Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 12 Joulu 2018 20:24



Vastaa viestiin  [ 28 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava
 Viipuri ja sen nimi 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Viipuri ja sen nimi
Viipuri syntyi tärkeän Suomenlahdelta Laatokan luoteiskulmaan johtavan jokireitin alkuun Suomenvedenpohjaan. Vasta 1600-luvulla maankohoaminen katkaisi jokiyhteyden Laatokkaan.

Viipurin nimen iästä ja alkuperästä on mielenkiintoisia käsityksiä. Tanskassa on jo viikinkiajalla asutettu kaupunki Viborg, ja Gotlannin pääkaupungin Visbyn vanha nimi oli pelkkä Vi. Skandinaavinen sana vi (lausutaan [vii]) merkitsee 'pyhää paikkaa'.

Suomalainen nimimuoto Viipuri (eikä Viipori) viittaa kuitenkin skandinaavisten kielten sijasta alasaksaan, ja alasaksalaisten varhaisin vaikutusalue Itämerellä oli juuri Gotlanti. Gotlannissa on nykyäänkin monia Burg-nimiä, mm. Torsburg ukkosenjumalan mukaan:

http://de.wikipedia.org/wiki/Torsburg

Viipuri saattaa siis olla gotlantilaisten perustama kauppapaikka. Nimi oli jo olemassa ennen ruotsalaisten tuloa, ja he omaksuivat sen omaan kieleensä ruotsinnetussa o:llisessa asussa Viborg.

Saksalaisvaikutus itämerellä alkoi 1100-luvun loppupuolella Lyypekin perustamisella ja Saksan rannikon ryöstämisellä länsislaavilaisilta vendeiltä. Tätä vanhempi ei Viipurin nimenkään tarvitse olla. Itse asutus varmasti on kuitenkin vanhempaa, johtuen erinomaisesta sijainnista tärkeän kauppareitin suulla. Alueella asui tuohon aikaan muinaiskarjalaisia, tarkemmin suomenlahdenkarjalaisia:

Kuva

Keskeneräisestä massiivisesta historiahankkeesta Viipurin läänin historia ovat toistaiseksi ilmestyneet osat 1 (Karjalan synty), 2 (Viipurin linnaläänin synty), 3 (Suomenlahdelta Laatokalle, 1500-1700-luvut) ja 6 (Karjala itärajan varjossa):
http://www.esaimaa.fi/Online/2011/01/10/Viipurin+l%C3%A4%C3%A4nin+historiasta+ilmestyi+uusi+teos/2011110322311/4

Muistaakseni Viipurissa kuten muuallakin Muinais-Karjalassa on myös selvästi skandinaavisperäistä esineistöä.

Google Booksista löytyy Jukka Korpelan kirja The World of Ladoga (Sivulla 25 käsitellään lyhyesti Viipuria):
http://books.google.com/books?id=Tm-feqIHevYC&pg=PA57&lpg=PA57&dq=pirjo+uino+ancient+karelia&source=bl&ots=rneHAX_4mD&sig=ZzdOVITGDtrKHTf9-tiUftMWuPU&hl=en&ei=jBDzTbnpEM7XsgahxKysBg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CBQQ6AEwADgK#v=onepage&q=pirjo%20uino%20ancient%20karelia&f=false

Arkeologi Aleksandr Saksan yksityiskohtainen suomenkielinen yhteenveto Viipurin kaivauksilta:
http://archeology.vbrg.ru/articles/97/#_edn1

"Ainoana aluena mistä on ristiretkiaikaisen kiinteän asutuksen jälkiä on Viipurin lahden pohjukka, tulevan kaupungin alue. Kirkkossarelta, joka sijaitsee Linnasaaresta koilliseen Salakkalahden pohjoispuolella, löytyivät kehäsolki ja helyriipus. Nykyään saari on rautatien alla ja yhtynyt mantereseen. Linnasaarelta Sepänpihalta v. 1980 oli löydetty linnoitettu karjalainen asuinpaikka, jonka ajoitus on 10001200-luvut[1]. Asuinpaikan aluella tutkittiin asuin- ja talousrakennusten jäännökset sekä vallin muotoisen pengeren, jonka päällä oli puuvaristus (paaluaita). Löytömateriaaliin kuluivat yli 30 esinelöytöä (aset, korut, taloustarvikkeet), joista huomattava osa oli karjalaisia koruja: kaksi soikeaa kupurasolkia, veitsi tuppineen, korvalusikka ym. Asuinpaikka toimi sen löytäjän mukaan myös varasto- ja kauppapaikkana, missä harrastettiin lisäksi pronssinvalmistusta ja luunkäsittelyä. Se tuhouttui vihollisen (ruotsalaisten) hyökkäyksessä, mistä kertovat tulipalon jäljet, jalkajousen nuolenkärjet, rikkoutuneet aseet, suljetut rikkouttuneet lukot sekä talon sisään jätetyt arvokkaat esineet. Valtaosa esineistä ajoittuu 1100 1200-lukuun ja ainoastaan miekka on vanhempi, 1000-luvulta, muuta se voi olla yhtä hyvin tuotu edeltävään aikaan kuuluvasta tuhouttunesta haudasta.

Asuinpaikka Linnasaarella, näin olleen, hyvin osuu siihen kuvaan, mikä muodostuu muiden karjalaisten ristiretkiaikaisten kohteiden tutkimuksen pohjalta: 1100-luvun lopulla 1200-luvun alussa Vuoksen varrelle (läntinen, «viipurilainen» ja itäinen, «käkisalmelainen» haarat) syntyi keskiaikaisista kronikoista tunnettu Karjalan maa Muinais-Karjala. Täällä etnillisis-aluellisella muodostumalla oli ainakin kaksi heikkoa puolta (ottaen huomioon Ruotsin ja Novgorodin taloudellisia ja sotilallis-polittisia intresseja täällä aluella): toinen oli sen strategisesti edullinen maantiedellinen sijainti ja toinen oli että se, joka tulee hallitsemaan Vuokselle syntynettä Muinais-Karjalaa sujoelevaa «vuokselaista» linnoitusketjua (Viipuri Tiurinlinna Käkisalmi) tulee hallitsemaan koko aluetta. Ruotsalaiset hyvin tämän ymmärsivät ja jo seuravana vuonna Vipurin linnan rakentamisen (v.1293) jälkeen valloittivat Laatokan puolisen Karjalan ja sen pääkeskuksen Käkisalmen tosin lyhyeksi ajaksi. Novgorod ei voinut sallia näin suurta strategisen tilannen muutosta Laatokalla ja v. 1295 Eerikinkronikan mukaan «novgorodilaiset tulivat, voittivat kaupungin, surmasivat Siggen (ruotsalaisten päälikkön) eivätkän laskeneet yhtään miestä käsistään». Samoista tapahtumista kertovat myös novgorodilaiset lähteet."


11 Kesä 2011 09:44
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5442
Viesti 
Jukka Korpela toteaa että Karjalan pääalue oli Äänisen ympäristö, s. 25. Kannas oli läntisen alueen tärkein keskus.

Mikä lienee syy tähän?


12 Kesä 2011 12:42
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jukka Korpela toteaa että Karjalan pääalue oli Äänisen ympäristö, s. 25. Kannas oli läntisen alueen tärkein keskus.

Mikä lienee syy tähän?

Syy mihin? Siihen että Korpela sanoo noin, vai siihen että pääalue oli Äänisen ympäristö, vai siihen että Karjalankannas oli läntisen alueen tärkein keskus?
:)


13 Kesä 2011 03:25
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5442
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Syy mihin? Siihen että Korpela sanoo noin, vai siihen että pääalue oli Äänisen ympäristö, vai siihen että Karjalankannas oli läntisen alueen tärkein keskus?
:)

Voi tätä huonon ilmaisun taakkaa. Mihin Korpelan johtopäätös perustuu? Asutuksen tiheys, keskuksien merkitys? Ajatus ei ole intuitiivisesti ihan selvä, katsopa esim. omaa murrepuutasi.


13 Kesä 2011 10:55
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti 
Oletan että Korpela tarkoittaa keskiaikaa. Perusteena ovat varmaankin väestönkasvu, pogostojen perustaminen, paremmat bileet jne.


13 Kesä 2011 12:31
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Syy mihin? Siihen että Korpela sanoo noin, vai siihen että pääalue oli Äänisen ympäristö, vai siihen että Karjalankannas oli läntisen alueen tärkein keskus?
:)

Voi tätä huonon ilmaisun taakkaa. Mihin Korpelan johtopäätös perustuu? Asutuksen tiheys, keskuksien merkitys? Ajatus ei ole intuitiivisesti ihan selvä, katsopa esim. omaa murrepuutasi.

Johtopäätös on tosiaan erikoinen, koska kielitieteellisesti Muinais-Karjala sijoittui Laatokan länsi- ja luoteispuolelle. Sen itäpuolella Äänisenkannaksella olevissa kielimuodoissa (aunus ja lyydi) on jo vepsäläinen substraatti (tai lyydi on vepsää jossa on karjalainen superstraatti), mikä osoittaa karjalan levinneen sinne vasta myöhemmin.

Petri Kallion (tulossa) mukaan löytyy myös koko joukko yhteisiä uudennoksia Suomenlahden pohjoismurteen tueksi - nämä ovat yhteisiä suomelle, karjalalle ja vepsälle. Koska myös monien germaanisten lainasanojen levikki ulottuu vepsään (vaikka puuttuu esim. virosta), täytynee nämä kielet johtaa Suomesta. Ilmeisesti tämän murteen

Tällöin kielitieteen tulokset pakottavat etsimään uusia arkeologisia vastineita: muinaiskarjalan johtaminen esim. Laatokan kaakkoispuolelta ei tule enää kyseeseen.

P.S. Paljon riippuu myös aikatasosta; mistä päin kirjaa bongasit kyseisen tiedon?


15 Kesä 2011 21:57
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5442
Viesti 
Jaska kirjoitti:
...Petri Kallion (tulossa) mukaan löytyy myös koko joukko yhteisiä uudennoksia Suomenlahden pohjoismurteen tueksi - nämä ovat yhteisiä suomelle, karjalalle ja vepsälle. Koska myös monien germaanisten lainasanojen levikki ulottuu vepsään (vaikka puuttuu esim. virosta), täytynee nämä kielet johtaa Suomesta.

S. 25, kuten sanoin.

Jotenkin tulee mieleen asetelma, jossa tietty kansainvaellusajan baltti- ja goottivaikutteinen myöhäiskantasuomen murre leviää aluksi Itä-Baltiasta Suomeen. Sieltä tämä murre leviää sitten skandinaavivaikutteisena merovinki- ja viikinkiaikana itään, sekoittuen tietysti siellä (myös myöhäiskantasuomen jatkajiin), murteutuen edelleen.


16 Kesä 2011 15:59
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1757
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Petri Kallion (tulossa) mukaan löytyy myös koko joukko yhteisiä uudennoksia Suomenlahden pohjoismurteen tueksi - nämä ovat yhteisiä suomelle, karjalalle ja vepsälle. Koska myös monien germaanisten lainasanojen levikki ulottuu vepsään (vaikka puuttuu esim. virosta), täytynee nämä kielet johtaa Suomesta. Ilmeisesti tämän murteen

Lause katkesi kesken, jäikö mitään tärkeää pois?

Mutta, asiaan. Kuinkas se jaottelu nyt sitten oikein menee. Aiemmin on esitetty, että Petri Kallion mukaan itämerensuomesta on ensin lohjennut eteläviro ja sitten liivi. Jäljelle jääneestä kolmannesta ryhmästä eli nk. suomenlahdenmurteesta olisivat sitten kai suoraan lohjenneet loput (pohjoisviro, vatja, karjala, länsisuomi, vepsä).

Mutta olisiko suomenlahdenmurre sittenkin vielä jakautunut alaryhmiin ja miten. Näinkö: Yhtenä ryhmänä karjala-länsisuomi-vepsä, toisena ryhmänä pohjoisviro-vatja. Vai?


16 Kesä 2011 22:27
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
S. 25, kuten sanoin.

Sori, en tajunnut kiireessä katsoa enää avausviestistä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jotenkin tulee mieleen asetelma, jossa tietty kansainvaellusajan baltti- ja goottivaikutteinen myöhäiskantasuomen murre leviää aluksi Itä-Baltiasta Suomeen. Sieltä tämä murre leviää sitten skandinaavivaikutteisena merovinki- ja viikinkiaikana itään, sekoittuen tietysti siellä (myös myöhäiskantasuomen jatkajiin), murteutuen edelleen.

Vähän siltähän se alkaa vaikuttaa.

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Petri Kallion (tulossa) mukaan löytyy myös koko joukko yhteisiä uudennoksia Suomenlahden pohjoismurteen tueksi - nämä ovat yhteisiä suomelle, karjalalle ja vepsälle. Koska myös monien germaanisten lainasanojen levikki ulottuu vepsään (vaikka puuttuu esim. virosta), täytynee nämä kielet johtaa Suomesta. Ilmeisesti tämän murteen

Lause katkesi kesken, jäikö mitään tärkeää pois?

Näin siinä käy kun kiireessä kirjoittaa...
Ei se tainnut olla mitään olennaista, kun jätin kesken - unohdin vain poistaa lausetyngän sitten lopuksi.

aikalainen kirjoitti:
Mutta, asiaan. Kuinkas se jaottelu nyt sitten oikein menee. Aiemmin on esitetty, että Petri Kallion mukaan itämerensuomesta on ensin lohjennut eteläviro ja sitten liivi. Jäljelle jääneestä kolmannesta ryhmästä eli nk. suomenlahdenmurteesta olisivat sitten kai suoraan lohjenneet loput (pohjoisviro, vatja, karjala, länsisuomi, vepsä).

Mutta olisiko suomenlahdenmurre sittenkin vielä jakautunut alaryhmiin ja miten. Näinkö: Yhtenä ryhmänä karjala-länsisuomi-vepsä, toisena ryhmänä pohjoisviro-vatja. Vai?

Juuri näin olen käsittänyt. Pohjoisviron ja vatjan suhde on kyllä mutkikas, ja lisäksi vatjaan ovat vaikuttaneet vielä inkeroinen ja inkerinsuomi; sitä onkin vanhastaan usein pidetty "sekakielenä". Sen vanhin juuri kuitenkin liittynee juuri pohjoisviroon - samaa nimitystäkin he ovat muistaakseni käyttäneet omasta kielestään: vatja maateel ~ viro maakeel.


19 Kesä 2011 01:47
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1757
Viesti Re: Viipuri ja sen nimi
Jaska kirjoitti:
Tanskassa on jo viikinkiajalla asutettu kaupunki Viborg, ja Gotlannin pääkaupungin Visbyn vanha nimi oli pelkkä Vi. Skandinaavinen sana vi (lausutaan [vii]) merkitsee 'pyhää paikkaa'.

Suomalainen Paikannimikirja käsittelee nimeä Viasvesi, Porissa. Lähellä on muinaishautoja ja Hiittenmäki. Toisena samanlaisena paikkana mainitaan Harjavallan Matinharju, entinen Viasvuori, jossa on hiidenkiuas, ja joka kuuluu isompaan kokonaisuuteen Hiittenharju.

Karttahaku löysi myös Maalahdelta ilmeisen ruotsinkielisen kylän Vias, jossa sielläkin on muinaishautoja.

Tästä tuli mieleen Jaskan antama Viipurin ja Visbyn selitys skandinaaviselta pohjalta 'vi' = pyhä paikka (eli hiisi) sekä Kokemäenjoen seudun skandinaavis-germaanisiksi (eli hurro-teutoonisiksi) tulkitut paikannimet.

Seuraava kysymys taitaakin langeta Jaskan tontille: Voisikohan sana 'vias' olla samaa germaanista kantaa kuin 'vi'?


19 Elo 2011 22:26
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Viipuri ja sen nimi
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Tanskassa on jo viikinkiajalla asutettu kaupunki Viborg, ja Gotlannin pääkaupungin Visbyn vanha nimi oli pelkkä Vi. Skandinaavinen sana vi (lausutaan [vii]) merkitsee 'pyhää paikkaa'.

Suomalainen Paikannimikirja käsittelee nimeä Viasvesi, Porissa. Lähellä on muinaishautoja ja Hiittenmäki. Toisena samanlaisena paikkana mainitaan Harjavallan Matinharju, entinen Viasvuori, jossa on hiidenkiuas, ja joka kuuluu isompaan kokonaisuuteen Hiittenharju.

Karttahaku löysi myös Maalahdelta ilmeisen ruotsinkielisen kylän Vias, jossa sielläkin on muinaishautoja.

Tästä tuli mieleen Jaskan antama Viipurin ja Visbyn selitys skandinaaviselta pohjalta 'vi' = pyhä paikka (eli hiisi) sekä Kokemäenjoen seudun skandinaavis-germaanisiksi (eli hurro-teutoonisiksi) tulkitut paikannimet.

Seuraava kysymys taitaakin langeta Jaskan tontille: Voisikohan sana 'vias' olla samaa germaanista kantaa kuin 'vi'?

Tuohon en kyllä osaa sanoa mitään... Ei tuo Vias-elementti oikein suomalaiseltakaan kuulosta, mutta koska Ruotsissakin näyttää olevan Vias-niminen paikka (Kronoberg), se voi liittyä myös suomenkielisten alueiden Vias-nimiin.


21 Elo 2011 01:23
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Viipuri ja sen nimi
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Tanskassa on jo viikinkiajalla asutettu kaupunki Viborg, ja Gotlannin pääkaupungin Visbyn vanha nimi oli pelkkä Vi. Skandinaavinen sana vi (lausutaan [vii]) merkitsee 'pyhää paikkaa'.

Suomalainen Paikannimikirja käsittelee nimeä Viasvesi, Porissa. Lähellä on muinaishautoja ja Hiittenmäki. Toisena samanlaisena paikkana mainitaan Harjavallan Matinharju, entinen Viasvuori, jossa on hiidenkiuas, ja joka kuuluu isompaan kokonaisuuteen Hiittenharju.

Karttahaku löysi myös Maalahdelta ilmeisen ruotsinkielisen kylän Vias, jossa sielläkin on muinaishautoja.

Tästä tuli mieleen Jaskan antama Viipurin ja Visbyn selitys skandinaaviselta pohjalta 'vi' = pyhä paikka (eli hiisi) sekä Kokemäenjoen seudun skandinaavis-germaanisiksi (eli hurro-teutoonisiksi) tulkitut paikannimet.

Seuraava kysymys taitaakin langeta Jaskan tontille: Voisikohan sana 'vias' olla samaa germaanista kantaa kuin 'vi'?

Tuohon en kyllä osaa sanoa mitään... Ei tuo Vias-elementti oikein suomalaiseltakaan kuulosta, mutta koska Ruotsissakin näyttää olevan Vias-niminen paikka (Kronoberg), se voi liittyä myös suomenkielisten alueiden Vias-nimiin.

Onko muuten minkään äännelain mukaan mahdollista, että v:stä olisi tullut h? Eli olisiko vis, vias voinut muuttua muotoon his, hias ja siitä hiis, hiisi?

Esimerkiksi vanhoissa hautakivissä lukee usein "här hvilar", eli "täällä huilaa (lepää)" se ja se. Nykyruotsiksi levätä on vila.

Lisäksi sanat viisi ja hiisi taipuvat samalla tavalla viiden ja hiiden, kun taas sana riisi taipuu riisin, eikä riiden.


21 Elo 2011 11:20
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Viipuri ja sen nimi
pektopah kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Tuohon en kyllä osaa sanoa mitään... Ei tuo Vias-elementti oikein suomalaiseltakaan kuulosta, mutta koska Ruotsissakin näyttää olevan Vias-niminen paikka (Kronoberg), se voi liittyä myös suomenkielisten alueiden Vias-nimiin.

Onko muuten minkään äännelain mukaan mahdollista, että v:stä olisi tullut h? Eli olisiko vis, vias voinut muuttua muotoon his, hias ja siitä hiis, hiisi?

Esimerkiksi vanhoissa hautakivissä lukee usein "här hvilar", eli "täällä huilaa (lepää)" se ja se. Nykyruotsiksi levätä on vila.

Lisäksi sanat viisi ja hiisi taipuvat samalla tavalla viiden ja hiiden, kun taas sana riisi taipuu riisin, eikä riiden.

Ei ainakaan taida olla edes murteissa yhtään tunnettua esimerkkiä, jossa v > h. Foneettisesti se olisi mahdollinen välimuodon kautta: v > f > h. Myöskään vokaaliyhtymän oikenemista ia > ii ei mistään tunneta; pikemminkin se on murteissa vahvistunut saaden sisäänsä siirtymä-äänteen (esim. *hiδas : hitahan > hias > hijas). Hiisi-sanaa ei siis voi uskottavasti selittää tuosta lähtien.


21 Elo 2011 13:35
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Viipuri ja sen nimi
Jaska kirjoitti:
Myöskään vokaaliyhtymän oikenemista ia > ii ei mistään tunneta; pikemminkin se on murteissa vahvistunut saaden sisäänsä siirtymä-äänteen (esim. *hiδas : hitahan > hias > hijas). Hiisi-sanaa ei siis voi uskottavasti selittää tuosta lähtien.

Mutta i > ii lienee mahdollinen? Esimerkiksi ruotsin verbistä fria on tullut suomen sana friiata.


21 Elo 2011 14:09
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1757
Viesti Re: Viipuri ja sen nimi
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Tanskassa on jo viikinkiajalla asutettu kaupunki Viborg, ja Gotlannin pääkaupungin Visbyn vanha nimi oli pelkkä Vi. Skandinaavinen sana vi (lausutaan [vii]) merkitsee 'pyhää paikkaa'.

Suomalainen Paikannimikirja käsittelee nimeä Viasvesi, Porissa. Lähellä on muinaishautoja ja Hiittenmäki. Toisena samanlaisena paikkana mainitaan Harjavallan Matinharju, entinen Viasvuori, jossa on hiidenkiuas, ja joka kuuluu isompaan kokonaisuuteen Hiittenharju.

Karttahaku löysi myös Maalahdelta ilmeisen ruotsinkielisen kylän Vias, jossa sielläkin on muinaishautoja.

Tästä tuli mieleen Jaskan antama Viipurin ja Visbyn selitys skandinaaviselta pohjalta 'vi' = pyhä paikka (eli hiisi) sekä Kokemäenjoen seudun skandinaavis-germaanisiksi (eli hurro-teutoonisiksi) tulkitut paikannimet.

Seuraava kysymys taitaakin langeta Jaskan tontille: Voisikohan sana 'vias' olla samaa germaanista kantaa kuin 'vi'?

Tuohon en kyllä osaa sanoa mitään... Ei tuo Vias-elementti oikein suomalaiseltakaan kuulosta, mutta koska Ruotsissakin näyttää olevan Vias-niminen paikka (Kronoberg), se voi liittyä myös suomenkielisten alueiden Vias-nimiin.

Kemijoen suupuolellakin näkyy Viastenmaa, pitkä mäki, lähellä Liedakkalaa ja Koroiskylää. (Turun seudulla muuten saman tapaisesti Lieto ja Koroinen.) Mäelle ei ole merkittynä muinaisjäännöksiä, mutta muutaman kilometrin säteellä niitä on useampiakin.

Eräs mahdollisuus voisi olla, että taustalla olisi sana, joka on nykyruotsiksi vi-ås eli hiidenharju. Tällöin ainakin Porissa ja Harjavallassa lähistön suomenkielinen paikannimi olisi merkitykseltään sama. Ei tosin taida löytyä kaikkien viaksien luota selkeää harjua, mutta ehkä joitain kumpareita kuitenkin.

pektopah kirjoitti:
Mutta i > ii lienee mahdollinen? Esimerkiksi ruotsin verbistä fria on tullut suomen sana friiata.

Ruotsin fria:ssä on kirjoitusasusta huolimatta tiemmä pitkä ii.


21 Elo 2011 16:31
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Viipuri ja sen nimi
aikalainen kirjoitti:
Ruotsin fria:ssä on kirjoitusasusta huolimatta tiemmä pitkä ii.

Niin on tiemmä myös sanassa vi. Juuri sen vuoksi Viborg -> Viipuri.


21 Elo 2011 17:17
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Viipuri ja sen nimi
aikalainen kirjoitti:
Eräs mahdollisuus voisi olla, että taustalla olisi sana, joka on nykyruotsiksi vi-ås eli hiidenharju. Tällöin ainakin Porissa ja Harjavallassa lähistön suomenkielinen paikannimi olisi merkitykseltään sama. Ei tosin taida löytyä kaikkien viaksien luota selkeää harjua, mutta ehkä joitain kumpareita kuitenkin.

Jokin tuollainen tausta sillä varmaan voisi olla, koska ruotsinkieliset Vias-nimet ovat vailla muita nimielementtejä eli esiintyvät sellaisenaan yksinään. Ne voivat olla siirtyneet myös asutusnimiksi, mutta lähistöllä olisi kyllä silloinkin suotavaa olla jokin harju.


21 Elo 2011 22:10
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 19 Touko 2012 15:39
Viestit: 36
Viesti viipuri ja sen nimi
noin 8 vuotta sitten ylen radiosta tuli mainio viikinki- aiheinen ohjelma sarja (osia lienee edelleen kuultavissa).
siinä mainittiin suomen "ulvila" sekä göteborgissa sijaitseva "ullevin" stadion.
sanojen pohjana skand. hedelmällisyyden(?) jumala "ulli" sekä pyhää tarkoittava "vi", ullin pyhä.
jos näin, Wiipurilla pitäisi olla alkuperäinen karjalainen nimi?


19 Touko 2012 15:54
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1007
Paikkakunta: Vandaalia
Viesti Re: Viipuri ja sen nimi
Jaska kirjoitti:
Myöskään vokaaliyhtymän oikenemista ia > ii ei mistään tunneta; pikemminkin se on murteissa vahvistunut saaden sisäänsä siirtymä-äänteen (esim. *hiδas : hitahan > hias > hijas). Hiisi-sanaa ei siis voi uskottavasti selittää tuosta lähtien.


Lisätään nyt vielä että hiisi kuuluu siis yhteen saamen siidan kanssa (molemmat saadaan palautumaan asuun *iiti). Tätä voi sitten verrata esim. germaanien "reuna"-sanueeseen (ruots. sid jne.)


19 Touko 2012 17:22
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti Re: Viipuri ja sen nimi
Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Myöskään vokaaliyhtymän oikenemista ia > ii ei mistään tunneta; pikemminkin se on murteissa vahvistunut saaden sisäänsä siirtymä-äänteen (esim. *hiδas : hitahan > hias > hijas). Hiisi-sanaa ei siis voi uskottavasti selittää tuosta lähtien.


Lisätään nyt vielä että hiisi kuuluu siis yhteen saamen siidan kanssa (molemmat saadaan palautumaan asuun *iiti). Tätä voi sitten verrata esim. germaanien "reuna"-sanueeseen (ruots. sid jne.)


Toinen mahdollisuus selittää hiiden alkuperä on kytkeä se siihen sanueeseen, jota nykyruotsissa edustaa (vanhassa ruotsissa h-alkuinen) ide (ketun, mäyrän yms,) 'maanalainen pesä'. Samaan yhteyteen kuulunee engl. teonsana hide 'kätkeä'. Vanhempi laina samasta germ. lähteestä on kides (säilynyt paikannimessä Kitee, ruotsiksi Kides). Tämä selitys on peräisin T. Karstenilta.

_________________
Kalevanserkku


19 Touko 2012 18:58
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 28 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia