Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

Suomessa noin 1200-1500 jaa.

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Huhti 2014 09:53

kumbo kirjoitti:Karjalaisia Pohjois-pohjanmaalle: prof. V. Saloheimon kirja "Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620", Uusimaa Oy 2006). Viipurin Karjalassa kun näyttää asuneen jo 1500-luvulla Kaurasia (joiden jälkeläisiä lienevät myöhemmät Muolaan / Kivennavan / Kanneljärven Kauraset ja Pyhäjärven Kaurasia on jäljitetty myös Karjalaan). Saloheimon kirjassa kerrotaan, että Viipurin Karjalasta lähti nälkää ja sotia pakoon enemmänkin väkeä. Osa heistä näyttää siirtyneen saman tien Pohjois-Pohjanmaalle.



Karjalaisia on tullut alueelle kaikkina tunnettuina aikoina. Tässä yksi esimerkki. Nimistön pohjalta nämä Kauraset ovat vain yksi esimerkki. Vastaavia löytyy sadoittain.

Voisiko nämä olla osaltaan näitä Kannuksen ja Pyhäjärven Karjalaisia huom. aiemmin mainitsin 1500-luvun lopulla Pyhäjärvellä olleen Karjalaisten kinkeripiirin Kosmas joka tarkoittaa myös koristeltu. Voisiko liittyä tähän muuttoaaltoon Kannuksen karjalais ydna-mies on jo 1600-luvun alussa ainakin ollut tuolla Kannuksessa.
Kartta kyllä antaa selkeän reittikuvauksen jota Karjalaiset ja myös Savolaiset kulkeneet. Se vaan on hieman hassua että luulis olevan tuolla reitillä enemmänkin karjalaisia sukuja kuin nyt tulokset antaa olettaa. Tuloksia tietty joiltain paikkakunnilta todella vähän. Osin juuri noi reitit osaltaan vähän testattuja.


Kyllä tämä selittää karjalaisten liikehdintää Pohjanmaalle.

Tuohon aikaan (1400-luvulla) reitti ei käsittääkseni ollut savolaisten omistuksessa, vaan karjalaisilla. Toki sinne pääsi Mikkelin tienooltakin, mutta kyseessä oli tunnettu karjalaisreitti ja alue kuului Novgorodille/Moskoviiteille.

Enhän minä vastusta karjalaishistoriaa Perämeren alueella, vaan todistamattomia kertomuksia muinaisista asutuksista.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Arska » 25 Huhti 2014 09:56

Löysin mielenkiintoisen lisensiattityön Siikajokilaakson asutuksen synnystä:

http://www.oulu.fi/sites/default/files/ ... C3%B6_.pdf
Arska
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 28
Liittynyt: 17 Elo 2012 14:44
Paikkakunta: Heinola

Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 25 Huhti 2014 10:09

Sigfrid kirjoitti:Tuohon aikaan (1400-luvulla) reitti ei käsittääkseni ollut savolaisten omistuksessa, vaan karjalaisilla. Toki sinne pääsi Mikkelin tienooltakin, mutta kyseessä oli tunnettu karjalaisreitti ja alue kuului Novgorodille/Moskoviiteille.

Tämä sillä korjauksella että monet karjalaiset olivat tässä vaiheessa jo Ruotsin kansalaisia, mm. vaihdettuaan puolta Karjalan kapinoiden aikana. Novgorod l. oikeastaan Tver kuppasi aluetta kuiviin, ehkäpä mongolien pakottaessa ja se tietysti kismitti.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Huhti 2014 11:06

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Tuohon aikaan (1400-luvulla) reitti ei käsittääkseni ollut savolaisten omistuksessa, vaan karjalaisilla. Toki sinne pääsi Mikkelin tienooltakin, mutta kyseessä oli tunnettu karjalaisreitti ja alue kuului Novgorodille/Moskoviiteille.

Tämä sillä korjauksella että monet karjalaiset olivat tässä vaiheessa jo Ruotsin kansalaisia, mm. vaihdettuaan puolta Karjalan kapinoiden aikana. Novgorod l. oikeastaan Tver kuppasi aluetta kuiviin, ehkäpä mongolien pakottaessa ja se tietysti kismitti.


Jep, Karjala oli jaettu. Pyhäjärven varhaisin nimilistakin on luterilaiselta ajalta ja kylä oli käännytetty luterilaisuuteen. Nimistötutkija saa silti hyviä vihjeitä, usein jättämällä nen-päätteen pois ja yhdistämällä merkitsevän osan Kannakselle.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Huhti 2014 11:57

Arska kirjoitti:Löysin mielenkiintoisen lisensiattityön Siikajokilaakson asutuksen synnystä:

http://www.oulu.fi/sites/default/files/ ... C3%B6_.pdf


Kiitos, luen tekstin myöhemmin, nyt vain selailin sitä.


Siikajoki on noita moneen kertaan uudelleenasuttuja ja eri suunnista väestöjä vastaanottaneita pitäjiä. Siellä lienee vähän enemmän läntistä asutusta kuin Limingassa, mutta valta osin asutus lienee idästä. Myös siikajoki hävitettiin useampaan kertaan ennen Täyssinän rauhaa. Nimistössä on paljon itäsuomalaisia nimiä, mutta oudosti sitten länsisuomalaisia ammattinimikkeitä.

Siikajoen aluetta, rantaa lukuunottamatta, sanotaankin Siikasavoksi.

edit

Sama ihmevänkäys muinaiskarjalaisesta asutuksesta toistuu tässäkin dokumentissa:

Siikajokilaakso kuului Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Novgorodin haltuun jääneeseen alueeseen, joten karjalainen vaikutus on todennäköisesti ollut täällä voimakasta. Jopa pysyvä karjalaisperäinen asutus on mahdollista. Sellaisesta ei tosin ole tähän mennessä tähän mennessä löydetty vankkoja todisteita, toisin kuin Kemi-, Ii- ja Oulujokisuusta sekä Hailuodosta.


Itseasiassa ei ole löydetty mitään todisteita karjalaisesta asutuksesta ennen rappasotia tai 1500-lukua, mutta toivoa tietenkin sopii.

Tuon tiedoston mukana saattaa tulla troijalainen, ainakin Fsecuren virusskanneri väittää niin (Trojan Agent BCSQ).
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja kumbo » 25 Huhti 2014 20:42

Olihan tuossa lisenssiaattityössä asiaakin. Olen vähän silmäillyt suurpyhäjoen historia kirjaa. PYHÄJÄRVEN osalta KARJALAIS sukuja on ainakin muutama omani lisäksi. Mutta kirjassa ei mainita yhtään Karjalaisvaikutuksesta vaan aina puhutaan savolaisasuttajista. Oisko tässä muutama karjalaislähtöinen Räty, Kutramoinen, Tikka suuri suku, Malinen, Leskelä ja laatokanrannoilla on Leskelä ja yksi lähiosumani oli Leskelä, Röytiö?, Junttila, Orava, Pesonen, Kokkola, Heinonen, Kossi?, Rahkonen, Poikola, Köpsi, Kähärä, Vänni?, Kananen?.

Sigfrid odotamme valaisuasi asiaan mielenkiinnolla.
Mites tuo minun Kumbo onko sille mitään yhtymäkohtaa sanana tuonne karjalaan hiskistä löytyy Uukuniemeltä 1600-luvulta kylä Cumbo-cumbu. Vatjan viidenneksessä oli kai jokin Kumbu mutta en nyt löydä lähdettä.
kumbo
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 309
Liittynyt: 26 Tammi 2014 14:18

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Huhti 2014 21:10

Tässä on kyseessä kaksi eri asiaa. Kuten totesin, ja olen todennut monta kertaakin, karjalaisia on tullut Pohjanmaalle jatkuvana virtana. Mutta tällä ei ole mitään yhtymäkohtaa 800-1000 vuoden takaiseen karjalaisasuuteen Perämerellä. Useat noista muinaiskarjalaisista olivat ortodokseja, jonka näki jo nimestä. Myöhemmin muuttaneet karjalaiset olivat suomalaistuneita, vähän niionkuin savolaisia, tai sinnepäin :) Älä nyt sotke näitä kahta asiaa, ortodoksisia muinaisiivanoita ja lutterilaisia. Tämä voi tuntua yllättävältä, mutta asia on kuitenkin historiavinkkelistä näin. Näitä Tikkoja, Nevoja ja Pennoja löytyy monesta suvusta.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja aikalainen » 25 Huhti 2014 22:01

Sigfrid kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Logiikka ei paljoa valottunut yhdestä reittikuvauksesta.
Olihan siinä muutakin.

Sigfrid kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Juu, niinpä olikin. Tarkemmin katsoenhan siinä karttakuvassa oli kaksi reittikuvausta. Se ei kuitenkaan valota logiikkaasi, jonka mukaan "Pyhäjärvi oli looginen paikka perustaa karjalaiskylä heti Pähkinäsaaren rauhan jälkeen".

Ei vaan siihen karttaan on merkitty myös todennetut rannikon asuinpaikat ja asumaton alue rannikon ja Pyhäjärven välissä. Lähetän myöhemmin lupaamani nimiluettelon Pyhäjärven asutuksesta.

Kuvassa kylläkin koko reitti rannikkoasutuksen laidalta Laatokalle saakka oli merkattu asumattomaksi.

Jos Pyhäjärvelle (millä tarkoitettanaan järven ympäristöä ja myöhempää kuntaa) on asettunut väkeä, karjalaisia tai keitä vaan, niin Pyhäjärvellä on pitänyt olla jotain vetovoimaista. Mitä?

Seuraava kysymys on, että miksi sinne vetovoimaiseen paikkaan meni väkeä kaukaa Karjalasta, eikä esim. Savosta (kuten myöhemmin 1500-luvulla) tai Hämeen Jämsästä (jonka väki sillä suunnalla muutenkin erämaillaan hääräsi) tai Pyhäjoen alajuoksulta.

Ensin kuitenkin on se ratkaistava kysymys, että onko Pyhäjärvi asutettu jo ennen 1500-lukua. Onko tästä jotain viitteitä?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Huhti 2014 22:12

Sulla on kummia kysymyksiä. Miksei Pyhäjärvelle olisi menty, kun Kallaveden rantakin kelpasi asuinpaikaksi. Pyhäjärveltä pääsi sentaan jokea pitkin ihmisten ilmoille, vaikka myymään piisaminnahkoja markkinoille :wink: Perämerellä oli aina vetovoimaa.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja aikalainen » 25 Huhti 2014 22:21

Pesservisser kirjoitti:Reitti Pyhäjärven ja Pielaveden välillä on ollut helppo vesistön vaihto, koska kuivaa maata jää vain 8 km korkeuserolla 8 metriä Pyhäjärven ja Koivujärven välillä. Koivujoki Koivujärvestä Pielaveteen on melko runsasvetinen mutta jyrkkä, korkeuseroa tulee 29 metriä. Joka tapauksessa veneen liikuttaminen valmiissa uomassa on helpompaa kuin metsän kaataminen tieltä.
Pielaveden kaakkoispuolinen Nilakka on samassa tasossa, mutta reitillä Säviänsalmesta Äyskoskeen, ennen Rasvankia on pahoja kivikoita. Nilakka järven nimenä voi johtua karjalaisten sanasta nilos, vedenalainen kivi. Niistä on ollut varmasti harmia etenkin lastissa kuljettaessa. Äyskoski on ollut merkittävä lohipaikka, josta taisteltiin myöhemminkin. Se laskettiin ajoittain jopa kuuluvaksi Hämeeseen. Ruotsin kuningas ratkaisi sen savolaisille.

Reitti Saimaalta Pielavedelle on hyvinkin venereitiksi sopiva.

Pielavedeltä Pyhäjärvelle on hankala reitti, mutta kyllähän sellaisia paremman puutteessa taivallettiin. Uskoisin, että Koivujokea ei veneilty, vaan taipaleella joko käveltiin seuraavassa vesistössä olevalla veneelle, tai jotain kevyttä jokivenettä kannettiin olalla/liinoilla, kuten kai ainakin sotaretkillä saatettiin tehdä.

Sen sijaan Pyhäjoki ei kartan perusteella vaikuita ollenkaan hyvältä kulkureitiltä. Mahdollinen toki, mutta epämieluisa. Uskoisin karjalaisten menneen Perämerelle paljon mielummin Pielisen ja Oulujoen kautta. Pyhäjärven korkeus on 140m ja siitä alkavan Pyhäjoen pituus 140 km. Esimerkiksi, jos matkalla olisi metrin verran korkeutta pudottavia pikkun koskia, niin niitä olisi 140 kpl! Pelkkää koskien ohittamista. Ja kevättulvien jälkeen koko matka pelkkää kiviin kolhimista.

Enpä tiedä, onko tuo joidenkin Pähkinäsaaritutkijoiden esittämä reitti edes todellinen kovinkaan paljoa käytetty vesireitti, vai lähinnä kartalta katsoen luotu hypoteesi.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Huhti 2014 22:27

Tuossa Oulun Yliopiston tänään linkatussa tutkimuksessa kyllä kuvattiin Oulujoen reitti hankalaksi, joka olisi mielellään ohitettu Veneheitossa Siikajoelle.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Huhti 2014 00:17

Aikalainen kirjoitti:Seuraava kysymys on, että miksi sinne vetovoimaiseen paikkaan meni väkeä kaukaa Karjalasta, eikä esim. Savosta (kuten myöhemmin 1500-luvulla) tai Hämeen Jämsästä (jonka väki sillä suunnalla muutenkin erämaillaan hääräsi) tai Pyhäjoen alajuoksulta.

Savo ei ollut leviämiskeskus ennen kuin 1400-luvun lopulta lähtien. 1100-luvulla, kun muinaiskarjalaisten leviäminen alkoi, Mikkelin tienoo oli vasta yksi uusista karjalaistuvista asutussaarekkeista siinä missä Lappeen seutu sekä Kemijoki ja Tornionjoki.

Kuva

Hämäläisasutus sen sijaan on yksi vaihtoehto, mutta silloin on huomioitava elinkeinorajoite: hämäläiset eivät harjoittaneet huhtakaskiviljelyä kuten savolaiset, joten he eivät uudisasuttaneet havumetsiä. Toki sisämaan havumetsissä saattoi olla hämäläisten erämaita hyvinkin kaukana pohjoisessa, mutta ei siis pysyvää maatalousasutusta.

Kuva
http://fi.wikipedia.org/wiki/Boreaaline ... hyke#Suomi
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja aikalainen » 26 Huhti 2014 15:34

Sigfrid kirjoitti:"Pyhäjärvi oli looginen paikka perustaa karjalaiskylä heti Pähkinäsaaren rauhan jälkeen".

Sigfrid kirjoitti:Sulla on kummia kysymyksiä. Miksei Pyhäjärvelle olisi menty, kun Kallaveden rantakin kelpasi asuinpaikaksi. Pyhäjärveltä pääsi sentaan jokea pitkin ihmisten ilmoille, vaikka myymään piisaminnahkoja markkinoille :wink: Perämerellä oli aina vetovoimaa

Sulla on eriskummallisia vastauksia.

Se, että Kallaveden rannat asutettiin savolaisten huhtakaskeajien toimesta 1500-luvulla, ei ole mainostamasi looginen selitys sille, että Pyhäjärven rannat asutettiin karjalaisten toimesta "heti Pähkinäsaaren rauhan jälkeen" eli 1300-luvulla.

Myöskään hankala kulkuyhteys jokea pitkin vetovoimaiselle Perämeren rannalle ei ole mikään perustelu sille väitteelle, että Pyhäjärvelle olisi asettunut karjalaisia 1300-luvulla.

Sigfrid kirjoitti:Tuossa Oulun Yliopiston tänään linkatussa tutkimuksessa kyllä kuvattiin Oulujoen reitti hankalaksi, joka olisi mielellään ohitettu Veneheitossa Siikajoelle.

Niin, siinä kirjoittaja ohimennen yhdessä lauseessa heitti tuollaisen mielipiteen, vaikka viitenumeron kohdalla esitettiin päinvastainenkin mielipide. Perustelu oli järjetön, eli Oulujoen kosken aiheuttama haitta. Toisaalla taas kirjoittaja kertoi, että Siikajoelta Oulujärvelle mentäessä vene jätettiin Veneheittoon, josta taivallettiin Oulujärvelle. Kartan mukaan taivalta oli 10 km.

Jokainen voi ihan itse miettiä, onko helpompi mennä merelle syvää ja leveää jokea koski kiertäen, vai ensin taivaltaen 10km ja sitten matalia kivisiä ja kapeita ja kaatuneiden puiden tukkimia latvavesiä ja kaikkiaan ehkä kymmeniä matalia pikkukoskia kiertäen. Voidaan myös pohtia, kumpaako reittiä tervaa mielummin kuljetettiin, ja kummanko joen suulle kulkuyhteyksien vaikutuksesta isompi markkinapaikka syntyi. Eli kumpi oli veneilyn valtatie ja kumpi veneilyn kinttupolku.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja aikalainen » 26 Huhti 2014 15:50

Jaska kirjoitti:
Aikalainen kirjoitti:Seuraava kysymys on, että miksi sinne vetovoimaiseen paikkaan meni väkeä kaukaa Karjalasta, eikä esim. Savosta (kuten myöhemmin 1500-luvulla) tai Hämeen Jämsästä (jonka väki sillä suunnalla muutenkin erämaillaan hääräsi) tai Pyhäjoen alajuoksulta.

Savo ei ollut leviämiskeskus ennen kuin 1400-luvun lopulta lähtien. 1100-luvulla, kun muinaiskarjalaisten leviäminen alkoi, Mikkelin tienoo oli vasta yksi uusista karjalaistuvista asutussaarekkeista siinä missä Lappeen seutu sekä Kemijoki ja Tornionjoki.

Tuon perustelun hyväksyn. Eli jos Pyhäjärvelle jotain uutta asutusta levisi jo 1300-luvulla, niin mielummin Karjalasta kuin Savosta.

Jaska kirjoitti:Hämäläisasutus sen sijaan on yksi vaihtoehto, mutta silloin on huomioitava elinkeinorajoite: hämäläiset eivät harjoittaneet huhtakaskiviljelyä kuten savolaiset, joten he eivät uudisasuttaneet havumetsiä. Toki sisämaan havumetsissä saattoi olla hämäläisten erämaita hyvinkin kaukana pohjoisessa, mutta ei siis pysyvää maatalousasutusta.

Tässä on vaan se, että tietääkseni kukaan muukaan ei harjoittanut huuhtakaskeamista vielä tuolloin. Jos Pyhäjärvi on asutettu 1300-luvulla, niin kaiketi rantaniittyjen houkuttelemana peltoviljelyyn. Tällöin tulokkaana voisi olla kuka vaan. Mutta toistaiseksi koko asutuksen olemassolo on vielä perustelematta.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 26 Huhti 2014 16:47

Arvioin Pyhäjärven asutuksen karjalaiseksi 1400-luvulta. Pähkinäsaaren rajan synty on eri asia, joskin vaikutti myöhemmin asutuksen kehittymiseen.

Olen samaa mieltä kanssasi Pyhäjoen vaikeakulkuisuudesta, mutta eteneminen Pyhäjärvelle ei edelltyyänyt käyntiä joella. Kerro pyhäjoen vaikeakulkuisuus oululaisille proffille, joiden teorian mukaan Pyhäjoki oli tärkein reitti Karjalasta Perämerelle, siis ennen Ruotsin aluevaltausta. Olen tuonut esille muitakin ongelmia näiden teorioiden osalta.

Sinun maalisi liikkuu pallon eteen, jos keskittyisit potkimaan palloa sensijaan.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 26 Huhti 2014 17:28

sumu kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Arvioin Pyhäjärven asutuksen karjalaiseksi 1400-luvulta. Pähkinäsaaren rajan synty on eri asia, joskin vaikutti myöhemmin asutuksen kehittymiseen.

Olen samaa mieltä kanssasi Pyhäjoen vaikeakulkuisuudesta, mutta eteneminen Pyhäjärvelle ei edelltyyänyt käyntiä joella. Kerro pyhäjoen vaikeakulkuisuus oululaisille proffille, joiden teorian mukaan Pyhäjoki oli tärkein reitti Karjalasta Perämerelle, siis ennen Ruotsin aluevaltausta. Olen tuonut esille muitakin ongelmia näiden teorioiden osalta.

Sinun maalisi liikkuu pallon eteen, jos keskittyisit potkimaan palloa sensijaan.

Hetkinen mihinkä perustatta väitteen pyhäjoen vaikeakulkuisuudesta :?: Merijärven pyhäkoski oli kulkukelvoton mutta liekö muita ollutkaan,ei taida olla ketään melonnan harrastajaa palstalla heillä saattaisi olla asiasta perusteltu näkemys.


Itseasiassa tämä väite oli Aikalaisen maalin siirto ja epäoleellinen aloitukseni kannalta. Asiaa voisi käsitellä, muuta jätän tähän vastaamisen hänelle, koska hän siirsi maalia. Sen voin vain todeta, että ei ole olemassa kovinkaan vankkaa näyttöä Pyhäjoen käytöstä kulkureittinä. Oulujokea sensijaan käytettiin ahkerasti sotien aikana, josta syystä Ruotsi päätti sijoittaa sinne varuskunnan.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja aikalainen » 26 Huhti 2014 18:05

Sigfrid kirjoitti:Arvioin Pyhäjärven asutuksen karjalaiseksi 1400-luvulta. Pähkinäsaaren rajan synty on eri asia, joskin vaikutti myöhemmin asutuksen kehittymiseen.

Nyt jo pitkään käsitelty arviosi oli kylläkin tämä: "Pyhäjärvi oli looginen paikka perustaa karjalaiskylä heti Pähkinäsaaren rauhan jälkeen". Mutta okei, nyt alkaa vastauksesi kohdistumaan jo oikeaan asiaan, ja korjattu ajoituksesi onkin siis 1400-luku.

Sigfrid kirjoitti:Olen samaa mieltä kanssasi Pyhäjoen vaikeakulkuisuudesta, mutta eteneminen Pyhäjärvelle ei edelltyyänyt käyntiä joella. Kerro pyhäjoen vaikeakulkuisuus oululaisille proffille, joiden teorian mukaan Pyhäjoki oli tärkein reitti Karjalasta Perämerelle, siis ennen Ruotsin aluevaltausta. Olen tuonut esille muitakin ongelmia näiden teorioiden osalta.

Tässä olemme tosiaan samaa mieltä.

Sigfrid kirjoitti:Sinun maalisi liikkuu pallon eteen, jos keskittyisit potkimaan palloa sensijaan.

Sinun maalisi ei liiku minnekään, mutta potkit palloa rankasti ohi. Kun pyytää valotusta väitteeseen "Pyhäjärvi oli looginen paikka perustaa karjalaiskylä heti Pähkinäsaaren rauhan jälkeen", niin vastauksena on pelkkä kartta järvien, jokien ja kannasten päälle piirretystä katkoviivasta sekä jorinoita 1500-luvun Kallavedestä ja piisameista. Väitteesi on muuten yhä täysin perustelematta.

Sigfrid kirjoitti:
sumu kirjoitti:Hetkinen mihinkä perustatta väitteen pyhäjoen vaikeakulkuisuudesta :?: Merijärven pyhäkoski oli kulkukelvoton mutta liekö muita ollutkaan,ei taida olla ketään melonnan harrastajaa palstalla heillä saattaisi olla asiasta perusteltu näkemys.

Itseasiassa tämä väite oli Aikalaisen maalin siirto ja epäoleellinen aloitukseni kannalta. Asiaa voisi käsitellä, muuta jätän tähän vastaamisen hänelle, koska hän siirsi maalia.

Sinähän tässä maalin kanssa sekoilet. Pyhäjokijuttuni liittyi vastaukseeni Pesservisserille. Pesservisserin kanssa käymässä pelissä maali voi olla eri paikassa kuiin sinun kanssa käymässä pelissä, mutta se ei ole maalin siirtämistä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja aikalainen » 26 Huhti 2014 18:10

sumu kirjoitti:Hetkinen mihinkä perustatta väitteen pyhäjoen vaikeakulkuisuudesta :?: Merijärven pyhäkoski oli kulkukelvoton mutta liekö muita ollutkaan,ei taida olla ketään melonnan harrastajaa palstalla heillä saattaisi olla asiasta perusteltu näkemys.

Omat perusteluni ovat tuolla edellisten viestien joukossa. Jos sulla on tarkempaa tietoa aiheesta, niin anna kuulua. Laita vastauksesi kuitenkin erilleen näistä Pyhäjärvikarjalaisjutuista, jotta Sigfrid ei mene enempää sekaisin maalien kanssa.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 26 Huhti 2014 18:17

Aikalainen, olen edelleen sitä mieltä että Pyhäjärvi oli looginen paikka perustaa karjalaiskylä heti Pähkinäsaaren rauhan jälkeen. Mikä on vaikeaa ymmärtää? Se on ainoa looginen paikka kartalla esitetyn, ja professorien esittämän, vesitien varrella lähinnä Perämerta. Meren ranta oli näet jo kansoitettu länsisuomalaisten toimesta ja alue vedenjakajan ja rannan välissä oli suurimmaksi osaksi asuinkelvotonta. Mutta vasta 1400-luvulla tämä looginen paikka kansoitettiin. Joskus ihmettelen...
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Todisteet Perämeren rantojen karjalaisasutuksesta

ViestiKirjoittaja kumbo » 26 Huhti 2014 19:07

Mäkiöiskylä kuuluu Pyhäjärven kappelin piiriin ja sijaitsee vedenjakaja-alueella ja Kuopion rajalla. Kylä sijaitsee 13 ... 17 peninkulmaa itäkaakkoon meren rannasta, jossa ovat emäkirkko ja Pyhäjoen suu. Kylä on 18 ... 20 peninkulmaa kaakkoon Raahesta, joka on kyläläisten kauppakaupunki. Emäkirkon luona on raahelaisilla kauppiailla lastaus- ja kauppapaikkansa, jonne kyläläiset kuljettavat tervaa talvisin hevosilla ja kesäisin elintarvikkeita, maantien puuttuessa veneillään pitkin Pyhäjokea, jossa on monta vaivalloista ja kuohuvaa koskea. (Ote Kauralan sukututkimus sivuilta). Tuo oli 1700-luvun kuvauksessa.

Kyllähän pyhäjoki melonta on joskus kesäisin ollut. Ja miten paljon vedenpinta onkaan parhaista vuosista alentunut. Ainakin mm. Haapaveden järven pintaa on kai useasti laskettu. Ja eikö Pyhäjärveltä muinoin ollut suunnitelmissa peräti kanava savon vesistöihin tehdä. Kulkua on vaivalloisuudestaan huolimatta ollut.
Mutta missä näyttöä Pyhäjärven asutuksesta ennen v.1500. 1500 luvulla on merkattu Pyhäjärvelle vain 4 taloa. SuurPJ historia kirja.
Onko tutkimus siis ollut vajaa.
kumbo
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 309
Liittynyt: 26 Tammi 2014 14:18

EdellinenSeuraava

Paluu Keskiaika

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron