - 1,073 km² 107,28 ha Hamina Vehkajoki (12)
Kirkkojärvi (35.164.1.001) 0.9236 - 0,924 km² 92,36 ha Sastamala Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (36.042.1.001) 0.8472 - 0,847 km² 84,72 ha Karvia (kunta) Karvianjoki (36)
Kirkkojärvi (35.535.1.001) 0.7235 - 0,724 km² 72,35 ha Parkano Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (27.032.1.005) 0.5929 - 0,593 km² 59,29 ha Somero Paimionjoki (27)
Kirkkojärvi (51.023.1.001) 0.523 - 0,523 km² 52,3 ha Toholampi Lestijoki (51)
Kirkkojärvi (95.110.1.020) 0.4207 - 0,421 km² 42,07 ha Naantali Pohjoinen Saaristomeri (95)
Kirkkojärvi (04.112.1.573) 0.2844 - 0,284 km² 28,44 ha Ristiina Vuoksi (04)
Kirkkojärvi (35.159.1.004)0.0605 - 0,0605 km² 6,05 ha Hämeenkyrö Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (82.058.1.002)0.0545 - 0,0545 km² 5,45 ha Vehmaa (kunta) Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)
Kirkkojärvi (35.884.1.010) 0.0372 - 0,0372 km² 3,72 ha Hämeenlinna Kokemäenjoki (35)

Haettu osoitteesta http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirkkoj%C3%A4rvi

Erikokoisia järviä. Millaisia ovat olleet ne kirkot tai "kirkot", joiden mukaan ne ovat saaneet nimensä?

_________________
N1c1a1a & X2c1


08 Elo 2012 19:03
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 967
Paikkakunta: Häslinki
Viesti 
Pien sivuhyppäys:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Onkohan Keitele muuten ketvele-tyyppinen nimi, samoin kuin kelventeet? Konneveden ja Keiteleen erottaa pitkä ja kapea kannas, joka sopisi kyllä maakannas-perustaisen nimen perustaksi.

Eivät kovin yhdistettäviltä vaikuta nuo välikonsonantistot /it/ ja /tv/. Luultavasti kyse on vain sattumasta jota molempiin lyöty -le-johdin korostaa.

Jos jotain pitäisi villisti arvailla, niin kaita-sanue on parhaiten samanmuotoinen sana mitä suomesta löytyy (vaikka tuskin parhaiten merkitykseltään sopiva). Mieleen tulee myös käydä vrt. viroksi käima, ja ehkä jossain saamen murteessa olisi ollut samanlainen kehitys y > i myös tavunlopussa? Tällöin tulisi jotain tyyliin *käwetälek (vrt. "käytävä" siis pitkä järvi jota myöten voi kulkea?) > ksaam. *kiewtālë > *kieytale > *kieitale. Ikävä vaan että kyse on alunperin nimenomaan jalankulkuverbistä eikä mistään yleisemmästä soutelusta tms.


11 Elo 2012 21:11
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1626
Viesti 
Pystynen kirjoitti:
Pien sivuhyppäys:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Onkohan Keitele muuten ketvele-tyyppinen nimi, samoin kuin kelventeet? Konneveden ja Keiteleen erottaa pitkä ja kapea kannas, joka sopisi kyllä maakannas-perustaisen nimen perustaksi.

Eivät kovin yhdistettäviltä vaikuta nuo välikonsonantistot /it/ ja /tv/. Luultavasti kyse on vain sattumasta jota molempiin lyöty -le-johdin korostaa.

Jos jotain pitäisi villisti arvailla, niin kaita-sanue on parhaiten samanmuotoinen sana mitä suomesta löytyy (vaikka tuskin parhaiten merkitykseltään sopiva). Mieleen tulee myös käydä vrt. viroksi käima, ja ehkä jossain saamen murteessa olisi ollut samanlainen kehitys y > i myös tavunlopussa? Tällöin tulisi jotain tyyliin *käwetälek (vrt. "käytävä" siis pitkä järvi jota myöten voi kulkea?) > ksaam. *kiewtālë > *kieytale > *kieitale. Ikävä vaan että kyse on alunperin nimenomaan jalankulkuverbistä eikä mistään yleisemmästä soutelusta tms.

Oikeastaan tuo käydä-selitys voisi olla merkitykseltään sopiva. Venereitillä olevasta taipaleesta käytetään kuulemma joskus nimeä läpikäytävä eli käytävä eli konki (ruots. gång). Saimaan alueella voi olla keskeltä kapealla saarella vauhdikkampikin nimi, kuten esim. läpijuoksu tms.

Jossain selitettiin, olikohan se Paikannimikirja, että murteessa kannaksesta voidaan käyttää nimeä keidas. (Lännessä se on lähde.) Karttahaku osoitti, että Kymijoen vesistössä väite näyttäisi pitävän paikkansa. Ehkä keitele voisi olla keitaan johdos tai väännös. Ja voihan tämänkin murresanan taustalta löytyä tuo sama saamelaisselitys. Tässä eräs keidas Keiteleen lähialueelta.


11 Elo 2012 21:56
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4258
Viesti 
Pystynen kirjoitti:
Mieleen tulee myös käydä vrt. viroksi käima, ja ehkä jossain saamen murteessa olisi ollut samanlainen kehitys y > i myös tavunlopussa? Tällöin tulisi jotain tyyliin *käwetälek (vrt. "käytävä" siis pitkä järvi jota myöten voi kulkea?) > ksaam. *kiewtālë > *kieytale > *kieitale. Ikävä vaan että kyse on alunperin nimenomaan jalankulkuverbistä eikä mistään yleisemmästä soutelusta tms.

No, kyllähän toisaalta kannas on jalkamiehelle tosiaan käytävä, nimittäin kahden järven välissä. Ihan hyvä idea, varsinkin kun esim. Sonkari muistaakseni on saamelaisperäinen nimi. Mutta, koska keitele-nimet näyttävät tosiaan olevan osa karkeasti Päijänteen suuntaista keidas-jatkumoa, niin se lienee Aikalaiselta myös varsin hyvä huomio.

Mites ketvele sitten olisi rakentunut?


11 Elo 2012 22:29
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 967
Paikkakunta: Häslinki
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Jossain selitettiin, olikohan se Paikannimikirja, että murteessa kannaksesta voidaan käyttää nimeä keidas ()

Joo, tässäpä näyttäisivät yhdistyvän äskeisten hihastavedoksieni parhaat puolet. Tällä on germaaninen alkuperä ja merkitys on ollut juuri suunnilleen "kulkureitti", ja tässä on vielä (suomessa) vokaalina valmiina juurikin /ei/. Johtoprosessi voisi olla keidas > *keitää "matkata" > *keidellä "matkailla" > Keitele

Muox:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Mites ketvele sitten olisi rakentunut?

Tjaa, en tiedä tämän vartalon historiaa, mutta jonkin sortin perintösanalta näyttää (-tv- yleensä on, ei tule mieleen tuota sisältäviä lainoja). Yleisemmin tosin, -(e)le voi tietysti myös pohjautua johonkin -la-substantiiviin.


11 Elo 2012 22:33
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Taival eli taipale.
Kannel eli kantele.
Keitas -> Keitele?
Ketvel, Ketven, Kelvel = Ketvele
Ketveleestä olen kopioinut seuraavaa, lähteet ovat jääneet merkitsemättä.
Lainaa:
KETVEL, KETVEN: Ketvel Leppäveden eteläpuolen itärannalla näyttäisi liittyvän eräkauden kulttuuriin, ketveltää= keventää. Ketvenen saari puolestaan on Päijänteellä, löytyy muitakin samannimisiä. Veneillä liikuttaessa siinä on noustu maihin, syöty, levätty tai jopa yövytty.
Ketvel on usein myös kannas josta veneitä on vedetty yli vesistöstä toiseen tai kosken ohi. (Siis sama kuin taipale)
Olisiko tuollainen paikka toiminut kokouspaikkanakin? Ainakin Kelvelsaaressa Leppävedellä on kalliolla kivikehä, ja näiden kivien perimätieto kertoo olleen "tuomarinkivet, joilla tuomarit istuivat".

_________________
N1c1a1a & X2c1


11 Elo 2012 23:09
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Pystynen kirjoitti:
Jos jotain pitäisi villisti arvailla, niin kaita-sanue on parhaiten samanmuotoinen sana mitä suomesta löytyy (vaikka tuskin parhaiten merkitykseltään sopiva). Mieleen tulee myös käydä vrt. viroksi käima, ja ehkä jossain saamen murteessa olisi ollut samanlainen kehitys y > i myös tavunlopussa? Tällöin tulisi jotain tyyliin *käwetälek (vrt. "käytävä" siis pitkä järvi jota myöten voi kulkea?) > ksaam. *kiewtālë > *kieytale > *kieitale. Ikävä vaan että kyse on alunperin nimenomaan jalankulkuverbistä eikä mistään yleisemmästä soutelusta tms.
Näitäkin sopii pohtia.

aikalainen kirjoitti:
Oikeastaan tuo käydä-selitys voisi olla merkitykseltään sopiva. Venereitillä olevasta taipaleesta käytetään kuulemma joskus nimeä läpikäytävä eli käytävä eli konki (ruots. gång). Saimaan alueella voi olla keskeltä kapealla saarella vauhdikkampikin nimi, kuten esim. läpijuoksu tms.

Onkohan Keski-Suomen tunnetuin kongi nykyisin Äänekoskeen kuuluvalla Konginkankaalla?

aikalainen kirjoitti:
Jossain selitettiin, olikohan se Paikannimikirja, että murteessa kannaksesta voidaan käyttää nimeä keidas. (Lännessä se on lähde.) Karttahaku osoitti, että Kymijoen vesistössä väite näyttäisi pitävän paikkansa. Ehkä keitele voisi olla keitaan johdos tai väännös. Ja voihan tämänkin murresanan taustalta löytyä tuo sama saamelaisselitys. Tässä eräs keidas Keiteleen lähialueelta.

Kotikylällänikin on Keidas tai kuten siitä paikallisesti kutsuttiin, Keitaa. Se tosin ei ole kannas vaan pitkähkön Punkaharjumaisen niemen toinen pää.

Toinen pää tunnetaan Niemen harju nimellä. Siinä sanat ovat erillään ja kyseessä on eri paikka kuin Pihtiputaan kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva, tunnetumpi Niemenharju, joka on kahden erillisen järven välinen korkea kannas.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ihaku.html

Niemenharju

Niemen harju

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


12 Elo 2012 06:29
Profiili WWW
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Lönnrothin sanakirja: Ketvele = Kelvele = Ketvel (gen. Ketveleen) = taipale tai pitkä kapea niemi. Ketventää on juosta kevyesti. Siis ketvele on helppokulkuinen maa. Samoin keito (gen. keidon) on adjektiivina helppo tai halpa.

Substantiivina Keito on mytologinen olento, jokin maahinen, maanalainen menninkäinen.
Gananderilla: Keito on yksi kykloopeista tai manalan sepänsälleistä, se joka nouti ne nuolet, jotka pirulainen oli ampunut.

"Mennesä pahan okahan;
risti rautainen putoisi,
tuon Keito käsin taaisi..."

Keito-olennon uskottiin parantavan ns. pistoksia, häntä kutsuttiin apuun:
"Otak Keito keihähänsi, tahik woipa wäkehensi..."

Jos Keitele-nimi liittyy tähän Keito-olentoon, niin Keitele-keskustelu kuuluu luontevasti juuri Kirkko-alkuisten paikannimien ketjuun.

_________________
N1c1a1a & X2c1


12 Elo 2012 22:13
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Taavetti kirjoitti:

Lainaa:
Ehkä keitele voisi olla keitaan johdos tai väännös.

Kotikylällänikin on Keidas tai kuten siitä paikallisesti kutsuttiin, Keitaa. Se tosin ei ole kannas vaan pitkähkön Punkaharjumaisen niemen toinen pää.

Toinen pää tunnetaan Niemen harju nimellä. Siinä sanat ovat erillään ja kyseessä on eri paikka kuin Pihtiputaan kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva, tunnetumpi Niemenharju, joka on kahden erillisen järven välinen korkea kannas.

KEITAA, Keidas, on Viljo Nissilän mukaan hämäläisnimi. Se tarkoittaa kapeaa niemeä.

_________________
N1c1a1a & X2c1


12 Elo 2012 23:40
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4258
Viesti 
Tämä Ketvele-keskustelu pitänee siirtää ihan omaan ketjuunsa, mutta toistaiseksi nyt täällä:

Ketvele-nimet ovat siis aika paikallisia:

Kuva

Jospa ne nyt kuitenkin ovat joko saamelaisia tai sitten esim. parasaamelaisia, jos ja kun nyt tämän parasaamen jälkiä on tavattu Laatokan ympärillä, mistä nämä ketvele-nimet näyttäisivät tulevan. Aikion mukaan Suomen saamelaisperäistä niemi-sanastoa on ainakin kotko, kotku <- kantasaamen *kuotkoj. Olisiko niiden taustalla siis jokin **ketke-tyyppinen varhaiskantasuomen sana?

http://www.acadsci.fi/akatemiaklubi/201 ... _aikio.pdf

Tässä täytyisi kuitenkin siis silloin olettaa tapahtuneen äänteenmuutos siten, että esim. varhaiskantasuomessa ollut **ketke olisikin muuttunut muotoon -> ketve, sillä toisella murrealueella. Toisaalta, jos varhaiskantasuomessa olisi ollut sana *ketke, mikäpä silloin estäisi sen jääneen käyttöön IMS-alueen itäisellä laidalla, uudessa muodossa?

Kuva

Kuva


13 Elo 2012 21:48
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Tämä Ketvele-keskustelu pitänee siirtää ihan omaan ketjuunsa, mutta toistaiseksi nyt täällä:<<< Olisiko niiden taustalla siis jokin **ketke-tyyppinen varhaiskantasuomen sana?
<
Tässä täytyisi kuitenkin siis silloin olettaa tapahtuneen äänteenmuutos siten, että esim. varhaiskantasuomessa ollut **ketke olisikin muuttunut muotoon -> ketve, sillä toisella murrealueella. Toisaalta, jos varhaiskantasuomessa olisi ollut sana *ketke, mikäpä silloin estäisi sen jääneen käyttöön IMS-alueen itäisellä laidalla, uudessa muodossa? <<
Kelvenne Päijät-Hämeen kansallispuistossa on harjusaari ja hämäläinen muoto Kelvenne (Kelvel), sama kuin Ketven, Ketvele. Hämäläiset laittoivat lv:n siihen mihin savolaiset tv:n. Pitäisikö olettaa, ettei siinä alunpitäen ollut t vaan the-konsonantti?
Lainaa:
Lönnrothin sanakirja: Ketvele = Kelvele = taipale tai pitkä kapea niemi.

_________________
N1c1a1a & X2c1


14 Elo 2012 01:12
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4258
Viesti 
E. Sofia kirjoitti:
Kelvenne Päijät-Hämeen kansallispuistossa on harjusaari ja hämäläinen muoto Kelvenne (Kelvel), sama kuin Ketven, Ketvele. Hämäläiset laittoivat lv:n siihen mihin savolaiset tv:n. Pitäisikö olettaa, ettei siinä alunpitäen ollut t vaan the-konsonantti?

Kelvenne sopii muotonsa puolesta aivan erinomaisesti ketvele-nimeksi ja Päijät-Hämeestä on lisäksi tavattu varhaisen karjalaisasutuksen jälkiä, mm. erityinen N1c1-haplon muoto ja tietysti Kapatuosia sekä Nastola-tyyppisiä itäisiä nimiä. Paikallinen murre vielä tosiaan herkuttelee l-äänteellä, tyyppiä lahdessa-> lahlessa. Ketven voisi kai siksi hyvinkin saada muodon Kelven(-e).


14 Elo 2012 09:21
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6436
Viesti 
Saamen ensitavun uo tulee joko aiemmasta *a:sta tai *o-i-yhtymästä. Sanalle guotko 'kannas' ei Álgu-tietokanta tunne mitään vanhoja vastineita, mutta suomen sana katko tulee tietysti mieleen. Ketvel-nimiä ei oikein voi tähän yhdistää.

Murteittain *t on konsonanttiyhtymän alussa heikentynyt *δ:ksi joka edelleen kehittyi varhain hämeessä l:ksi. Mm. lalva-sanan ('latva') perusteella on jäljitetty hämäläisten aiempia reittejä.

Niinpä itäistä(?) ketvel-sanaa vastaa hämeessä kelve|l, -nne jne.

_________________
"Jokainen elämä on uusi laiffi." (Nykäsestä sovittanut Häkkinen)

Y-DNA: N1c1 (Mikael Häkkinen, s. 1728 Nurmes)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä, s. 1757 Kittilä)


14 Elo 2012 21:36
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1626
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Ketvele-nimet ovat siis aika paikallisia:

Jaska kirjoitti:
Murteittain *t on konsonanttiyhtymän alussa heikentynyt *δ:ksi joka edelleen kehittyi varhain hämeessä l:ksi. Mm. lalva-sanan ('latva') perusteella on jäljitetty hämäläisten aiempia reittejä.

Niinpä itäistä(?) ketvel-sanaa vastaa hämeessä kelve|l, -nne jne.

Karttahaku antoi tällaista jakautumaa.
- ketvel*: Enimmäkseen Savossa.
- kelven*: Savon lähireunalla tai kauempana, länsipuolella
- ketven*: Savon lähireunalla tai kauempana, länsipuolella (paitsi yksi idässä)

Kaksi ekaa täsmää Jaskan selitykseen. Ketvenestä heitän arvauksen, että se on tullut länteen savolaisten siirtolaisten mukana ketveleenä, mutta lännettynyt niiden sekamuotoon.


14 Elo 2012 23:02
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 43 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy