Kinaporin kalifi kirjoitti:Vokaalien erosta riippumatta paras arvaukseni tällä hetkellä ketvele-nimien lähtökohdaksi on kotva-sanasto, jos saami ei sovi selittäjäksi. Itkosen mukaan se kuuluu saamen ja IMS-kielien yhteiseen sanastoon, IMS puolella näiden sanojen levikki rajoittuu lähinnä karjalaan ja vepsään, Itkonen liittää sanaston itäkantasuomeen. Itkonen nostaa myös esille merkityksen "kappale matkaa", sanastolle saattaisi olla myös vastine marin kielessä.
Kotvan, myös ehkä siis ketven taipale->ketvele tms.
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 83_349.pdf
E. Sofia kirjoitti:3. Kirkkovuoret ovat usein näköalapaikkoja, kerrotaan, että vuorelta näkyy muka seitsemän kirkkoa. Ei taida näkyä. Nuo vuoret ovat kuitenkin ympäristöönsä verraten korkeita ja huomiota herättäviä. Joskus niissä on luolia.
aikalainen kirjoitti:Karttahaku antoi tällaista jakautumaa.
- ketvel*: Enimmäkseen Savossa.
- kelven*: Savon lähireunalla tai kauempana, länsipuolella
- ketven*: Savon lähireunalla tai kauempana, länsipuolella (paitsi yksi idässä)
Kaksi ekaa täsmää Jaskan selitykseen. Ketvenestä heitän arvauksen, että se on tullut länteen savolaisten siirtolaisten mukana ketveleenä, mutta lännettynyt niiden sekamuotoon.
Pystynen kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Karttahaku antoi tällaista jakautumaa.
- ketvel*: Enimmäkseen Savossa.
- kelven*: Savon lähireunalla tai kauempana, länsipuolella
- ketven*: Savon lähireunalla tai kauempana, länsipuolella (paitsi yksi idässä)
Kaksi ekaa täsmää Jaskan selitykseen. Ketvenestä heitän arvauksen, että se on tullut länteen savolaisten siirtolaisten mukana ketveleenä, mutta lännettynyt niiden sekamuotoon.
Itse veikkaisin noista, että sana on ylipäänsä itäistä alkuperää, ja kelven-asut ovat vain itäisimpien hämäläisten länsisavolaisesta ketven-asusta omalle murteelleen vääntämiä (muinaishämeestä /tv/ kun puuttui).
Taavetti kirjoitti:Merkitköön kelveä mitä tahansa, ainakin erääseen runoon ja samalla lauluun se on päässyt. Oravasta sanotaan laulussa: "Se oli niin kelveä kerkällään, kun se latvalta latvalle loikki."
Tarkoittaakohan tuo kevyttä, kevyeltä näyttävää vai vallan muuta?
"Alkumuotona on pidetty vanhaa länsisuomalaista sanaa kethvel, matala rantakivikko. Se on hankala, kun sen läpi joutuu veneineen rantautumaan."
Kinaporin kalifi kirjoitti:Mutta, ketveleen takana voisi oikeasti olla germaaninen pyörä-sanasto, "...Old Norse hvél, hjól, from Proto-Germanic *hwehwlan, from Proto-Indo-European *kʷékʷlo-, *kʷol-o- (wheel)." Ketvele olisi siis paikka missä on käytetty telapuita, jotka nimenomaan pyörivät itsensä ympäri. Kiusa jne. on sekundäärinen merkitys.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kumma kyllä, näyttäisi siltä että itäsuomalainen muoto on säilyttänyt itägermaania mukaillen protogermaanin piirteitä? Kyseessä ei siis olisi laina skandinaavista. Olisiko kyse siksi esim. sanastosta, jonka toivat järvialueelle ehkä jotain arkaaista tai itäistä germaanin muotoa puhuneet kainulaiset, jotka ainakin paikannimistön perusteella levittäytyivät Kyrönjokilaaksosta Kannaksen suuntaan?
Jaska kirjoitti:Viron sana on kyllä mielenkiintoinen; tosin se ei ei säännöllisesti vastaa ketveltä h:n vuoksi, mutta merkityksensä puolesta varmasti kuuluu tähän yhteyteen...äänteellisesti hankala yhdistäntä; tuollaisesta asusta odottaisi lainatun jotain **kui/**hui-alkuista...Mitäs näyttöä tästä kainulaisten leviämisestä itään on?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Viron sana on kyllä mielenkiintoinen; tosin se ei ei säännöllisesti vastaa ketveltä h:n vuoksi, mutta merkityksensä puolesta varmasti kuuluu tähän yhteyteen...äänteellisesti hankala yhdistäntä; tuollaisesta asusta odottaisi lainatun jotain **kui/**hui-alkuista...Mitäs näyttöä tästä kainulaisten leviämisestä itään on?
En ole varma mistä kielestä haet originaalia linjalle **kui/**hui, mutta jos se on skandinaavi niin epäilen hanketta. Kyse on jostain kielimuodosta, joka on vanhempi tai itäisempi.
Jaska kirjoitti:...Kanta- tai varhaisen germaanin *kw-/*hw- tuottaisivat *k/*h + pyöreän vokaalin itämerensuomeen, päätellen olemassaolevista lainasanoista kuten kurkku, huilata jne. Myös merkitys vaatisi kovasti rakentelua: pyörästä kannakseen on kuitenkin matkaa...
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:...Kanta- tai varhaisen germaanin *kw-/*hw- tuottaisivat *k/*h + pyöreän vokaalin itämerensuomeen, päätellen olemassaolevista lainasanoista kuten kurkku, huilata jne. Myös merkitys vaatisi kovasti rakentelua: pyörästä kannakseen on kuitenkin matkaa...
No, en väitä että sana on lainattu juuri itämerensuomeen, vaikka niin voi olla. Merkitys taas on selvä, kyse on paikasta, jossa on valmiit telapuut. Taipale on taas vetokannas ilman telapuita. Suurin osa kannaksista, kuten odottaa saattaa, on siksi taipaleita. Ketveleitä on paljon vähemmän.
E. Sofia kirjoitti:Entä Telataipale? Mihin telataipaletta tarvitaan, jos ketvele tarkoittaisi samaa?
Taavetti kirjoitti:Mitä sitten telapuihin tulee, eivät ne aina eikä joka paikassa pyöri, mutta paikallaan ollenkin helpottavat veneen vetämistä.
Kinaporin kalifi kirjoitti: Paikannimenä ketvele ei näin olisi sen oudompi kuin kanava tai aikaisempien käytäntöjen pohjalta kaivanto.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot], Majestic-12 [Bot] ja 6 vierailijaa