Pesservisser kirjoitti:Pitäjähistorioiden antama ym. tieto viittaa siihen, ettei sisämaassa ollut vakituista asutusta.
Eino Jutikkalan karttojen mukaan Jämsäjokisuun ympärillä oli kymmeniä taloja jo 1500-luvun puolivälissä. Jämsä oli siten aikansa metropoli, mutta muualla ei Jutikkalan mukaan ollut ainakaan kylämäistä asutusta.
Kustaa Vaasan asutustoiminta käynnistyi 1560-luvulla.Verovapauden lisäksi annettiin oikeus " vallata maata niin paljon kuin mies pystyy päivässä kiertämään ".
Noin isoja tontteja Päijänteen suunnalta lähteneet löysivät rannoiltakin kunnes tultiin törmäyslinjalle juuri em. järvilinjalla Pielavesi-Nilakka-Rasvanki. Siellä tuli sotimista eri porukan kanssa, joka oli tullut Mikkelin suunnasta esim. Juvalta. Täyssinän rauhan jälkeen idästä tulijoita lienee riittänyt niin, että heitä tuli myös lännemmäksi. Ensi vaiheessa väestöjen raja oli likimain järvilinjalla, mutta kummastakin suunnasta tulijoilla näyttää olleen reilusti tilaa kunnes törmäsivät toisiinsa.
Juu, ei ollut vakiasukkaita Jämsän lähiseudun pohjoispuolella. Jämsä tosin oli asutettu jo rautakaudella.
Hämäläisten erämailta ei käyty niin vain etsiskelemässä vapaata plänttiä. Asia on erittäin hyvin selvillä, koska erämaiden veroluettoloita ja asutuksen asiakirjoja on kiitettävästi säilynyt. Erämaan omistajalla oli etuoikeus oman tonttinsa asuttamiseen, ja asuttaminen tapahtui tiukasti viranomaisten ohjaamana. Jos jotain villimpää valtausta on ollut, niin se sitten ollut jossain virallisten erämaiden ulkopuolella, kuten kenties Järvi-Suomen vedenjakajan takaisilla jokilatvoilla, jos sielläkään.
No jaa, kyllähän siellä Pielavedellä nautintaraja on täytynyt olla jo ennestään, eivät väestöt mitenkään yllättäen kohdanneet. 1400-luvulla oli Hämeen ja Savon lääninrajakin virallisesti määritelty ainakin Suonenjoelle asti, mahdollisesti jopa Pyhäjärven lähelle "Rillankivelle" saakka.