Kinaporin kalifi kirjoitti:Jukka Korpela toteaa että Karjalan pääalue oli Äänisen ympäristö, s. 25. Kannas oli läntisen alueen tärkein keskus.
Mikä lienee syy tähän?
Jaska kirjoitti:Syy mihin? Siihen että Korpela sanoo noin, vai siihen että pääalue oli Äänisen ympäristö, vai siihen että Karjalankannas oli läntisen alueen tärkein keskus?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Syy mihin? Siihen että Korpela sanoo noin, vai siihen että pääalue oli Äänisen ympäristö, vai siihen että Karjalankannas oli läntisen alueen tärkein keskus?
Voi tätä huonon ilmaisun taakkaa. Mihin Korpelan johtopäätös perustuu? Asutuksen tiheys, keskuksien merkitys? Ajatus ei ole intuitiivisesti ihan selvä, katsopa esim. omaa murrepuutasi.
Jaska kirjoitti:...Petri Kallion (tulossa) mukaan löytyy myös koko joukko yhteisiä uudennoksia Suomenlahden pohjoismurteen tueksi - nämä ovat yhteisiä suomelle, karjalalle ja vepsälle. Koska myös monien germaanisten lainasanojen levikki ulottuu vepsään (vaikka puuttuu esim. virosta), täytynee nämä kielet johtaa Suomesta.
Jaska kirjoitti:Petri Kallion (tulossa) mukaan löytyy myös koko joukko yhteisiä uudennoksia Suomenlahden pohjoismurteen tueksi - nämä ovat yhteisiä suomelle, karjalalle ja vepsälle. Koska myös monien germaanisten lainasanojen levikki ulottuu vepsään (vaikka puuttuu esim. virosta), täytynee nämä kielet johtaa Suomesta. Ilmeisesti tämän murteen
Kinaporin kalifi kirjoitti:S. 25, kuten sanoin.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jotenkin tulee mieleen asetelma, jossa tietty kansainvaellusajan baltti- ja goottivaikutteinen myöhäiskantasuomen murre leviää aluksi Itä-Baltiasta Suomeen. Sieltä tämä murre leviää sitten skandinaavivaikutteisena merovinki- ja viikinkiaikana itään, sekoittuen tietysti siellä (myös myöhäiskantasuomen jatkajiin), murteutuen edelleen.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Petri Kallion (tulossa) mukaan löytyy myös koko joukko yhteisiä uudennoksia Suomenlahden pohjoismurteen tueksi - nämä ovat yhteisiä suomelle, karjalalle ja vepsälle. Koska myös monien germaanisten lainasanojen levikki ulottuu vepsään (vaikka puuttuu esim. virosta), täytynee nämä kielet johtaa Suomesta. Ilmeisesti tämän murteen
Lause katkesi kesken, jäikö mitään tärkeää pois?
aikalainen kirjoitti:Mutta, asiaan. Kuinkas se jaottelu nyt sitten oikein menee. Aiemmin on esitetty, että Petri Kallion mukaan itämerensuomesta on ensin lohjennut eteläviro ja sitten liivi. Jäljelle jääneestä kolmannesta ryhmästä eli nk. suomenlahdenmurteesta olisivat sitten kai suoraan lohjenneet loput (pohjoisviro, vatja, karjala, länsisuomi, vepsä).
Mutta olisiko suomenlahdenmurre sittenkin vielä jakautunut alaryhmiin ja miten. Näinkö: Yhtenä ryhmänä karjala-länsisuomi-vepsä, toisena ryhmänä pohjoisviro-vatja. Vai?
Jaska kirjoitti:Tanskassa on jo viikinkiajalla asutettu kaupunki Viborg, ja Gotlannin pääkaupungin Visbyn vanha nimi oli pelkkä Vi. Skandinaavinen sana vi (lausutaan [vii]) merkitsee 'pyhää paikkaa'.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tanskassa on jo viikinkiajalla asutettu kaupunki Viborg, ja Gotlannin pääkaupungin Visbyn vanha nimi oli pelkkä Vi. Skandinaavinen sana vi (lausutaan [vii]) merkitsee 'pyhää paikkaa'.
Suomalainen Paikannimikirja käsittelee nimeä Viasvesi, Porissa. Lähellä on muinaishautoja ja Hiittenmäki. Toisena samanlaisena paikkana mainitaan Harjavallan Matinharju, entinen Viasvuori, jossa on hiidenkiuas, ja joka kuuluu isompaan kokonaisuuteen Hiittenharju.
Karttahaku löysi myös Maalahdelta ilmeisen ruotsinkielisen kylän Vias, jossa sielläkin on muinaishautoja.
Tästä tuli mieleen Jaskan antama Viipurin ja Visbyn selitys skandinaaviselta pohjalta 'vi' = pyhä paikka (eli hiisi) sekä Kokemäenjoen seudun skandinaavis-germaanisiksi (eli hurro-teutoonisiksi) tulkitut paikannimet.
Seuraava kysymys taitaakin langeta Jaskan tontille: Voisikohan sana 'vias' olla samaa germaanista kantaa kuin 'vi'?
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tanskassa on jo viikinkiajalla asutettu kaupunki Viborg, ja Gotlannin pääkaupungin Visbyn vanha nimi oli pelkkä Vi. Skandinaavinen sana vi (lausutaan [vii]) merkitsee 'pyhää paikkaa'.
Suomalainen Paikannimikirja käsittelee nimeä Viasvesi, Porissa. Lähellä on muinaishautoja ja Hiittenmäki. Toisena samanlaisena paikkana mainitaan Harjavallan Matinharju, entinen Viasvuori, jossa on hiidenkiuas, ja joka kuuluu isompaan kokonaisuuteen Hiittenharju.
Karttahaku löysi myös Maalahdelta ilmeisen ruotsinkielisen kylän Vias, jossa sielläkin on muinaishautoja.
Tästä tuli mieleen Jaskan antama Viipurin ja Visbyn selitys skandinaaviselta pohjalta 'vi' = pyhä paikka (eli hiisi) sekä Kokemäenjoen seudun skandinaavis-germaanisiksi (eli hurro-teutoonisiksi) tulkitut paikannimet.
Seuraava kysymys taitaakin langeta Jaskan tontille: Voisikohan sana 'vias' olla samaa germaanista kantaa kuin 'vi'?
Tuohon en kyllä osaa sanoa mitään... Ei tuo Vias-elementti oikein suomalaiseltakaan kuulosta, mutta koska Ruotsissakin näyttää olevan Vias-niminen paikka (Kronoberg), se voi liittyä myös suomenkielisten alueiden Vias-nimiin.
pektopah kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tuohon en kyllä osaa sanoa mitään... Ei tuo Vias-elementti oikein suomalaiseltakaan kuulosta, mutta koska Ruotsissakin näyttää olevan Vias-niminen paikka (Kronoberg), se voi liittyä myös suomenkielisten alueiden Vias-nimiin.
Onko muuten minkään äännelain mukaan mahdollista, että v:stä olisi tullut h? Eli olisiko vis, vias voinut muuttua muotoon his, hias ja siitä hiis, hiisi?
Esimerkiksi vanhoissa hautakivissä lukee usein "här hvilar", eli "täällä huilaa (lepää)" se ja se. Nykyruotsiksi levätä on vila.
Lisäksi sanat viisi ja hiisi taipuvat samalla tavalla viiden ja hiiden, kun taas sana riisi taipuu riisin, eikä riiden.
Jaska kirjoitti: Myöskään vokaaliyhtymän oikenemista ia > ii ei mistään tunneta; pikemminkin se on murteissa vahvistunut saaden sisäänsä siirtymä-äänteen (esim. *hiδas : hitahan > hias > hijas). Hiisi-sanaa ei siis voi uskottavasti selittää tuosta lähtien.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tanskassa on jo viikinkiajalla asutettu kaupunki Viborg, ja Gotlannin pääkaupungin Visbyn vanha nimi oli pelkkä Vi. Skandinaavinen sana vi (lausutaan [vii]) merkitsee 'pyhää paikkaa'.
Suomalainen Paikannimikirja käsittelee nimeä Viasvesi, Porissa. Lähellä on muinaishautoja ja Hiittenmäki. Toisena samanlaisena paikkana mainitaan Harjavallan Matinharju, entinen Viasvuori, jossa on hiidenkiuas, ja joka kuuluu isompaan kokonaisuuteen Hiittenharju.
Karttahaku löysi myös Maalahdelta ilmeisen ruotsinkielisen kylän Vias, jossa sielläkin on muinaishautoja.
Tästä tuli mieleen Jaskan antama Viipurin ja Visbyn selitys skandinaaviselta pohjalta 'vi' = pyhä paikka (eli hiisi) sekä Kokemäenjoen seudun skandinaavis-germaanisiksi (eli hurro-teutoonisiksi) tulkitut paikannimet.
Seuraava kysymys taitaakin langeta Jaskan tontille: Voisikohan sana 'vias' olla samaa germaanista kantaa kuin 'vi'?
Tuohon en kyllä osaa sanoa mitään... Ei tuo Vias-elementti oikein suomalaiseltakaan kuulosta, mutta koska Ruotsissakin näyttää olevan Vias-niminen paikka (Kronoberg), se voi liittyä myös suomenkielisten alueiden Vias-nimiin.
pektopah kirjoitti: Mutta i > ii lienee mahdollinen? Esimerkiksi ruotsin verbistä fria on tullut suomen sana friiata.
aikalainen kirjoitti:Ruotsin fria:ssä on kirjoitusasusta huolimatta tiemmä pitkä ii.
aikalainen kirjoitti:Eräs mahdollisuus voisi olla, että taustalla olisi sana, joka on nykyruotsiksi vi-ås eli hiidenharju. Tällöin ainakin Porissa ja Harjavallassa lähistön suomenkielinen paikannimi olisi merkitykseltään sama. Ei tosin taida löytyä kaikkien viaksien luota selkeää harjua, mutta ehkä joitain kumpareita kuitenkin.
Jaska kirjoitti: Myöskään vokaaliyhtymän oikenemista ia > ii ei mistään tunneta; pikemminkin se on murteissa vahvistunut saaden sisäänsä siirtymä-äänteen (esim. *hiδas : hitahan > hias > hijas). Hiisi-sanaa ei siis voi uskottavasti selittää tuosta lähtien.
Pystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti: Myöskään vokaaliyhtymän oikenemista ia > ii ei mistään tunneta; pikemminkin se on murteissa vahvistunut saaden sisäänsä siirtymä-äänteen (esim. *hiδas : hitahan > hias > hijas). Hiisi-sanaa ei siis voi uskottavasti selittää tuosta lähtien.
Lisätään nyt vielä että hiisi kuuluu siis yhteen saamen siidan kanssa (molemmat saadaan palautumaan asuun *iiti). Tätä voi sitten verrata esim. germaanien "reuna"-sanueeseen (ruots. sid jne.)
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 14 vierailijaa