E. Sofia kirjoitti:Tämä pohjolaa keskiajan lopulla kuvaava kartta tunnetaan nimellä Carta Marina.
E. Sofia kirjoitti: Saimaan pohjoisrannalla missä odottaisi Mikkelin/ Savilahden sijaitsevan, onkin saari, johon on piirretty kirkko ja sana Pageska. Savilahtihan oli niitä pogostoja, jotka Novgorod luovutti Pähkinäsaaren rauhassa Ruotsille. Savilahden vanhimman kirkon paikasta ei ole varmuutta.
aikalainen kirjoitti:[Kopioitu toisesta ketjusta]
Tutkiskelin kirjaa "Suomi 1500-luvun kartoissa" (vuodelta 2008, kirjoittanut Leena Miekkavaara). Siinä oli esiteltynä myös Olaus Magnuksen Carta Marina vuodelta 1539. >>
* lagus niger: suomeksi musta järvi, arveltu mm. saimaaksi => järven äärellä sagolax (savolax?) ja nyslot (savonlinna, ruots. nyslot), joten sopii olemaan saimaa ... mutta miksi ihmeessä nimetty mustajärveksi
E. Sofia kirjoitti: Olisiko Laatokan pois jättäminen Carta Marinasta ollut tietoinen poliittinen valinta?
E. Sofia kirjoitti:Ruotsin vaakunoita on piirretty kauas Karjalaan, jopa melkein Moskovan porteille. Eihän kuva vastaa 1500-luvun alkupuolen poliittista todellisuutta? Mikä oli tarkoituksena?
perttimp kirjoitti:Kartta on "vähän" tulkinnanvarainen. Siinä Kyrönjoki ja Lapuanjoki on ilmeisesti laitettu samaksi. "Kyro" joen alajuoksulla ja "Palio kyla" yläjuoksulla. "Palio kyla" voisi tarkoittaa Lapuaa, jossa jo 1500-luvulla oli paljon asutusta.
Ilmajoella? (Tomola) näyttäisi olevan oma mereen laskeva joki.
Ylempi ympyränmuotoinen järvi sopisi Lappajärveksi.
Alempi järvi voisi ehkä olla Kuortaneenjärvi. Järvellä seilaava tykkivene on aika erikoinen... kirkkovene siellä on kyllä ollut käytössä. Järven toisessa päässä sijaitseva "Vista" -niminen paikka on aivan tuntematon.
Lähde: http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... aima01&l=1saimaI s.
Laatokalla käytetty laiva t. iso vene; saima, soima.
saimoil Valamoih käyväh. Suoj | saima. Suistamo | (ison aluksen) bortah laitaan puuttuhuu saimua tšuiluttau keikuttaa, kaikelleh riehkiy. Salmi | d́auho-, halgo- t. pyydösaimu. saim‿yhtem miehem pollendal ei lekahtai äjjäl. Ońiegal Äänisellä näin saimoil ajamaz; myödäväks ĺinnah tuodih gruuzuu: maiduo, heineä, kartohkoa, kaloa. Säämäj | saimu. Vielj Vitele | pualobakas t. pualobatoi saimu. viižinkymmeńin hengin otettih saimah Valamoih kävvez. Nek-Riip
ǁ Vrt. sutna.
E. Sofia kirjoitti:Mitä todisteita on siitä, että "Saimaa" olisi ikivanha nimi? Milloin Saimaa-nimi tulee aikakirjoihin?
Entä jos Saimaa-nimitys ei olekaan niin iki-ikivanha. Jos se onkin muinaiskarjalaisten antama nimi. Kun karjalaiset lähtivät saimalle, he soutivat ensin jokia ja virtoja pitkin, ohittivat koskipaikat ja nousivat odottaviin suuriin matkaveneisiin... Silloin oltiin saimalla tai saimaalla. Kalapaikkoja riitti, suunnattiinpa Yövedelle tai Mikkeliin, Juvalle tai mustia kaloja pyytämään.
Vastaväitteitä varmasti on, mutta niiden perusteluja kaipaan.
Jaska kirjoitti:perttimp kirjoitti:Kartta on "vähän" tulkinnanvarainen. Siinä Kyrönjoki ja Lapuanjoki on ilmeisesti laitettu samaksi. "Kyro" joen alajuoksulla ja "Palio kyla" yläjuoksulla. "Palio kyla" voisi tarkoittaa Lapuaa, jossa jo 1500-luvulla oli paljon asutusta.
Ilmajoella? (Tomola) näyttäisi olevan oma mereen laskeva joki.
Ylempi ympyränmuotoinen järvi sopisi Lappajärveksi.
Alempi järvi voisi ehkä olla Kuortaneenjärvi. Järvellä seilaava tykkivene on aika erikoinen... kirkkovene siellä on kyllä ollut käytössä. Järven toisessa päässä sijaitseva "Vista" -niminen paikka on aivan tuntematon.
Luulisin että mittakaava on vähän eri. Lacus Niger on tulkittu Saimaaksi, jonka jokin osa on Mustavesi/järvi/mikälie. Tällöin tuo tykkivenejärvi voisi olla Oulujärvi; olettaisi kuitenkin juuri suurimmat järvet merkityn karttaan.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa