Jaettu Lallinpäivä-ketjusta
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/viewtopic.php?t=345&sid=1a90cec437ac07d2f43f32b46cf14257
------------
Tuli mieleeni, että olisiko legendan Henrikin ja Lallin välisestä kamppailusta takana kahden pyhimyskultin välinen kamppailu. Lallin on arveltu ehkä olleen peräisin nimestä Laurentius. Katolisessa maailmassa oli pyhimys nimeltään Pyhä Laurentius (Pyhä Lauri), jolle eräin paikoin on Suomessa keskiajalla nimitetty kirkkoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_Laurentius
Laurentius oli keskiajan kuuluisimpia pyhimyksiä. Hänen mukaansa on saanut nimensä muun muassa Pohjois-Amerikan Suurten järvien laskujoki Saint Lawrence sekä Saint Lawrencen lahti, johon se laskee. Suomessakin on monta hänen mukaansa nimensä saanutta Pyhän Laurin kirkkoa, muun muassa Lohjalla, Vantaalla ja Janakkalassa.
Myös Henrikistä tehtiin Suomessa kanonisoimaton pyhimys ja hänen mukaansa nimettiin kirkkoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piispa_Henrik
Ehkä Lalli on kuvannut tanskalaisten Pyhää Laurentiusta ja Henrik ruotsalaisten suosikkia?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakoisten_ ... i#Esikuvia
Aikaisemmin useat tutkijat ovat kuitenkin tuoneet esille mahdollisuuden, että Hakoisten linnaan voisi liittyä tanskalaisten tekemän käännytystyön vaikutteita. Tätä näkemystä on tuettu myös runsaalla tanskalaiseen kristilliseen perinteeseen liittyvillä seikoilla Kanta-Hämeen ja etenkin Janakkalan alueella.[2] Alueella esiintyneitä pyhän Laurentiuksen ja Olain kulttia on pidetty ei-ruotsalaisena. Varmaa ei ole sekään, että Birger-jaarli olisi koskaan tehnyt ristiretkeä Hämeeseen ja siten perustanut mitään linnaa alueelle. Kuitenkin tanskalaisten osuus on vain yksi hypoteesi tässä Hakoisten linnavuoren tuntemattomassa suuressa menneisyydessä. 1990-luvulla ja 2000-luvulla julkaistussa kirjallisuudessa Suomen varhaiskeskiaikaan liittyviä "tanskalaishypoteeseja" ei ole juurikaan pidetty esillä. 1200-lukuun liittyvien kirjallisten lähteiden ja arkeologisten tutkimusten vähäisyys kuitenkin jättää tilaa monenlaisille tulkinnoille ja spekulaatioille.
Pirkkalaiset ovat ehkä auttaneet ruotsalaisia tuossa kamppailussa tanskalaisia vastaan, mihin Matti Kurjesta kerrotut tarinat voivat ehkä viitata:
http://www.narva.sci.fi/historia/mattikurki/index.html
Rovasti Frans Kärki oli nuorena pappisopiskelijana vastustanut kiivaasti 1824 syntyneen isoisänsä, Taavetti Priiarin käsitystä siitä, että Matti Kurki olisi taistellut tanskalaisia kristinuskon tuojia vastaan. Frans Kärjen silloisen käsityksen mukaan tanskalaiset eivät 1100-luvun lopulla ahdistelleet suomalaisia. Isoisä oli kuitenkin ollut aivan varma kertomuksen todenperäisyydestä. Kärki kuuli kuitenkin 1900-luvun alussa professori Hainarin luennossa uuden tiedon että tanskalaiset olivat todella tehneet retkiä Suomeen.
Taavetti Priiarin oli kertonut seuraavaa: "Matti Kurki oli lähetetty Turkuun veroa maksamaan mettänahoilla. Tanskalaiset tahtoivat tehdä vääryyttä Turun joella, jossa Tanska ja Ruotsi tappelivat. Tanskalaiset tulivat veroa ottamaan. Ne anastivat Ruotsin veronahat. Siinä tuli kova taistelu. Kurki haettiin kahakkaa selittämään. Hän otti kaljaasin purjeen maston eli kaljun käteensä ja hyppi kuin kurki veneestä veneeseen ja löi ja sanoi: "Riirat ne ratkee tai paatit katkee". Tanskalaiset tulivat maahan lyödyiksi. Verojen kantaja kirjoitti Ruotsin kuninkaalle, että kukaan ei voinut Matti Kurkea vastustaa. Koko joki oli kaatuneita täynnä. Kun tanskalaiset sitten aikoivat Turun joella uudestaan anastaa saaliin, niin Ruotsin lähettiläs etsi Kurkea, joka vesilahtelaisten puolesta teki rauhat. Ruotsin lähettiläs vei tiedon siitä Ruotsin kuninkaalle ja Ruotsin rahan kokooja vielä erikoisesti ilmoitti kuninkaalle, että ottakaa Matti Kurki avuksenne ja niin tuli Kurki tutuksi." Siitä alkoi Kurkien huima nousu kohti valtakunnan ykkösaatelia.
Mihin aikaan tämä Matti Kurjen ja Pohdon taistelun voidaan sanoa tapahtuneen? Ehkä 1200-luvulla, mutta ennen vai jälkeen Birger Jaarlin Hämeen valloitusta, joka tapahtui 1200-luvun puolissa välissä? Yrjö Raevuori epäilee Matti Kurjen eläneen 1200-luvun jälkipuoliskolla.