Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323
Lähetetty: 20 Helmi 2013 21:12
Olen miettinyt Saimaan aluetta, etelä-Savoa. Sehän ei kuulunut "Suomeen" vaan luettiin keskiajalla osaksi Karjalaa.
Karjalaisilla oli Saimaalla eräsijoja jo vaikka kuinka kauan. Laatokalta Vuoksea pitkin Saimaalle ja eräsijoille mentiin edestakaisin. Kulttuuripiiri oli samaa. Idän kauppiaiden kautta tutustuttiin uuteen uskoon. Ei se mitenkään horjuttanut entistä: Kansanusko ja kristinusko elivät rinnakkain.
Mikkelin Tuukkalan ja Visulahden löydöt kertovat vuoden 1000 tienoilla olleesta kristillisestä vaikutuksesta. Ristin malli jne oli läntinen. Ei ihme: Hämäläiset asuttivat seutua 800-luvulta lähtien.
1227 Novgorod päätti kastaa "karjalaiset". Osa toki oli ottanut kasteen jo aiemmin.
Noin 1227-1323 välillä järjestettiin Etelä-Savon kirkollinen toiminta novgorodilaisena ortodoksisena pogostana. (Heikki Kirkisen esittämien tietojen mukaan.)
Ei pogostaa umpimetsään perusteta. Savilahdessa oli jo asutusta vaikka kuinka, Saimaalla oli ollut jo 6000 - 7000 vuotta, joskin vain harvaa. Pyyntikulttuuria, järvikalastusta, pienimuotoista viljanviljelyä (juhlia varten). Kun viljelymenetelmässä tapahtui parannus eli huhtakaski levisi, viljasta tuli ihmisten ravintoa ja väkimäärä alkoi kasvaa nopeasti.
Uskonnon suhteen järjestettiin elämä 1227-1323 ortodoksisen mallin mukaan. Niinpä ennen vuotta 1323 kastetut saivat nimen jonkun ortodoksisen pyhimyksen mukaan. Se nimi jäi jälkeläisillekin tunnistamisnimeksi. Pogosta on veropitäjä. Novgorod järjesti verotusta ja kai siinä sitten nimiä huudettiin ja kirjattiin.
Pähkinäsaaren rauhan jälkeen siirryttiin läntiseen tyyliin. Rajaseutu (jota Savilahti oli) sai veroista kevennystä. (Lähde: Aarre Läntinen Turun keskiaikainen piispanpöytä). Kunnes sitten tuli määräys, että savolaisia piti verottaa kuten suomalaisia.
Kysymys: Onko mahdollista päätellä sukunimistön avulla, miten pitkälle Novgorodin valtapiiri ulottui?
Karjalaisilla oli Saimaalla eräsijoja jo vaikka kuinka kauan. Laatokalta Vuoksea pitkin Saimaalle ja eräsijoille mentiin edestakaisin. Kulttuuripiiri oli samaa. Idän kauppiaiden kautta tutustuttiin uuteen uskoon. Ei se mitenkään horjuttanut entistä: Kansanusko ja kristinusko elivät rinnakkain.
Mikkelin Tuukkalan ja Visulahden löydöt kertovat vuoden 1000 tienoilla olleesta kristillisestä vaikutuksesta. Ristin malli jne oli läntinen. Ei ihme: Hämäläiset asuttivat seutua 800-luvulta lähtien.
1227 Novgorod päätti kastaa "karjalaiset". Osa toki oli ottanut kasteen jo aiemmin.
Noin 1227-1323 välillä järjestettiin Etelä-Savon kirkollinen toiminta novgorodilaisena ortodoksisena pogostana. (Heikki Kirkisen esittämien tietojen mukaan.)
Ei pogostaa umpimetsään perusteta. Savilahdessa oli jo asutusta vaikka kuinka, Saimaalla oli ollut jo 6000 - 7000 vuotta, joskin vain harvaa. Pyyntikulttuuria, järvikalastusta, pienimuotoista viljanviljelyä (juhlia varten). Kun viljelymenetelmässä tapahtui parannus eli huhtakaski levisi, viljasta tuli ihmisten ravintoa ja väkimäärä alkoi kasvaa nopeasti.
Uskonnon suhteen järjestettiin elämä 1227-1323 ortodoksisen mallin mukaan. Niinpä ennen vuotta 1323 kastetut saivat nimen jonkun ortodoksisen pyhimyksen mukaan. Se nimi jäi jälkeläisillekin tunnistamisnimeksi. Pogosta on veropitäjä. Novgorod järjesti verotusta ja kai siinä sitten nimiä huudettiin ja kirjattiin.
Pähkinäsaaren rauhan jälkeen siirryttiin läntiseen tyyliin. Rajaseutu (jota Savilahti oli) sai veroista kevennystä. (Lähde: Aarre Läntinen Turun keskiaikainen piispanpöytä). Kunnes sitten tuli määräys, että savolaisia piti verottaa kuten suomalaisia.
Kysymys: Onko mahdollista päätellä sukunimistön avulla, miten pitkälle Novgorodin valtapiiri ulottui?