Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 12 Joulu 2018 19:34



Vastaa viestiin  [ 13 viestiä ] 
 Lallin historiallinen tausta 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Lallin historiallinen tausta

Jaettu Lallinpäivä-ketjusta
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/viewtopic.php?t=345&sid=1a90cec437ac07d2f43f32b46cf14257

------------



Tuli mieleeni, että olisiko legendan Henrikin ja Lallin välisestä kamppailusta takana kahden pyhimyskultin välinen kamppailu. Lallin on arveltu ehkä olleen peräisin nimestä Laurentius. Katolisessa maailmassa oli pyhimys nimeltään Pyhä Laurentius (Pyhä Lauri), jolle eräin paikoin on Suomessa keskiajalla nimitetty kirkkoja:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_Laurentius

Lainaa:
Laurentius oli keskiajan kuuluisimpia pyhimyksiä. Hänen mukaansa on saanut nimensä muun muassa Pohjois-Amerikan Suurten järvien laskujoki Saint Lawrence sekä Saint Lawrencen lahti, johon se laskee. Suomessakin on monta hänen mukaansa nimensä saanutta Pyhän Laurin kirkkoa, muun muassa Lohjalla, Vantaalla ja Janakkalassa.


Myös Henrikistä tehtiin Suomessa kanonisoimaton pyhimys ja hänen mukaansa nimettiin kirkkoja:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Piispa_Henrik

Ehkä Lalli on kuvannut tanskalaisten Pyhää Laurentiusta ja Henrik ruotsalaisten suosikkia?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakoisten_ ... i#Esikuvia

Lainaa:
Aikaisemmin useat tutkijat ovat kuitenkin tuoneet esille mahdollisuuden, että Hakoisten linnaan voisi liittyä tanskalaisten tekemän käännytystyön vaikutteita. Tätä näkemystä on tuettu myös runsaalla tanskalaiseen kristilliseen perinteeseen liittyvillä seikoilla Kanta-Hämeen ja etenkin Janakkalan alueella.[2] Alueella esiintyneitä pyhän Laurentiuksen ja Olain kulttia on pidetty ei-ruotsalaisena. Varmaa ei ole sekään, että Birger-jaarli olisi koskaan tehnyt ristiretkeä Hämeeseen ja siten perustanut mitään linnaa alueelle. Kuitenkin tanskalaisten osuus on vain yksi hypoteesi tässä Hakoisten linnavuoren tuntemattomassa suuressa menneisyydessä. 1990-luvulla ja 2000-luvulla julkaistussa kirjallisuudessa Suomen varhaiskeskiaikaan liittyviä "tanskalaishypoteeseja" ei ole juurikaan pidetty esillä. 1200-lukuun liittyvien kirjallisten lähteiden ja arkeologisten tutkimusten vähäisyys kuitenkin jättää tilaa monenlaisille tulkinnoille ja spekulaatioille.


Pirkkalaiset ovat ehkä auttaneet ruotsalaisia tuossa kamppailussa tanskalaisia vastaan, mihin Matti Kurjesta kerrotut tarinat voivat ehkä viitata:

http://www.narva.sci.fi/historia/mattikurki/index.html


Lainaa:
Rovasti Frans Kärki oli nuorena pappisopiskelijana vastustanut kiivaasti 1824 syntyneen isoisänsä, Taavetti Priiarin käsitystä siitä, että Matti Kurki olisi taistellut tanskalaisia kristinuskon tuojia vastaan. Frans Kärjen silloisen käsityksen mukaan tanskalaiset eivät 1100-luvun lopulla ahdistelleet suomalaisia. Isoisä oli kuitenkin ollut aivan varma kertomuksen todenperäisyydestä. Kärki kuuli kuitenkin 1900-luvun alussa professori Hainarin luennossa uuden tiedon että tanskalaiset olivat todella tehneet retkiä Suomeen.

Taavetti Priiarin oli kertonut seuraavaa: "Matti Kurki oli lähetetty Turkuun veroa maksamaan mettänahoilla. Tanskalaiset tahtoivat tehdä vääryyttä Turun joella, jossa Tanska ja Ruotsi tappelivat. Tanskalaiset tulivat veroa ottamaan. Ne anastivat Ruotsin veronahat. Siinä tuli kova taistelu. Kurki haettiin kahakkaa selittämään. Hän otti kaljaasin purjeen maston eli kaljun käteensä ja hyppi kuin kurki veneestä veneeseen ja löi ja sanoi: "Riirat ne ratkee tai paatit katkee". Tanskalaiset tulivat maahan lyödyiksi. Verojen kantaja kirjoitti Ruotsin kuninkaalle, että kukaan ei voinut Matti Kurkea vastustaa. Koko joki oli kaatuneita täynnä. Kun tanskalaiset sitten aikoivat Turun joella uudestaan anastaa saaliin, niin Ruotsin lähettiläs etsi Kurkea, joka vesilahtelaisten puolesta teki rauhat. Ruotsin lähettiläs vei tiedon siitä Ruotsin kuninkaalle ja Ruotsin rahan kokooja vielä erikoisesti ilmoitti kuninkaalle, että ottakaa Matti Kurki avuksenne ja niin tuli Kurki tutuksi." Siitä alkoi Kurkien huima nousu kohti valtakunnan ykkösaatelia.

Mihin aikaan tämä Matti Kurjen ja Pohdon taistelun voidaan sanoa tapahtuneen? Ehkä 1200-luvulla, mutta ennen vai jälkeen Birger Jaarlin Hämeen valloitusta, joka tapahtui 1200-luvun puolissa välissä? Yrjö Raevuori epäilee Matti Kurjen eläneen 1200-luvun jälkipuoliskolla.


21 Tammi 2012 00:13
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti 
Jaoin tämän mielenkiintoisen aiheen Keskiaika-osioon, koska kahdesta syystä rautakausi tuntui sopimattomalta:
1. Lallista tiedetään vain historiallisten lähteiden perusteella, ja
2. kyse on kristinuskon leviämisestä.


Ajatus eri pyhimyksistä eri vaikutuspiirien kuvastajina on mielenkiintoinen; myös monia Pyhän Marian ja Pyhän Ristin kirkkoja on muistaakseni pohdittu tältä kannalta, ehkä Unto Salo tai Matti Klinge... pitää kaivella.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


27 Tammi 2012 08:33
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti 
Mielenkiintoinen ajatus tuo Lallin mahdollinen tanskalaismielisyys. Kun muistaakseni jokin lähde sijoittaa hänet rannikon asukiksi, ei siis Köyliön, tulee tanskalaiskytkös vielä todennäköisemmäksi.

Janakkalassa on siis Pyhän Laurin kirkko, samoin Lohjalla, joka on vielä lähempänä Tallinnaa, joka oli aikanaan tanskalaisten hallussa. Saarenmaa siirtyi 1600-luvun keskivaiheilla Tanskalta Ruotsille. Milloin siellä alkoi Tanskan valta? Joka tapauksessa, kun vielä muistamme, että Skoone, Blekinge ja Hallanti kuuluivat Tanskaan pitkälle 1600-luvulle asti, on todettava, että tanskalaisten pyrky pohjoiseen, tai itäpohjoiseen, on jatkunut tuloksellisenakin satoja vuosia (Valdemar Atterdag valloitti Gotlannin 1363.)

Voisikohan nimi Janakka(la) antaa jotain valaisua kysymykseen tanskalaiset vai ruotsalaiset? Janakka ei kuulosta kovin ruotsalaiselta nimeltä.

Vikipedian Hakoinen-artikkelissa mainitaan kolmas esi-isiemme maille pyrkijä: Novgorod. Sieltä käsin pyrittiin levittämään paitsi maallista verottajan valtaa, myös ortodoksista uskontoa. Siinä versiossa Matti Kurjen ja Pohdon taistelusta, jonka olen koulupoikana lukenut, Pohto oli venäläinen joka kamppailussa iski Matilta oikea käden irti ja ilkkui: "Siehän hyppäät kuin kurki." Johon vasenkätinen Matti: "Osaan minä vielä lentääkin!". Ja sivalsi Pohdolta pään poikki.

Nyt on niin, että vanhassa Pirkkalassa, jossain kohdin Näsijärven eteläpäässä on Pohtola-niminen paikka. Mikä lienee nimen etymologia? Itse tykönäni olen yhdistänyt sen venäläiseen nimeen Bogdan (vrt. venäjän bogatyr, suomeksi pohatta).

_________________
Kalevanserkku


27 Tammi 2012 16:31
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1767
Viesti 
Kalevanserkku kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus tuo Lallin mahdollinen tanskalaismielisyys. Kun muistaakseni jokin lähde sijoittaa hänet rannikon asukiksi, ei siis Köyliön, tulee tanskalaiskytkös vielä todennäköisemmäksi.


Kun kerran koko Satakunta (ja melkein vain Satakunta) pullottaa esi-isiäni (ja -äitejäni), niin niitä löytyy tietysti myös Köyliöstä. Näihin Köyliön esi-isiini liittyy mm. Jaspan tila, joka tulee etunimestä Jesper. Jesperhän haiskahtaa kovasti tanskalaiselta. Oliko Jaspan perustaja Jesper ehkä tanskalainen?

Köyliössä vilahtaa myös esi-äitini nimeltään Brita Wigensdotter (Köyliön kartanon voudin vaimo tai äiti, en nyt tältä istumalta muista ihan tarkasti kumpi). Wigen-nimi tupsahti tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa vastaan ja jotenkin senkin voisi kuvitella kantavan jonkinlaista Tanskan hajua. Tietääkö kukaan, oliko Jesper-nimi käytössä yleisemminkin siinä 1600- ja 1700-lukujen taitteessa? Yksi Jesper tosin esi-iseni joukosta vielä löytyy, tällä kertaa Mouhijärvellä. Vai oliko Jesper papin väännös jostakin Jepestä?


27 Tammi 2012 19:24
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti 
putkonen kirjoitti:
Kun kerran koko Satakunta (ja melkein vain Satakunta) pullottaa esi-isiäni (ja -äitejäni), niin niitä löytyy tietysti myös Köyliöstä. Näihin Köyliön esi-isiini liittyy mm. Jaspan tila, joka tulee etunimestä Jesper. Jesperhän haiskahtaa kovasti tanskalaiselta. Oliko Jaspan perustaja Jesper ehkä tanskalainen?

Köyliössä vilahtaa myös esi-äitini nimeltään Brita Wigensdotter (Köyliön kartanon voudin vaimo tai äiti, en nyt tältä istumalta muista ihan tarkasti kumpi). Wigen-nimi tupsahti tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa vastaan ja jotenkin senkin voisi kuvitella kantavan jonkinlaista Tanskan hajua. Tietääkö kukaan, oliko Jesper-nimi käytössä yleisemminkin siinä 1600- ja 1700-lukujen taitteessa? Yksi Jesper tosin esi-iseni joukosta vielä löytyy, tällä kertaa Mouhijärvellä. Vai oliko Jesper papin väännös jostakin Jepestä?


Jesper lienee tanskalaisten käyttämä muoto juutalais-kristillisestä nimestä Jasper.

http://www.behindthename.com/names/letter/j/2

_________________
Kalevanserkku


28 Tammi 2012 14:17
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 20 Helmi 2011 15:16
Viestit: 442
Viesti 
Kalevanserkku kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus tuo Lallin mahdollinen tanskalaismielisyys. Kun muistaakseni jokin lähde sijoittaa hänet rannikon asukiksi, ei siis Köyliön, tulee tanskalaiskytkös vielä todennäköisemmäksi.

Janakkalassa on siis Pyhän Laurin kirkko, samoin Lohjalla, joka on vielä lähempänä Tallinnaa, joka oli aikanaan tanskalaisten hallussa. Saarenmaa siirtyi 1600-luvun keskivaiheilla Tanskalta Ruotsille. Milloin siellä alkoi Tanskan valta? Joka tapauksessa, kun vielä muistamme, että Skoone, Blekinge ja Hallanti kuuluivat Tanskaan pitkälle 1600-luvulle asti, on todettava, että tanskalaisten pyrky pohjoiseen, tai itäpohjoiseen, on jatkunut tuloksellisenakin satoja vuosia (Valdemar Atterdag valloitti Gotlannin 1363.)

Voisikohan nimi Janakka(la) antaa jotain valaisua kysymykseen tanskalaiset vai ruotsalaiset? Janakka ei kuulosta kovin ruotsalaiselta nimeltä.

Vikipedian Hakoinen-artikkelissa mainitaan kolmas esi-isiemme maille pyrkijä: Novgorod. Sieltä käsin pyrittiin levittämään paitsi maallista verottajan valtaa, myös ortodoksista uskontoa. Siinä versiossa Matti Kurjen ja Pohdon taistelusta, jonka olen koulupoikana lukenut, Pohto oli venäläinen joka kamppailussa iski Matilta oikea käden irti ja ilkkui: "Siehän hyppäät kuin kurki." Johon vasenkätinen Matti: "Osaan minä vielä lentääkin!". Ja sivalsi Pohdolta pään poikki.

Nyt on niin, että vanhassa Pirkkalassa, jossain kohdin Näsijärven eteläpäässä on Pohtola-niminen paikka. Mikä lienee nimen etymologia? Itse tykönäni olen yhdistänyt sen venäläiseen nimeen Bogdan (vrt. venäjän bogatyr, suomeksi pohatta).


Bogatyr on venäläisissä taruissa myös eräänlainen supersankari, kuten Ilja Muromalainen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilja_Muromets


30 Tammi 2012 12:49
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti 
Suomalaisesta paikannimikirjasta:

- Jaspa-nimiä ei käsitellä.

- Janakkala tulee todennäköisimmin alasaksalaisperäisestä miehennimestä -la-päätteen avulla (kuten asutusnimissä on tapana), ja olisi sellaisena aikaisintaan keskiajalta. Alasaksalainen vaikutus oli vahvaa koko Skandinaviassa, joten nimeäjän alkuperä voinee olla mikä tahansa.

- Pohtola tullee muinaissuomalaisesta henkilönnimestä Pohtoi, joka liittynee sanueeseen pohti 'tarmo, voima, tuulenpuuska'. Myös skandinaavisia nimiä on esitetty, mutta h ei selity niistä. (Venäläiset ovat korvanneet h:n g:llään, mutta toiseen suuntaan tämä ei tunnu uskottavalta, koska venäjän g olisi meillä korvattu k:lla.)

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


31 Tammi 2012 12:15
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Suomalaisesta paikannimikirjasta: - -

- Pohtola tullee muinaissuomalaisesta henkilönnimestä Pohtoi, joka liittynee sanueeseen pohti 'tarmo, voima, tuulenpuuska'. Myös skandinaavisia nimiä on esitetty, mutta h ei selity niistä. (Venäläiset ovat korvanneet h:n g:llään, mutta toiseen suuntaan tämä ei tunnu uskottavalta, koska venäjän g olisi meillä korvattu k:lla.)


Joo, muistaakseni joskus noin 1000 vuotta sitten venäläisiä heimoja (kaiketi Novgorodin seutuvilla) sanottiin olevan kaksi: sloveenit ja krivitsit. Näistä toisen kielessä Bogdan kirjoitettiin (kyrillisellä) g:llä, kun taas toinen kirjoitti Bohdan, (siis tietenkin kyrillisin kirjaimin). Tästä jälkimmäisestä oletan Pohto-nimen tulevan.

_________________
Kalevanserkku


31 Tammi 2012 13:37
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti 
Kalevanserkku kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Suomalaisesta paikannimikirjasta: - -

- Pohtola tullee muinaissuomalaisesta henkilönnimestä Pohtoi, joka liittynee sanueeseen pohti 'tarmo, voima, tuulenpuuska'. Myös skandinaavisia nimiä on esitetty, mutta h ei selity niistä. (Venäläiset ovat korvanneet h:n g:llään, mutta toiseen suuntaan tämä ei tunnu uskottavalta, koska venäjän g olisi meillä korvattu k:lla.)


Joo, muistaakseni joskus noin 1000 vuotta sitten venäläisiä heimoja (kaiketi Novgorodin seutuvilla) sanottiin olevan kaksi: sloveenit ja krivitsit. Näistä toisen kielessä Bogdan kirjoitettiin (kyrillisellä) g:llä, kun taas toinen kirjoitti Bohdan, (siis tietenkin kyrillisin kirjaimin). Tästä jälkimmäisestä oletan Pohto-nimen tulevan.


Pakkanen on ilmeisesti hidastanut järjenjuoksuani, sillä huomasin vasta tänään, että jos Pohto tulee venäjästä, niin on aivan yhdentekevää onko lähtösana Bogdan vai Bohdan. Molemmista nimittäin tulisi suomeen ensi vaiheessa *Pohtan(n)(i), sillä *Poktan olisi mahdoton satojen vuosien takaisessa suomessa, jonka fonotaksi ei tuntenut -kt-yhtymää, vaan korvasi sen säännöllisesti -ht-llä. Että *Pohtan kehittyy edelleen mm. Pohdoksi on helppo ymmärtää, jos vertaamme esim. Herman-nimeen, josta suomessa on tullut, paitsi Hermanni ja Manni, myös ainakin Hermo, Hemmo ja Hemma.

_________________
Kalevanserkku


01 Helmi 2012 10:44
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti 
Kalevanserkku kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Suomalaisesta paikannimikirjasta: - -

- Pohtola tullee muinaissuomalaisesta henkilönnimestä Pohtoi, joka liittynee sanueeseen pohti 'tarmo, voima, tuulenpuuska'. Myös skandinaavisia nimiä on esitetty, mutta h ei selity niistä. (Venäläiset ovat korvanneet h:n g:llään, mutta toiseen suuntaan tämä ei tunnu uskottavalta, koska venäjän g olisi meillä korvattu k:lla.)


Joo, muistaakseni joskus noin 1000 vuotta sitten venäläisiä heimoja (kaiketi Novgorodin seutuvilla) sanottiin olevan kaksi: sloveenit ja krivitsit. Näistä toisen kielessä Bogdan kirjoitettiin (kyrillisellä) g:llä, kun taas toinen kirjoitti Bohdan, (siis tietenkin kyrillisin kirjaimin). Tästä jälkimmäisestä oletan Pohto-nimen tulevan.


Pakkanen on ilmeisesti hidastanut järjenjuoksuani, sillä huomasin vasta tänään, että jos Pohto tulee venäjästä, niin on aivan yhdentekevää onko lähtösana Bogdan vai Bohdan. Molemmista nimittäin tulisi suomeen ensi vaiheessa *Pohtan(n)(i), sillä *Poktan olisi mahdoton satojen vuosien takaisessa suomessa, jonka fonotaksi ei tuntenut -kt-yhtymää, vaan korvasi sen säännöllisesti -ht-llä. Että *Pohtan kehittyy edelleen mm. Pohdoksi on helppo ymmärtää, jos vertaamme esim. Herman-nimeen, josta suomessa on tullut, paitsi Hermanni ja Manni, myös ainakin Hermo, Hemmo ja Hemma.

On totta että kantasuomalaisen muutoksen *kt > *ht jälkeen *kt-yhtymä oli kielelle vieras. Kuitenkaan meillä ei ole mitään vaikeuksia puhua akteista tai sektioista - yleensä lainasanojen mukana kieleen tulee takaisin siitä jo kadonneita konsonanttiyhtymiä.

Olennaista tuon selityksen kohdalla onkin nyt, onko syytä olettaa muinaissuomalaisten pitkäänkin vältelleen kt-yhtymää. Täytyy kartoittaa vanhoja lainasanoja ennen kuin osaan vastata tähän... Jos tuo yhtymä olisi palannut kieleen jo varhain, esim. muinaisruotsalaisella kaudella lähes 1 000 vuotta sitten, silloin venäläinen gd olisi korvattu kt:llä; siinä tapauksessa olisi tärkeää tietää varmasti että myös h:llinen nimimuoto Bohdan on lähialueilla tunnettu. Jos on, se voisi hyvinkin olla muinaissuomalaisen Pohtoi-nimen takana.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


01 Helmi 2012 23:07
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti 
Jaska kirjoitti:
On totta että kantasuomalaisen muutoksen *kt > *ht jälkeen *kt-yhtymä oli kielelle vieras. Kuitenkaan meillä ei ole mitään vaikeuksia puhua akteista tai sektioista - yleensä lainasanojen mukana kieleen tulee takaisin siitä jo kadonneita konsonanttiyhtymiä.

Olennaista tuon selityksen kohdalla onkin nyt, onko syytä olettaa muinaissuomalaisten pitkäänkin vältelleen kt-yhtymää. Täytyy kartoittaa vanhoja lainasanoja ennen kuin osaan vastata tähän... Jos tuo yhtymä olisi palannut kieleen jo varhain, esim. muinaisruotsalaisella kaudella lähes 1 000 vuotta sitten, silloin venäläinen gd olisi korvattu kt:llä; siinä tapauksessa olisi tärkeää tietää varmasti että myös h:llinen nimimuoto Bohdan on lähialueilla tunnettu. Jos on, se voisi hyvinkin olla muinaissuomalaisen Pohtoi-nimen takana.


Meillä on suomen kielessä melkoinen joukko ruotsista lainattuja sanoja, joissa ruotsin kt on korvattu ht:llä. Esimerkiksi ahti (ahtisaarna), jahti, rahti, mahti, lahti (<ru slakt), vahti, sihti. Tässä yhteydessä erityisen kiinnostava on sihteeri, joka tullee ruotsin sanasta sikter, joka SAOB:n mukaan oli ruotsissa käytössä 1738 - 1871. Lisäksi lehtori, rehtori, tohtori, Vihtori jne.

Nuo kt:n sisältävät lainasanat ovat kovin nuoren tuntuisia: sektori, vektori, traktori, taktiikka, fakta, faktori. Veikkaisin etteivät kuuluneet vesilahtelaisten sanavarastoon 1200-luvulla (jolloin Matti Kurjen ja Pohdon kohtaamisen arvellaan tapahtuneen) eivätkä luultavasti ennen 1800-lukua, jos silloinkaan. Vaikuttavat enemmänkin 1900-luvun tulokkailta.

_________________
Kalevanserkku


02 Helmi 2012 16:45
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti 
Kalevanserkku kirjoitti:
Meillä on suomen kielessä melkoinen joukko ruotsista lainattuja sanoja, joissa ruotsin kt on korvattu ht:llä. Esimerkiksi ahti (ahtisaarna), jahti, rahti, mahti, lahti (<ru slakt), vahti, sihti. Tässä yhteydessä erityisen kiinnostava on sihteeri, joka tullee ruotsin sanasta sikter, joka SAOB:n mukaan oli ruotsissa käytössä 1738 - 1871. Lisäksi lehtori, rehtori, tohtori, Vihtori jne.

Nuo kt:n sisältävät lainasanat ovat kovin nuoren tuntuisia: sektori, vektori, traktori, taktiikka, fakta, faktori. Veikkaisin etteivät kuuluneet vesilahtelaisten sanavarastoon 1200-luvulla (jolloin Matti Kurjen ja Pohdon kohtaamisen arvellaan tapahtuneen) eivätkä luultavasti ennen 1800-lukua, jos silloinkaan. Vaikuttavat enemmänkin 1900-luvun tulokkailta.

Olet aivan oikeassa! :)

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


02 Helmi 2012 20:08
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 19 Touko 2012 15:39
Viestit: 36
Viesti Re: Lallin historiallinen tausta
pohto
voiskos tää tulla "pohtijasta", tietäjästä ?


13 Tammi 2016 11:18
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 13 viestiä ] 

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia