Sivu 1/2

Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2014 11:23
Kirjoittaja Pesservisser
Janakkalasta löydettu uusi linnavuori on antanut runsaasti löydöksiä. Ne ovat etenkin miesten sota-aseita, ja ne ollaan ajoittamassa 1300-lukuun.
Herää kysymys , miten löydöt suhtautuvat ruotsalaisvalloitukseen, jos se tapahtui jo vuoden 1240 vaiheilla.
Oliko varustautuminen ruotsalaisia vai novgorodilaisia vastaan, vai olivatko aseet jopa ruotsalaisten ?
Miksi touhuttiin vanhoilla linnavuorilla, jos uusi valta oli uudessa keskuksessa ?
Novgorod kai hyökkäili jatkuvasti, joten paikallinen puolustus oli joka tapauksessa tarpeen.

http://yle.fi/uutiset/merkittava_loyto_ ... eo/7322057

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2014 13:16
Kirjoittaja Sigfrid
Novgorod ja karjalaiset tekivät ryöstöretkiä. Ruotsalaisilla ei ollut Suomessa sellaista sotilaallista voimaa jolla vastustaa idän uhkaa, joten suomalaisten oli edelleen 1300-luvulla itse puolustettava kyliään. Ruotsalaisten sotilaallinen kyky alueella rajoittui liikkuvaan armeijaan, aluepuolustuksesta ei ollut tietoakaan.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2014 14:52
Kirjoittaja aikalainen
Pesservisser kirjoitti: Miksi touhuttiin vanhoilla linnavuorilla, jos uusi valta oli uudessa keskuksessa ?
Novgorod kai hyökkäili jatkuvasti, joten paikallinen puolustus oli joka tapauksessa tarpeen.

Mielenkiintoinen uutinen. Uskoisin, että vanhoja linnavuoria ei hylätty heti, kun Hämeenlinna-linna valmistui. Niillä on voinut olla edelleen valtakunnallista merkitystä linnoitettuina vartiopaikkoina ja vihollisen kulkuvauhtia hidastavina viivytyspaikkoina.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2014 16:18
Kirjoittaja Kalevanserkku
Suomalaisten oli siis edelleen puolustettava itseään ulkomaista uhkaa vastaan. Kukapa sitä silloinkaan olisi halunnut itseään ja perhettään kauppatavaraksi Novgorodin orjamarkkinoille.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 30 Kesä 2014 17:13
Kirjoittaja Jaska
Panssarinuolen kärki on mielenkiintoinen. Netistä ei löydy oikein tietoa näistä; Olavinlinnasta kerrotaan, että niitä ammuttiin jalkajousella (kai yleensäkin varsijousilla). Ulkomaaksi löytyi tällainen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bodkin_point

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 02 Heinä 2014 00:10
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Olisiko Hangastenmäki Hakoisten eräänlainen apulinna, oikeastaan lähinnä ruotsalaisen varusväen varakokoontumispaikka, jossa olisi ollut ainoastaan harvahko paaluvarustus, johon tukikiveyksen muoto viittaa? Novgorodin vuoden 1311 Vanain retken jälkeen näitä varustuksia tehtiin varmaan useita jokivarteen, lähellähän on myös mm. Kurjenlukko, ehkä Jakob Kurjen toimesta tehty varustus.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 09 Heinä 2014 14:45
Kirjoittaja Thurisaz
Jaska kirjoitti:Panssarinuolen kärki on mielenkiintoinen. Netistä ei löydy oikein tietoa näistä; Olavinlinnasta kerrotaan, että niitä ammuttiin jalkajousella (kai yleensäkin varsijousilla). Ulkomaaksi löytyi tällainen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bodkin_point


Kuuluisimpia tuon käyttäjiä ovat englantilaiset pitkäjousineen, he teurastivat sillä yhdistelmällä ranskalaisia ritareita.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 09 Heinä 2014 14:48
Kirjoittaja Thurisaz
Mistä tiedetään että linnat eivät olleet suomalaisia vastaan suunnattuja?

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 20 Maalis 2015 22:47
Kirjoittaja E. Sofia
Thurisaz kirjoitti:Mistä tiedetään että linnat eivät olleet suomalaisia vastaan suunnattuja?

Hämäläisten ja savolaisten tiedetään olleen sotajalalla. Muistaakseni sovinto saatiin joskus 1400-luvulla.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 20 Maalis 2015 22:50
Kirjoittaja E. Sofia
Hangastenmäki viittaa kylläkin metsästykseen. Hangas oli aita, jolla ohjattiin peurojen tai hirvien kulkua. Kai siinäkin aseita tarvittiin.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2015 19:22
Kirjoittaja aikalainen
E. Sofia kirjoitti:
Thurisaz kirjoitti:Mistä tiedetään että linnat eivät olleet suomalaisia vastaan suunnattuja?

Hämäläisten ja savolaisten tiedetään olleen sotajalalla. Muistaakseni sovinto saatiin joskus 1400-luvulla.

Tällaiseen tietoon en ole koskaan törmännyt. Kovin suuresta sodasta ei voi olla kyse, koska olivat kuuluneet samaan valtakuntaan jo 1300-luvun alkupuolelta saakka. 1500-luvulla oli jotain pientä paikallista kärhämää liittyen erämaiden asuttamiseen.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2015 21:18
Kirjoittaja E. Sofia
aikalainen kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:
Thurisaz kirjoitti:Mistä tiedetään että linnat eivät olleet suomalaisia vastaan suunnattuja?

Hämäläisten ja savolaisten tiedetään olleen sotajalalla. Muistaakseni sovinto saatiin joskus 1400-luvulla.

Tällaiseen tietoon en ole koskaan törmännyt. Kovin suuresta sodasta ei voi olla kyse, koska olivat kuuluneet samaan valtakuntaan jo 1300-luvun alkupuolelta saakka. 1500-luvulla oli jotain pientä paikallista kärhämää liittyen erämaiden asuttamiseen.

Ei ole kyse yhdestä taistelusta, vaan vuosisataisesta vihanpidosta.
Ei kuuluminen saman kuninkaan alaisuuteen vielä tehnyt rauhaa. Savon ja Hämeen rajalla sijaitsevat paikannimet Surmaniemi, Kuolionniemi, Toralahti, Murhivesi, Kuolinaho, Vihanaho, Toramäki, Rautalammilla Arpienahot, Vesivihaniitty, Juonienkangas, Kiusakoski, Murha-aho, Riitamäet ja -ahot kertovat karua kieltään muinaisista rajakahakoista. Sota-aseita niissä käytettiin, ja kuolo korjasi satoa.

Savolaiset halusivat kaskimaata, hämäläiset tarvitsivat laajat metsästysmaansa. Savolaiset valtasivat hämäläisten takametsiä heti kun vain silmä vältti. Kaatoivat metsää, polttivat kaskeaan. Hämäläiset tarttuivat aseisiin ajaakseen mailleen tunkeutuneet pois.

Kuuluminen samaan valtakuntaan toki antoi mahdollisuuden rauhantekoon.

Savon ja Hämeen raja vahvistettiin tiettävästi ensimmäisen kerran v. 1415 Turussa kokoontuneen maanoikeuden päätöksellä. Se ei kuitenkaan lopettanut kiihkoisia rajariitoja. Savon ja Hämeen välinen rajaseutu olikin pitkään asumaton juuri noiden riitojen takia. Sen totesi piispa Maunu Tavast 1442.
Edes tuo rajan vahvistaminen ei tuonut rauhaa:
Tuomiokirjoista ilmenee, että hämäläiset valittivat tuhoisaa vahinkoa ja väkivaltaa, mitä savolaiset olivat tehneet Hämeessä: murhia, tuhopolttoja, miestappoja, ryöstöjä, monenlaista väkivaltaa, uudelleen ja uudelleen. Savolaiset syyttivät hämäläisiä samoista asioista. Hämäläiset olivat tappaneet savolaisia, pilkkoneet heidän ruumiinsa kirveellä, syöttäneet koirilleen...

Sovintoon päästiin maapala kerrallaan keskiajan loppuun mennessä.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 24 Maalis 2015 00:33
Kirjoittaja aikalainen
E. Sofia kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:Hämäläisten ja savolaisten tiedetään olleen sotajalalla. Muistaakseni sovinto saatiin joskus 1400-luvulla.
Tällaiseen tietoon en ole koskaan törmännyt. Kovin suuresta sodasta ei voi olla kyse, koska olivat kuuluneet samaan valtakuntaan jo 1300-luvun alkupuolelta saakka. 1500-luvulla oli jotain pientä paikallista kärhämää liittyen erämaiden asuttamiseen.
Ei ole kyse yhdestä taistelusta, vaan vuosisataisesta vihanpidosta.

Vihanpito paikallisella tasolla maaomistajien ja heitä tukevien pienryhmien välillä on hyvin mahdollista. Valtionhallinnon johtamien läänien välinen sota olisikin jo eri kokoluokan asia.

E. Sofia kirjoitti:Ei kuuluminen saman kuninkaan alaisuuteen vielä tehnyt rauhaa. --- Kuuluminen samaan valtakuntaan toki antoi mahdollisuuden rauhantekoon.

Rauha on melko voimakas sana, kun ei ollut sotaa. Viimeinen sotahan alueella oli kai ollut se, kun Ruotsi valtasi Savon, mikä päättyi rauhantekoon vuonna 1323. Kuvainnollisesti voi tietysti sanoa noin.

E. Sofia kirjoitti:Savon ja Hämeen raja vahvistettiin tiettävästi ensimmäisen kerran v. 1415 Turussa kokoontuneen maanoikeuden päätöksellä.

Valtion hallinnon kannalta siinä vahvistettiin lääninraja, eli Viipurin ja Hämeen linnaläänien välinen raja. Samalla se oli tietysti myös maakuntien välinen nautintaraja. Linnaläänit ajalta, jolloin Viipurin linnalääni oli jo jaettu kahtia, näkyvät tässä linkissä.

Lääninraja ei estänyt savolaisia ostamasta maata lääninrajan toiselta puolelta, mitä ainakin myöhemmin 1500-luvulla kerrotaan tapahtuneen.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 24 Maalis 2015 00:57
Kirjoittaja Sigfrid
Sotaa käytiin ainakin Pohjois-Savon ja Oulujärven alueella tietenkin aina Stolbovan rauhaan asti. Vuoden 1323 raja liittyi Etelä-Savon ja Hämeen osalta jo vakiintunen aluejaon tunnustamiseen. Pohjoisempana ja idempänä tuo raja merkitsi valtakunnan rajaa, jota Ruotsi ei tosin käytännössä hyväksynyt. Rajan itä- ja pohjoispuolista aluettahan jaettiin Ruotsin hiippakuntiin asiaa venäläisiltä kysymättä.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 25 Maalis 2015 00:17
Kirjoittaja E. Sofia
Sigfrid kirjoitti:Novgorod ja karjalaiset tekivät ryöstöretkiä. Ruotsalaisilla ei ollut Suomessa sellaista sotilaallista voimaa jolla vastustaa idän uhkaa, joten suomalaisten oli edelleen 1300-luvulla itse puolustettava kyliään. Ruotsalaisten sotilaallinen kyky alueella rajoittui liikkuvaan armeijaan, aluepuolustuksesta ei ollut tietoakaan.

"Novgorod ja karjalaiset tekijät ryöstöretkiä"... Ylinen Savo eli etelä-Savo katsottiin Karjalaksi vielä 200 vuotta senkin jälkeen, kun Novgorod luovutti Savilahden pogostan Ruotsille. Ilmaiseksi ja silkkaa hyvän hyvyyttäänkö Novgorod luopui turkismaistaan?

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 25 Maalis 2015 09:14
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
E. Sofia kirjoitti:Ruotsille. Ilmaiseksi ja silkkaa hyvän hyvyyttäänkö Novgorod luopui turkismaistaan?

Karjalaiset kapinoivat Novgorodia vastaan useaan otteeseen 1300-luvun alussa, tuloksena oli lopulta kaiketi karjalaisten sisällissota, joka johti Karjalan jakoon. Tuskin ruotsalaiset olisivat ilman paikallisten tukea saaneet aluetta pysyvästi haltuunsa, kyllä heidät kutsuttiin apuun, veronkantoa jne. vastaan. Asiasta on säilynyt Novgorodissa merkintöjäkin, tyyppiä "(veronkantaja) Boris Konstantinovits suututti karjalaiset ja sai heidät kääntymään ruotsalaisten puoleen".

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 26 Maalis 2015 09:57
Kirjoittaja Sigfrid
E. Sofia kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Novgorod ja karjalaiset tekivät ryöstöretkiä. Ruotsalaisilla ei ollut Suomessa sellaista sotilaallista voimaa jolla vastustaa idän uhkaa, joten suomalaisten oli edelleen 1300-luvulla itse puolustettava kyliään. Ruotsalaisten sotilaallinen kyky alueella rajoittui liikkuvaan armeijaan, aluepuolustuksesta ei ollut tietoakaan.

"Novgorod ja karjalaiset tekijät ryöstöretkiä"... Ylinen Savo eli etelä-Savo katsottiin Karjalaksi vielä 200 vuotta senkin jälkeen, kun Novgorod luovutti Savilahden pogostan Ruotsille. Ilmaiseksi ja silkkaa hyvän hyvyyttäänkö Novgorod luopui turkismaistaan?


Kuten kirjoitin, Etelä-Savo oli jo 1323 vakiintunut osaksi Ruotsin valtakuntaa, riippumatta millä nimellä sen asukkaita kutsuttiin. He eivät ilmeisesti tehneet ryöstöretkiä pohoisempana Novgorodin kanssa, vaan kärhämöivät valtion sisällä hämäläisten kanssa.

Pohjoisempana tapahtui jotakin vastaavaa kuin nyt Ukrainassa. Novgorod aseisti Vienan ja yleensä pohjoisempien alueiden heimoja sotaan muita suomensukuisia vastaan. Tarkoituksetkin olivat aivan samat, etupiirin laajentaminen. Ukrainassa on Venäjä ja EU, silloin oli Novgorod ja Ruotsi.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 26 Maalis 2015 10:10
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Sigfrid kirjoitti:FIX: Kuten kirjoitin, Etelä-Savo alkoi noin vuonna 1323 vakiintua osaksi Ruotsin valtakuntaa, riippumatta millä nimellä sen asukkaita kutsuttiin...

Kyllä Etelä-Savo ennen Pahkinäsaaren rauhaa oli todennäköisesti satunnaisessa ja löyhässä liittosuhteessa Novgorodiin, kuten muukin Karjala. Ortodoksisen kirkon kautta Novgorodin vaikutuspiiri ulottui jopa Sydän-Hämeeseen, Tampereen seudulle, ks. ketju Näsijärven Hornu.

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 26 Maalis 2015 21:06
Kirjoittaja Sigfrid
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:FIX: Kuten kirjoitin, Etelä-Savo alkoi noin vuonna 1323 vakiintua osaksi Ruotsin valtakuntaa, riippumatta millä nimellä sen asukkaita kutsuttiin...quote]
Kyllä Etelä-Savo ennen Pahkinäsaaren rauhaa oli todennäköisesti satunnaisessa ja löyhässä liittosuhteessa Novgorodiin, kuten muukin Karjala. Ortodoksisen kirkon kautta Novgorodin vaikutuspiiri ulottui jopa Sydän-Hämeeseen, Tampereen seudulle, ks. ketju Näsijärven Hornu.


Ortodoksisuudessahan ei ole mitään vikaa sinänsä. Ongelma oli se mitä siinä tuli kylkiäisenä :wink:

Re: Hangastenmäen linnavuori : sotaisaa ja vaurasta Hämettä

ViestiLähetetty: 26 Maalis 2015 23:49
Kirjoittaja aikalainen
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kyllä Etelä-Savo ennen Pahkinäsaaren rauhaa oli todennäköisesti satunnaisessa ja löyhässä liittosuhteessa Novgorodiin, kuten muukin Karjala.

Novgorod nimitti sitä aluetta kihlakunnaksi. Paremman tiedon puuttuessa oletan, että liittosuhde on ollut samaa luokkaa, kuin Hämeen ja Varsinais-Suomen liittosuhde Ruotsiin.