Syntyikö valehtelu keskiajalla kirjoitustaidon yleistyessä?

Suomessa noin 1200-1500 jaa.

Syntyikö valehtelu keskiajalla kirjoitustaidon yleistyessä?

ViestiKirjoittaja Jaska » 02 Maalis 2013 20:07

Valhettelun syndy ia alcuperä

Historiallisista lähteistä tiedämme, että kirjoitustaidottoman rahvaan parissa rehellisyys oli itseisarvo: jos toista sanoi valehtelijaksi, kelmiksi tai hunsvotiksi, sai haasteen käräjille. Ennen kirjallisia sopimuksia oli pakko luottaa toisen sanaan: suullinen sopimus oli yhtä pitävä kuin nykyään kirjallinen sopimus.

Voisiko olla, että kirjoitustaidon yleistyminen johti valehtelun yleistymiseen ja rehellisyyden rapautumiseen? Kirjalliset sopimukset olivat kiertämättömiä, mutta ne auttoivat ihmisiä tajuamaan, että ilman mustaa valkoisella on vain sana sanaa vastaan. Miksei siis valehtelisi hyötyä saadakseen, kun toinen ei voinut todistaa omaa näkemystään oikeaksi?

Käräjätkin perustuivat rehellisyyteen: se, joka oli nimittänyt toista valehtelijaksi, ei pyrkinyt kiistämään syytöstä päästäkseen päläksestä (semimodernisoitu taivutus), vaikkei siitä ollutkaan mustaa valkoisella.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10970
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Syntyikö valehtelu keskiajalla kirjoitustaidon yleistyes

ViestiKirjoittaja TTJ » 04 Huhti 2013 02:07

Jaska kirjoitti:Valhettelun syndy ia alcuperä

Historiallisista lähteistä tiedämme, että kirjoitustaidottoman rahvaan parissa rehellisyys oli itseisarvo: jos toista sanoi valehtelijaksi, kelmiksi tai hunsvotiksi, sai haasteen käräjille. Ennen kirjallisia sopimuksia oli pakko luottaa toisen sanaan: suullinen sopimus oli yhtä pitävä kuin nykyään kirjallinen sopimus.

Voisiko olla, että kirjoitustaidon yleistyminen johti valehtelun yleistymiseen ja rehellisyyden rapautumiseen? Kirjalliset sopimukset olivat kiertämättömiä, mutta ne auttoivat ihmisiä tajuamaan, että ilman mustaa valkoisella on vain sana sanaa vastaan. Miksei siis valehtelisi hyötyä saadakseen, kun toinen ei voinut todistaa omaa näkemystään oikeaksi?


En usko. Mitä olen lukenut kohtaamisista luonnonkansojen kanssa, ei valehtelu tai huijaaminen ole heille yleensä lainkaan vierasta. Tietysti ulkopuolista koijataan herkemmin - valkoisten miesten vedättäminen on ollut (ja on) ihan kansanhuvia tiettyjen kansojen keskuudessa.

Sen sijaan yhteisöjen pienuus on varmasti vaikuttanut. Pienessä yhteisössä jossa kaikki tuntevat toisensa, usein ovat läheistä sukuakin, ja kaikki ovat riippuvaisia toisten tekemisistä, ei yksinkertaisesti ole tilaa laajamittaiselle epärehellisyydelle. Joku metsästäjä-keräilijä-heimo, tai pieni maanviljelysyhteisö ei kertakaikkiaan toimi jos ihmiset eivät voi luottaa siihen etteivät tavarat katoa tai kaupanteossa ei huijata.

(Tietysti pienien yhteisöjen "rehellisyys" on osin myös tilastollinen harha. Jos esimerkiksi 100 000 asukkaan kaupungissa sattuu vuosittain 10 henkirikosta, niin 100 asukkaan kylässä samalla vauhdilla niitä sattuu kerran vuosisadassa. Merkittäviä rikoksia ei ehkä tapahdu miesmuistiin siinä missä ison kaupungin asukkaat tuntevat koko ajan olonsa turvattomiksi "kun viime viikollakin puukotettiin siitä talosta yksi").
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55


Paluu Keskiaika

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa