Sivu 2/2

Re: Viipuri ja sen nimi

ViestiLähetetty: 19 Touko 2012 19:06
Kirjoittaja Pystynen
Kalevanserkku kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti: Myöskään vokaaliyhtymän oikenemista ia > ii ei mistään tunneta; pikemminkin se on murteissa vahvistunut saaden sisäänsä siirtymä-äänteen (esim. *hiδas : hitahan > hias > hijas). Hiisi-sanaa ei siis voi uskottavasti selittää tuosta lähtien.


Lisätään nyt vielä että hiisi kuuluu siis yhteen saamen siidan kanssa (molemmat saadaan palautumaan asuun *iiti). Tätä voi sitten verrata esim. germaanien "reuna"-sanueeseen (ruots. sid jne.)


Toinen mahdollisuus selittää hiiden alkuperä on kytkeä se siihen sanueeseen, jota nykyruotsissa edustaa (vanhassa ruotsissa h-alkuinen) ide (ketun, mäyrän yms,) 'maanalainen pesä'. Samaan yhteyteen kuulunee engl. teonsana hide 'kätkeä'. Vanhempi laina samasta germ. lähteestä on kides (säilynyt paikannimessä Kitee, ruotsiksi Kides). Tämä selitys on peräisin T. Karstenilta.

Joo, tuostakin saa kyllä johdettua hiiden, mutta saamen kanssa menee sitten vaikeammaksi.

Re: viipuri ja sen nimi

ViestiLähetetty: 20 Touko 2012 01:57
Kirjoittaja Jaska
ristoilmari kirjoitti:noin 8 vuotta sitten ylen radiosta tuli mainio viikinki- aiheinen ohjelma sarja (osia lienee edelleen kuultavissa).
siinä mainittiin suomen "ulvila" sekä göteborgissa sijaitseva "ullevin" stadion.
sanojen pohjana skand. hedelmällisyyden(?) jumala "ulli" sekä pyhää tarkoittava "vi", ullin pyhä.
jos näin, Wiipurilla pitäisi olla alkuperäinen karjalainen nimi?

Aivan totta. Joskus, esimerkiksi jokien nimissä, alkuperäinen nimi voi säilyä jonkin sivujoen nimenä, vaikka itse pääjoki saa uuden nimen. Asutuksen kohdalla tilanne on hankalampi, koska siinä vieressä ei noin varhain liene ollut mitään muuta asutusta, jolla vanha nimi olisi voinut säilyä. Ehkä alkuperäinen asutusnimi on menetetty ikiajoiksi.


Kalevanserkku kirjoitti:Toinen mahdollisuus selittää hiiden alkuperä on kytkeä se siihen sanueeseen, jota nykyruotsissa edustaa (vanhassa ruotsissa h-alkuinen) ide (ketun, mäyrän yms,) 'maanalainen pesä'. Samaan yhteyteen kuulunee engl. teonsana hide 'kätkeä'. Vanhempi laina samasta germ. lähteestä on kides (säilynyt paikannimessä Kitee, ruotsiksi Kides). Tämä selitys on peräisin T. Karstenilta.

Nuo germaaniset selitykset ovat heikompia kuin kytkös saamen ja suomen välillä: kuten Pystynen mainitsikin, äänteellisesti ne palautuvat samaan kantamuotoon, ja merkitykseltäänkin ne kuvaavat yhteiskunnallista, kollektiivista instituutiota (voisiko tämän ilmaista suomeksi? :) ): saamessa talvikylää, suomessa kyläyhteisön kulttipaikkaa.

Germaaniselitykset ovat merkitykseltään paljon yleisempiä eivätkä erityisen lähellä suomen ja saamen merkityksiä, ja lisäksi äänteellisesti ne voisivat selittää vain suomen sanan, mutteivät saamen sanaa.

Re: Viipuri ja sen nimi

ViestiLähetetty: 29 Huhti 2015 10:06
Kirjoittaja ristoilmari
onkos kukaan törmänny Wiipurin kauppareitin nimistöön. Andrea ja Johannes kuulostavat kovin kristillisiltä, ei alkuperäisiltä.
(vrt. Hollolan Kapatuosinmäki ja Nastola)

Re: Viipuri ja sen nimi

ViestiLähetetty: 29 Huhti 2015 11:39
Kirjoittaja Näppi
ristoilmari kirjoitti:onkos kukaan törmänny Wiipurin kauppareitin nimistöön. Andrea ja Johannes kuulostavat kovin kristillisiltä, ei alkuperäisiltä.
(vrt. Hollolan Kapatuosinmäki ja Nastola)


Nuo molemmathan oli uusia pitäjiä, toinen erotettu Jääskestä ja toinen Viipurista.

Re: Viipuri ja sen nimi

ViestiLähetetty: 29 Huhti 2015 13:44
Kirjoittaja ristoilmari
paikat on vanhoja, mut nimet on raamatullisia.
onko olemassa tutkimusta/selvitystä tälläsist nimist, ja niiden iästä? ajalta ennen ruotsalais-roistoi.
Wiipuri nimenä on "myöhäistä" länsi lainaa. turku taasen itä lainaa.

Re: Viipuri ja sen nimi

ViestiLähetetty: 29 Huhti 2015 19:42
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
ristoilmari kirjoitti:paikat on vanhoja, mut nimet on raamatullisia.
onko olemassa tutkimusta/selvitystä tälläsist nimist, ja niiden iästä? ajalta ennen ruotsalais-roistoi.
Wiipuri nimenä on "myöhäistä" länsi lainaa. turku taasen itä lainaa.

Kapinoivat karjalaiset kutsuivat ruotsalaiset apuun. "Ruotsalainen" kattanee myös läntiset suomalaiset.

Re: Viipuri ja sen nimi

ViestiLähetetty: 30 Huhti 2015 09:50
Kirjoittaja Näppi
Kannaksen kristillisperäiset nimet ovat tulleet käyttöön vasta 1600-1700 luvulla, en ainakaan vanhoissa maakirjoissa ole sellaisiin törmännyt.

Re: Viipuri ja sen nimi

ViestiLähetetty: 08 Heinä 2015 01:20
Kirjoittaja E. Sofia
Näppi kirjoitti:Kannaksen kristillisperäiset nimet ovat tulleet käyttöön vasta 1600-1700 luvulla, en ainakaan vanhoissa maakirjoissa ole sellaisiin törmännyt.

Kannasta pitkin kulki valtakunnanraja. Kannaksen idänpuoleisia paikkoja on turha etsiä maakirjoista, koska ne kuuluivat Venäjään. Tästä näkyvät rajat:
http://www.edu.vantaa.fi/suomi/itsen.htm#SUOMEN ITÄRAJA 1323-1743  

Vilkaisin Karjalan puolen hopeaveroluetteloa 1571. Matti Walta kun on sen saattanut helppolukuiseksi ja varustanut hakemistoinkin. Siinä on lisää tietoa: "Karjala" oli jaettu 1571 viiteen kihlakuntaan, jotka muodostuivat seuraavista pitäjistä:
Ranta: Viipurin pitäjä, Koivisto, Säkkijärvi.
Jääski: Jääski, Ruokolahti.
Äyräpää: Muolaa, Uusikirkko, Kivennapa.
Lappee: Lappee, Taipalsaari
Kyminkartano (Vehkalahti, Virolahti, Pyhtää, Elimäki.

Kannakselle näistä sijoittuu oikeastaan vain Äyräpää. Sieltä ei veroa 1571 voitu ilmeisesti kantaa. Kirjuri selittää, että venäläiset olivat tulleet pitäjään, ryöstäneet ja polttaneet ja tappaneet kenet kiinni saivat. Voudintileistä löytyy mitä kerätä voitiin.
Kyläluettelot Rannan ja Lappeen osalta sisältävät myös kristillisperäisiä nimiä. Sellaisiksi lukisin ainakin tämän tapaisia: Kärstileby, Hannuckalaby, Padrosby, Ignattalab... Luontonimiä on huomattavan paljon, esimerkiksi Meriokiby, Järffueleby, Kiskileby. Henkilönimet näyttäisivät olevan enimmäkseen kristillisiä, ja sukunimienkin osalta ne muistuttavat Mikkelin seudun nimiä.