Mikkelin nettisivuilla on infopaketti, johon tekisin kyllä muutamia korjauksia:E. Sofia kirjoitti: Uskonnon suhteen järjestettiin elämä 1227-1323 ortodoksisen mallin mukaan. Niinpä ennen vuotta 1323 kastetut saivat nimen jonkun ortodoksisen pyhimyksen mukaan. <<< Kysymys: Onko mahdollista päätellä sukunimistön avulla, miten pitkälle Novgorodin valtapiiri ulottui?
lähde: www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_ti ... n_alkuperaIdästä tulleita pyhimysten nimistä johtuvia
Agap: Happonen
Harin L. Hariton: Harinen, Horttanainen
Foka: Hokkanen
Foti: Hotakainen
Fofan, Feofan: Huoponen (Theofanos)
Fedor: Huotari
Jaro, Jaroslav: Jaronen
Kondrati: Kantarattinen
Karp, Polikarp: Karppanen, Karppinen
Kassian: Kassinen
Kiprian: Kiprinen
Kosta, Konstantin: Koistinen
Pakom: Komonen, Paakkunainen
Prokopi: Koponen, Rokkanen
Lama, Varlaam: Laamanen
Makar, Maka: Makkonen
Malafei, Mala: Malinen
Moki: Mokki
Neron: Niiranen
Audotja, Jevdokija: Outinen (huom! naisen nimestä!)
Afanasi: Ovaskainen
Parfeni: Parviainen
Rodion, Rada, Ronka: Ratilainen, Ronkainen
Trofim: Rahkimoinen, Rohkimoinen, Rohvanainen
Isidor, Sidor: Siitari
Selivan, Sila: Silanen
Ostasko: Taskinen
Tihon: Tiihonen
Fadja: Vatanen
Fefil, Feofil: Vehviläinen
Aniki: Änäkäinen
Räisänen on ortodoksisesta Karjalasta peräisin ja nimi Riekkinen tarkoittaa ehkä kreikkalaiskatolista.
Lännestä tulleita pyhimysten nimistä johtuvia:
Henrik: Heikkinen, Heikurinen, Heiskanen, Heikkanen, Heinonen, Hintsanen, Hämäläinen, Hänninen
Olavi: Ollinen, Ollikainen, Olkkonen, Lavonen
Eerik: Airaksinen, Eerikäinen (lisäys Mikkelissä myös: Airikainen)Knuut: Nuutinen, Knuutinen (lisään: Ristiinassa Nuutilainen)
Sigfrid: Sivonen, Sihvonen, Sipinen
Eskil: Eskelinen
Kaarle: Kallinen
Marja: Marjanen
Anni: Anninen
Vappu: Vappunen
Lucia: Lutsiainen
Cecilia: Sitsiäinen, Siisiäinen
E. Sofia kirjoitti:Kysymys: Onko mahdollista päätellä sukunimistön avulla, miten pitkälle Novgorodin valtapiiri ulottui?
aikalainen kirjoitti: Sukunimet voivat paljastaa ortodoksisen tai katolisen lähtöalueen, mutta rajan hahmottelussa se edellyttäisi, että tunnettaisiin sukunimen levikki mahdollisimman lähellä 1300-lukua. Hieman paremmin voisi löytyä vastaavia talonnimiä, joilla tunnetusti on voimakas kytkentä sukunimiin, ja talosta johdettuja kylän nimiä.
E. Sofia kirjoitti:Missä määrin samat suvut olisivat hallinneet samoja tiloja 1323-1561.
aikalainen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:Missä määrin samat suvut olisivat hallinneet samoja tiloja 1323-1561.
Oikeastaan sillä ei ole merkitystä, onko sama vai eri suku, sillä (ainakin lännessä) maatilan nimi pysyi samana, vaikka tila vaihtoi omistajaa ja suku vaihtui.
Taavetti kirjoitti:Maatilan nimi oli myös perheen sukunimi, kuten vanhin tietämäni sukuni nimi. Aina ei tosin tiedä ovatko kaikki sukulaisia, kun talon ja perheen liikanimi pysyi samana uudenkin perheen muutettua tilalle.
Sigfrid kirjoitti:<< Tässä sotkeutuu kaksi traditiota. Länsi-Suomea tutkiessa TIETÄÄ, että talon nimi, josta tuli myöhemmin sukunimi, ei aina merkitse sukulaisuutta. Itäsuomalainen nimi yleensä merkitsee sukulaisuutta samannimisten kanssa, paitsi Oulussa.
E. Sofia kirjoitti:Juuri näin. On tosiaan aivan eri juttu tutkia itäsuomalaista asutusta. Tässä on 1561 voudintilistä Pellosniemeltä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=231
Siinä on isäntien sukunimiä eikä talonnimiä.
E. Sofia kirjoitti:Ainoa mikä Savossa määrittelee sijaintia on pitäjä, neljänneskunta, kymmeneskunta jne.
Suurperheellä voi olla erävaltauksia ja kaskimaita monessa paikassa. Verottaja löysi ne perheen päämiehen sukunimellä.
E. Sofia kirjoitti: Jos tilaa jatkoi vaikkapa vävy, niin ei kirjoihin kirjattu enää aiempaa sukunimeä, vaan uusi (siis vävyn) sukunimi, joka sitten toimi verotustunnuksena.
E. Sofia kirjoitti:Kun asuinpaikkaa vaihdettiin, hirsitalo purettiin ja pystytettiin uuteen paikkaan. Sukunimi seurasi miehen mukana.
E. Sofia kirjoitti:Myöhemmin kun asutus muuttui pysyvämmäksi ja siirryttiin kaskitaloudesta peltoviljelyyn, talo kantoi joskus rakentajansa, ensimmäisen isäntänsä etunimeä. Joskus talonnimi pohjautui sukunimeenkin, mutta tunnuksella -la. Siitä tuli usein koko kylän nimi. Kylissä saattoi olla vain 2-5 taloa.
aikalainen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:<< Tässä on 1561 voudintilistä Pellosniemeltä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=231
Siinä on isäntien sukunimiä eikä talonnimiä.
Isännän sukunimi on kuitenkin sama, kuin maatilan nimi, ero on vain loppupäätteissä la ja nen, joten nämä ovat pohjimmiltaan sama asia. (Linkki muuten ei aukene ilman tunnuksia.)
E. Sofia kirjoitti:Kiitos hyvistä huomioista ja tarkennuksista!
On tosiaan eri tilanne silloin, kun eletään vielä aikaa, jolloin vapaata erämaata on ja sitten, kun kaikki maa on jo jonkun omistama. Peltoviljely ei onnistu, ellei peltoa lannoiteta, ja se edellyttää karjanpitoa. Vai miten?
E. Sofia kirjoitti:Olen itsekin ollut penskana mukana kaskea polttamassa ja se tapahtui 1900-luvulla...
Varhaisessa kaskitaloudessa ei maata lannoitettu. Poltetusta kaskesta saatiin satoa ehkä vain 4-5 vuotta. Sitten se jätettiin pusikkoa ja puita kasvamaan. Olivatko näkyville paikoille kasatut kivikasat reviirimerkkejä? Tiedotteita siitä, että tämä on nyt jonkun paikka joka on tämän joskus vallannut ja kaskennut ja viljellyt, mutta hän antaa metsän kasvaa 30-50 vuotta ja sitten taas omistaja aikoo tulla viljelemään tätä uudelleen?
E. Sofia kirjoitti:aikalainen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:<< Tässä on 1561 voudintilistä Pellosniemeltä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=231
Siinä on isäntien sukunimiä eikä talonnimiä.
Isännän sukunimi on kuitenkin sama, kuin maatilan nimi, ero on vain loppupäätteissä la ja nen, joten nämä ovat pohjimmiltaan sama asia. (Linkki muuten ei aukene ilman tunnuksia.)
Narcilta se löytyisi ilman tunnuksia, mutta pistän tähän malliksi sivua tuosta 1561 voudintilistä, Savonlinnan lääniä. Minkä verran tästä saa irti talojen paikkoja?
Savossa paikan tunnus on -la ja sukunimen -nen tai miten kirjuri hyväksi näki.
Sigfrid kirjoitti:Siinähän on Kalifin esi-isä neljännellä rivillä.
E. Sofia kirjoitti:Ihan selkeitä sukunimiä siinä on. Samaa sukunimeä - esimerkiksi Parkattisia - on kahdessakin perhekunnassa. Talojen nimiä sivulla ei ole ensimmäistäkään. Ainoastaan tuo Tridie Tiende, kolmas kymmenyskunta viittaa jonkinmoiseen mitä voisi ajatella suunnaksi.
Sattui sivu, jolla olevat etunimet ja isännimet ovat tukevasti kristillisiä, mutta sukunimet eivät kerro kristillistämisen ajankohdasta ja suunnasta mielestäni yhtään mitään.
E. Sofia kirjoitti:Neljännellä rivillä tosiaan mainitaan jonkun huonekunnan isännäksi Paavo (Pouel) Matinpoika Korhonen. Korholan kylä on Ristiinassa Hangastenmaan tuntumassa, Louhiveden tuntumassa, siitä pohjoiseen päin, nyt siis Mikkeliä.
Talojen nimet näkyvät vasta paljon myöhemmin. Korholan kylää:
1700-luvun alussa Korhola 1 eli Pukki siirtyi Rahikaisille, joita siellä isännöi 100 vuoden ajan. Talon nimi pysyi Pukkina, siellä olevien Rahikaisten nimi pysyi Rahikaisina. Sittemmin talossa isännöi mm. Liukkosia ja Pöntisiä.
Korhola 2 eli Anttila oli 1660-luvulla Matti Antinpoika Korhosen omistuksessa, mutta siirtyi sitten Pekka Huttuselle, välillä se oli taas Korhosilla 10 vuotta, mutta sitten sinne tulivat Kyyröt. Olisikohan joku Antti sen aikanaan rakentanut ja talolle jäi rakentajansa etunimi?
Korhola 3 on talo nimeltä Esko. Esko-nimen se sai Esko Eskonpoika Korhosesta, joka oli sen omistajana 1664. Esko sen talon ilmeisesti oli rakentanutkin. Sen jälkeen isäntinä oli Pylkkäsiä, Pöntisiä, Nuutilaisia.
Korhosia oli 1500-luvulla monessa pitäjässä, Pellosniemelläkin.
aikalainen kirjoitti:...Mutta jos Korho on ollut käytössä silloisena etunimenä tai lempinimenä, niin kantatila on voitu nimetä ihan samalla periaatteella kuin yllä mainittu Anttila, eli ilman mitään Korhosen sukurasitetta.
Kinaporin kalifi kirjoitti:<< ainakin osan sukunimen kantajien osalta, yhteinen todellinen esi-isä on elänyt viimeistään joskus 1300-luvulla. Kyse ei siis näyttäisi olevan yleisnimestä vaan aidosta, tietystä muinaisnimestä, joka rajaa pääosin vanhaa, todellista sukupiiriä. Toivon että tieto tästä lisääntyy jo kevään aikana, tulevien testien pohjalta.
aikalainen kirjoitti:
Niinpä, talon eli maatilan nimi kertoo noista asioista enemmän, koska siinä sijainti on pysyvä, kun taas sukunimestä pitäisi ensin tietää lähtöalue.
Seudun vanhinta nimeä edustaa varmaankin kylän nimi Korhola, johon liittynee myös mainitut Korhonen-sukunimet.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Ottamatta kantaa siihen onko kyseessä rasite, voin todeta että ainakin omissa alustavissa arvioissani, ainakin osan sukunimen kantajien osalta, yhteinen todellinen esi-isä on elänyt viimeistään joskus 1300-luvulla. Kyse ei siis näyttäisi olevan yleisnimestä vaan aidosta, tietystä muinaisnimestä, joka rajaa pääosin vanhaa, todellista sukupiiriä. Toivon että tieto tästä lisääntyy jo kevään aikana, tulevien testien pohjalta.
E. Sofia kirjoitti:Näin juuri. Dokumenteista näkee sen, miten Savossa 1500-luvulla esiintyneet sukunimet ovat periytyneet nykyaikaan asti.
Dna-tutkimus on osoittanut, että sukunimi on periytynyt isälinjaisesti. Samaa sukunimeä kantaneet, joiden sukulaisuus ei ole ollut tiedossa, ovatkin aivan samaa juurta, yhteinen esi-isä noin 1300-luvulla.
E. Sofia kirjoitti:Eli sukunimiä on ollut ainakin siitä asti, kun vakituisten verojen keruu alkoi Itä-Suomessa.
E. Sofia kirjoitti:Mutta ne jotka muuttivat Savosta pois, menettivät sukunimensä. Muualla kirjattiin isännimellä ja talon mukaan.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa