Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 12 Joulu 2018 20:29



Vastaa viestiin  [ 49 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava
 Lapinkylien verotuksesta 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Lapinkylien verotuksesta
aikalainen kirjoitti:

Kuvasarjassa on yksi kysymyksiä herättävä kohta. Suomussalmi-Kuusamon seudulla on ollut yhtäjaksoista viljelyä viimeistään 500-luvulta. Alueen luulisi olevan viljelyyn heikosti sopivaa. Siellä myös oli lapinkyliä, joille kirjoissa näkyviä maatiloja perustettiin vasta 1700-luvulla ja oletuksen mukaan suomenkielisten muuttajien toimesta. Olivatko nämä lapinkyläläiset sittenkin viljelijöitä tai puoliviljelijöitä, ja jos olivat, miksi siellä oli vapaata maata vielä tulokkaillekin, vai tuliko kirjoihin siihen mennessä jo 1000 vuotta viljeltyjä maatiloja ja tulokasvirta oli näennäistä, mikä taas jättää nopean kielenvaihdon selittämättä, vai jokin muu selitys.


Lapinkyliin kuuluvat olivat eri verotusjärjestelmän piirissä, kuin omaa taloaan asuvat viljelijät. Lapinkylän vero maksettiin lk:n yhteiskassasta, jota verovouti kävi kerran vuodessa keventämässä. Jos/kun henkilö t. perhekunta asettui maata viljelemään, he siirtyvät kruunun silmissä lantalaisten so. henkilöverotettavien kastiin.

Tunnetaan kyllä tilanteita, jossa talo on merkitty veroluetteloon uudistilana esm. 50 vuotta sen jälkeen, kun kirjallinen lähde mainitsee talon jonkun säätyläisen yöpymispaikkana, ja vauraana talona. Verottajaa siis jymäytettiin toisinaan.

"Puoliviljelijää" ei Svean valtakunnan väestökirjanpito tuntenit, oli joko #lantalainen tai #verolappalainen, so. lapinkylän jäsen.

Kaarle IX, jos oikein muistan, #avasi Lapinmaan talonpoikais-asutukselle (savolaisille), ja siihen asti voudin tehtävä oli ollut poistaa laittomat talonpoikais-asukkaat Lapin rajan pohjoispuolelta. Ilmeisesti näin ei aina käynyt, kuninkaan julistuksista huolimatta.

Lapinmaassa siis vallitsi skisma viljelijä-tulokkaiden ja saamelaisten välillä. Näin kirjallisten lähteiden mukaan.


08 Huhti 2018 12:44
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2400
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Florian Geyer kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:

Kuvasarjassa on yksi kysymyksiä herättävä kohta. Suomussalmi-Kuusamon seudulla on ollut yhtäjaksoista viljelyä viimeistään 500-luvulta. Alueen luulisi olevan viljelyyn heikosti sopivaa. Siellä myös oli lapinkyliä, joille kirjoissa näkyviä maatiloja perustettiin vasta 1700-luvulla ja oletuksen mukaan suomenkielisten muuttajien toimesta. Olivatko nämä lapinkyläläiset sittenkin viljelijöitä tai puoliviljelijöitä, ja jos olivat, miksi siellä oli vapaata maata vielä tulokkaillekin, vai tuliko kirjoihin siihen mennessä jo 1000 vuotta viljeltyjä maatiloja ja tulokasvirta oli näennäistä, mikä taas jättää nopean kielenvaihdon selittämättä, vai jokin muu selitys.


Lapinkyliin kuuluvat olivat eri verotusjärjestelmän piirissä, kuin omaa taloaan asuvat viljelijät. Lapinkylän vero maksettiin lk:n yhteiskassasta, jota verovouti kävi kerran vuodessa keventämässä. Jos/kun henkilö t. perhekunta asettui maata viljelemään, he siirtyvät kruunun silmissä lantalaisten so. henkilöverotettavien kastiin.

Tunnetaan kyllä tilanteita, jossa talo on merkitty veroluetteloon uudistilana esm. 50 vuotta sen jälkeen, kun kirjallinen lähde mainitsee talon jonkun säätyläisen yöpymispaikkana, ja vauraana talona. Verottajaa siis jymäytettiin toisinaan.

"Puoliviljelijää" ei Svean valtakunnan väestökirjanpito tuntenit, oli joko #lantalainen tai #verolappalainen, so. lapinkylän jäsen.

Kaarle IX, jos oikein muistan, #avasi Lapinmaan talonpoikais-asutukselle (savolaisille), ja siihen asti voudin tehtävä oli ollut poistaa laittomat talonpoikais-asukkaat Lapin rajan pohjoispuolelta. Ilmeisesti näin ei aina käynyt, kuninkaan julistuksista huolimatta.

Lapinmaassa siis vallitsi skisma viljelijä-tulokkaiden ja saamelaisten välillä. Näin kirjallisten lähteiden mukaan.


Joo, juuri noin, mutta tuo on paljon aikaisemmilta ajoilta. Yli tuhat vuotta aiemmin. Milloin lie nuokin nurkat tuli Ruotsille? Oisko 1595?


08 Huhti 2018 13:44
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 15 Kesä 2014 01:06
Viestit: 74
Paikkakunta: Oulu
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
jussipussi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:

Kuvasarjassa on yksi kysymyksiä herättävä kohta. Suomussalmi-Kuusamon seudulla on ollut yhtäjaksoista viljelyä viimeistään 500-luvulta. Alueen luulisi olevan viljelyyn heikosti sopivaa. Siellä myös oli lapinkyliä, joille kirjoissa näkyviä maatiloja perustettiin vasta 1700-luvulla ja oletuksen mukaan suomenkielisten muuttajien toimesta. Olivatko nämä lapinkyläläiset sittenkin viljelijöitä tai puoliviljelijöitä, ja jos olivat, miksi siellä oli vapaata maata vielä tulokkaillekin, vai tuliko kirjoihin siihen mennessä jo 1000 vuotta viljeltyjä maatiloja ja tulokasvirta oli näennäistä, mikä taas jättää nopean kielenvaihdon selittämättä, vai jokin muu selitys.


Lapinkyliin kuuluvat olivat eri verotusjärjestelmän piirissä, kuin omaa taloaan asuvat viljelijät. Lapinkylän vero maksettiin lk:n yhteiskassasta, jota verovouti kävi kerran vuodessa keventämässä. Jos/kun henkilö t. perhekunta asettui maata viljelemään, he siirtyvät kruunun silmissä lantalaisten so. henkilöverotettavien kastiin.

Tunnetaan kyllä tilanteita, jossa talo on merkitty veroluetteloon uudistilana esm. 50 vuotta sen jälkeen, kun kirjallinen lähde mainitsee talon jonkun säätyläisen yöpymispaikkana, ja vauraana talona. Verottajaa siis jymäytettiin toisinaan.

"Puoliviljelijää" ei Svean valtakunnan väestökirjanpito tuntenit, oli joko #lantalainen tai #verolappalainen, so. lapinkylän jäsen.

Kaarle IX, jos oikein muistan, #avasi Lapinmaan talonpoikais-asutukselle (savolaisille), ja siihen asti voudin tehtävä oli ollut poistaa laittomat talonpoikais-asukkaat Lapin rajan pohjoispuolelta. Ilmeisesti näin ei aina käynyt, kuninkaan julistuksista huolimatta.

Lapinmaassa siis vallitsi skisma viljelijä-tulokkaiden ja saamelaisten välillä. Näin kirjallisten lähteiden mukaan.


Joo, juuri noin, mutta tuo on paljon aikaisemmilta ajoilta. Yli tuhat vuotta aiemmin. Milloin lie nuokin nurkat tuli Ruotsille? Oisko 1595?


Isälinjani muutti 1705 Kuolajärven lapinkylän maille Kursuun Kemijärven Isokylältä. v.1749 isälinjani Lauri Kursu (synt. 1699) sukuhaaran ensimmäisenä kirjautui uudistilalliseksi. Muutto tapahtui lapinkylän luvalla, edellinen muuttaja Heikki Heikinpoika 1600-luvun lopulla ajettiin lapinkylän mailta pois (Kuusamon käräjät). Verotus oli yksi syy: 1705-1749 kevyempi lapinvero ja 1749- oli vuorossa 15 vuoden verovapaus uudisasuttajalle.

Muuton keskeinen syy oli kuitenkin perheen viiden pojan pelastaminen Suuren Pohjan sodan väenotoilta. Raja kulki Kemijärven poikki (Kuolajärvi liitettiin virallisesti Suomen alueeseen vasta 1833, Kursun kylän leipätie kulki Kantalahteen). Toiseksi vanhin poika jäi asumaan Isokylän tilaa (talon ainoata miestä ei viety väenotoissa).

Alkuvuodet elettiin kalastuksella. Myös peuranpyynti (yhdessä lapinkylän väen kanssa) oli vielä voimissaan (viimeiset suuremmat peurasaaliit 1850 -luvulla). Mukana vietiin kuitenkin pienimuotoinen karjatalous. Poroja oli jo mukana seuranneella perheen isoisällä (Tuomas Halonen käräjöi 1600-luvulla poronvasasta; Kuusamon käräjät).

_________________
jouko (N-Z4786. N-CTS9460. N-Y11245, N-BY22056, N-BY22057. N-BY30412), N-BY32523 , mtdna U5a2a1a


08 Huhti 2018 14:34
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Jos esm. Itä-Suomessa ja Äänisen-Karjalassa on ollut 10ky sekä viljelijöitä että metsästäjäkeräilijöitä, siis "lappi-lanta"-ero, se on voinut johtaa kahteen etniteettiin.

10 000 vuotta sitten viljelijöitä? Nyt plumpsahti sekaan vähän lapin tai lannan lisää...


Juuri noin. Jos laittaa täsmäluvut, kukaan ei kommentoi. Tässä oikeet:

Pegrema, Äänisjärvellä: 6600 calBC, 3800 calBC, radiohiiliajoituksia.
Huhdasjärvi, Kouvola: 5200-4200 calBC, merkkejä maanmuokkauksesta.
Huhdasjärvi, Kouvola: 5400-5050 calBC, hiiltä => kaskeamisen merkkejä.
Lehmilammi, Nurmes: 3000 calBC, viljan siitepölyä, ajoitus puu-aineksen vuosilustoista.
Ahvenainen (järvi), Hämeenkoski: 4000 calBC.
Puolanka, Kainuu: 2000 calBC.
Akali. Itä-Viro: 5600 calBC, viljan siitepölyä.
Mälarin ja Bergslagenin tutkimuskohteet, Ruotsit: 3800 calBC.
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Peltoviljely tarkoittaa kyläasutusta, ja elämäntavan radikaalia muuttumista. Pitäisin Fennoskandian oloissa normaalina, että osa jengistä jatkaa mehtästys-keräilyä, ja siis vuotuiskiertoa. Silloin etniteetti jakautuu elinkeinon mukaaan.

Kuitenkin peltoviljely on vaatinut katovuosien varalta täydentäviä elinkeinoja. Jopa Lounais-Suomessa mukana olivat pitkään rinnalla tietysti karjanhoito, mutta myös metsästys ja kalastus.


Peltoviljely sitoo paikalleen, pakottaa luopumaan vuotuiskierrosta. Tämä -asumistavan muutos- jakaa etniteetit liikkuvaan ja paikallaan-asuvaan osaan: Lappi kontra lanta.

Jaska kirjoitti:
Asutusten alueellinen eriytyminen - täysin riippumatta elinkeinojen samuudesta tai eriydestä - on jo itsessään riittävä tekijä mahdollistamaan "Murteutumisen". (Tässä siis paitsi kielen, myös kulttuurin, geeniperimän ja etnisyyden osalta.)


Mahdollistaa, mutta ei tue. Elinkeino-ero tukee identiteetti-eroa, joka on se tärkein. Silloin jopa ryhdytään vasiten puhumaaan slangia, joka poikkeaa toisesta porukasta.

Jaska kirjoitti:
Kaikki kielet, jotka maailmassa koskaan ovat levinneet, ovat murteutuneet ja edelleen kieleytyneet kielikunniksi.


Bingo.

Jaska kirjoitti:
Isolaattikielet kuten baski ovat nekin historiallisesti aina osa laajempaa kielikuntaa, minkä osoittaa paikannimitutkimus.


Juuri noin. Baski l. vasconiset kielet: Gibraltarilta Skotlantiin, uralilaiset Etelä-Uralilta-.....?

Jaska kirjoitti:
Lapin ja lannan tunnettu historiallinen ero syntyi viime kädessä uudella ajalla, kun Ala-Suomen maanviljelijä-karjanhoitaja-suomalaiset kohtasivat Ylä-Suomen metsästäjä-keräilijä-vähäporonhoitaja-saamelaiset.


Lapinraja oli kruunun määräämä. Sen pohjoispuolella oli talonpoikais-asutus periaatteessa kielletty Kaarle XI:een asti.

Jaska kirjoitti:
Ylä-Suomi alkaa Pohjois-Karjalan Pieliseltä pohjoiseen, lännessä sen raja kulkee ensin pohjoiseen ja sitten länteen kaartaen linjaa Juuka-Oulujärvi-Puolanka-Ranua-Rovaniemi-Pello. Maaston korkeudella on merkittävä vaikutus mikroilmastoon, joka suoraan vaikuttaa maanviljelyn onnistumiseen. Pohjoisimmaksi maatalous on levinnyt juuri alavissa jokilaaksoissa.


Älä unohda Ruijan rannikkoa, jokaa sai mv-asutuksen aluksi Suomesta.

Jaska kirjoitti:
Myöhempi Kemin Lappi käsitti suunnilleen juuri Ylä-Suomen, poislukien Kainuu ja sen eteläpuoliset alueet, jotka olivat jo (ainakin valtaenemmistöltään) suomalaistuneet 1600-luvulle tultaessa, sekä aivan Länsi-Lapissa sen kaistaleen, joka kuului Tornion Lappiin.


Voimme hahmottaa sen mekanismin, joka toi Djakovossa tai Volosovossa puhutun "suomen" pikavauhtia pohjoiseen: Elinkeinon vaihtuminen. Mikä tekijä sai Pohjoiskalotin mk-väen ottamaan uuden kielen?


08 Huhti 2018 18:10
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Lapinkyliin kuuluvat olivat eri verotusjärjestelmän piirissä, kuin omaa taloaan asuvat viljelijät. Lapinkylän vero maksettiin lk:n yhteiskassasta, jota verovouti kävi kerran vuodessa keventämässä. Jos/kun henkilö t. perhekunta asettui maata viljelemään, he siirtyvät kruunun silmissä lantalaisten so. henkilöverotettavien kastiin.

"Puoliviljelijää" ei Svean valtakunnan väestökirjanpito tuntenut, oli joko #lantalainen tai #verolappalainen, so. lapinkylän jäsen.

Puoliviljelijällä tarkoitin sivutoimista viljelijää. Pääelinkeino saattoi silti olla pyynti. En näe estettä sille, että lapinpitäjän väkeen kuulunut saamenkielinen puoli- tai täysviljelijä olisi ollut osana pitäjän yhteisveroa.


Verotuslaji perustui elinkeinoon.

aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Tunnetaan kyllä tilanteita, jossa talo on merkitty veroluetteloon uudistilana esm. 50 vuotta sen jälkeen, kun kirjallinen lähde mainitsee talon jonkun säätyläisen yöpymispaikkana, ja vauraana talona. Verottajaa siis jymäytettiin toisinaan.

En usko, että jymäytettiin. Veropetos oli vakava rikos jo silloin. Eikä erämaihin voinut maatilaa sitä asuttavana suurperheenä piilottaa. Niin paljon on tarvetta yhteyksille muuhun yhteisöön, että ei pysyisi salassa.


Esimerkkini on kirjallisuudesta.


08 Huhti 2018 19:50
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1757
Viesti 1
Florian Geyer kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Lapinkyliin kuuluvat olivat eri verotusjärjestelmän piirissä, kuin omaa taloaan asuvat viljelijät. Lapinkylän vero maksettiin lk:n yhteiskassasta, jota verovouti kävi kerran vuodessa keventämässä. Jos/kun henkilö t. perhekunta asettui maata viljelemään, he siirtyvät kruunun silmissä lantalaisten so. henkilöverotettavien kastiin.

"Puoliviljelijää" ei Svean valtakunnan väestökirjanpito tuntenut, oli joko #lantalainen tai #verolappalainen, so. lapinkylän jäsen.
Puoliviljelijällä tarkoitin sivutoimista viljelijää. Pääelinkeino saattoi silti olla pyynti. En näe estettä sille, että lapinpitäjän väkeen kuulunut saamenkielinen puoli- tai täysviljelijä olisi ollut osana pitäjän yhteisveroa.
Verotuslaji perustui elinkeinoon.

Voi riippua vuosisadasta ja alueesta. Lapinkylissä on voinut olla aiempina vuosatoina eri käytäntö kuin muualla. Ehkei pirkkamiehille ulkoistetussa verotuksessa tarvinnut jokaisen asukkaan täyttää veroimoitusta, vaan kylää/pitäjää katsottiin simppelisti yhtenä kokonaisuutena. Jos siellä pari aslakkia kaskesi enemmän kuin metsästi, niin tokkopa pirkkoja kiinnosti.

Florian Geyer kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Tunnetaan kyllä tilanteita, jossa talo on merkitty veroluetteloon uudistilana esm. 50 vuotta sen jälkeen, kun kirjallinen lähde mainitsee talon jonkun säätyläisen yöpymispaikkana, ja vauraana talona. Verottajaa siis jymäytettiin toisinaan.
En usko, että jymäytettiin. Veropetos oli vakava rikos jo silloin. Eikä erämaihin voinut maatilaa sitä asuttavana suurperheenä piilottaa. Niin paljon on tarvetta yhteyksille muuhun yhteisöön, että ei pysyisi salassa.
Esimerkkini on kirjallisuudesta.

Esimerkkisi ei ole osoitus veropetoksesta, koska talolla on voinut olla jokin syy ylipitkään verovapauteen. Eikä kuulosta salatulta maatilalta, jos siellä säätyläistäkin majoitetaan.


08 Huhti 2018 22:27
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kuitenkin peltoviljely on vaatinut katovuosien varalta täydentäviä elinkeinoja. Jopa Lounais-Suomessa mukana olivat pitkään rinnalla tietysti karjanhoito, mutta myös metsästys ja kalastus.


Peltoviljely sitoo paikalleen, pakottaa luopumaan vuotuiskierrosta. Tämä -asumistavan muutos- jakaa etniteetit liikkuvaan ja paikallaan-asuvaan osaan: Lappi kontra lanta.

Ei peltoviljelykään "pakota" luopumaan vuotuiskierrosta. Kesäkaudella, kun vilja kasvaa itsestään, ja talvikaudella, kun pellot ovat omillaan, ehtii kiertää kaukaisten erämaidensa ansapolut ja osallistua kalan ja riistan joukkopyyntiin. Esimerkiksi hämäläisten erämaat sijaitsivat satojen kilometrien päässä Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa.

Ei se ero ole niin iso: metsästäjillä, poronhoitajilla ja maanviljelijöillä oli kaikilla se yksi kiinteämpi keskusasumuksensa, silti ne kaikki vielä rautakaudella viettivät osan vuodesta ihan muualla. Osa perheestä (naiset) varmaan olivat enemmän keskuskodissaan, miehet taas hoitivat kaukotyöt (paimentamisen, metsästyksen, kalastuksen).


Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Myöhempi Kemin Lappi käsitti suunnilleen juuri Ylä-Suomen, poislukien Kainuu ja sen eteläpuoliset alueet, jotka olivat jo (ainakin valtaenemmistöltään) suomalaistuneet 1600-luvulle tultaessa, sekä aivan Länsi-Lapissa sen kaistaleen, joka kuului Tornion Lappiin.


Voimme hahmottaa sen mekanismin, joka toi Djakovossa tai Volosovossa puhutun "suomen" pikavauhtia pohjoiseen: Elinkeinon vaihtuminen. Mikä tekijä sai Pohjoiskalotin mk-väen ottamaan uuden kielen?

Hyvä kysymys! Seuraava kysymys?

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


09 Huhti 2018 01:09
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kuitenkin peltoviljely on vaatinut katovuosien varalta täydentäviä elinkeinoja. Jopa Lounais-Suomessa mukana olivat pitkään rinnalla tietysti karjanhoito, mutta myös metsästys ja kalastus.


Peltoviljely sitoo paikalleen, pakottaa luopumaan vuotuiskierrosta. Tämä -asumistavan muutos- jakaa etniteetit liikkuvaan ja paikallaan-asuvaan osaan: Lappi kontra lanta.

Ei peltoviljelykään "pakota" luopumaan vuotuiskierrosta. Kesäkaudella, kun vilja kasvaa itsestään, ja talvikaudella, kun pellot ovat omillaan, ehtii kiertää kaukaisten erämaidensa ansapolut ja osallistua kalan ja riistan joukkopyyntiin. Esimerkiksi hämäläisten erämaat sijaitsivat satojen kilometrien päässä Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa.


Suonikylän siidan l. Suonjelin vuotuiskierto on hyvin dokumentoitu, sillä tutkijat ovat haastatelleet vuotuiskiertäjiä, ja vuosittaisen #siitakokouksen puheenjohtajana toimi #talvikylissä 1919-1938 Petsamon piirin nimismies, joten arkaaisen itsehallinnon asiakirjat olivat myös Suomen valtion dokumentteja.

Vuotuiskierto-elämä meni jotenkin näin :

    Lapinkylä hajaantuu pyyntikauden (kesä) alussa perhekunnittain omille metsästyskeräily-alueilleen.
    Siitakokouksessa on jaettu kohteet, kalastusjärvet, yms. missä tiedettiin olevan jotain otettavaa, perhekunnille. Jako tarkistetaan periaatteessa joka siitakokouksessa, perheiden tarpeiden ja luontokohteiden arvioitujen tuottojen mukaan.
    Kun perhekunnat, jotka eivät välttämättä olleet sukua keskenään, saapuvat syksyllä talvikylän paikalle (#kenttä, lapinkenttä), pidetään siitakokous. Se kokoontuu kun kaikki ovat saapuneet.
    Lapinkylän siitakokous on arkaaisen hallinnoimisen esimerkki, -periaatteessa samaa on tehty kaikkialla. Päätökset ovat demokraattisia, sillä täytäntöönpano apparaatti ovat ne samat ihmiset, jotka istuvat kokouksessa.
    Siitakokous korvasi siis tuomioistuimen ja hallinnon, ja aiemmin toteutti yhteiset uskonnolliset menot.
    Siitakokous hallitsi yhteisen kassan käyttöä: Siitä maksettiin aiemmin #lapinvero aina sille (lantalaisten) #valtiolle, jolle satuttiin olemaan verovelvollisia (aina yhdelle: Ruotsi, Norja tai Venäjä). Mauno Ladonlukko tai joku muu isokenkäinen Tukholmasta valtuutti joskus muinoin suomalaiset lapinkauppiaat, joilla oli ennen ruotsinvaltaa ollut jonkinlainen patronaattisuhde saamelaisiin, keräämään Svean valtakunnan verot Norbottenissa ja Lapissa. Siidan yhteiskassa maksoi po. verot.
    Lapinkylän jäsenet maksoivat yhteiskassaan kokouksen päättämät maksut.
    Riistaeläimet olivat joko verottomia tai verollisia. Arvoeläimen pyytänyt maksoi siitä sovitun osuuden kassaan.
    Kassa maksoi yhteisen päätöksen mukaan muitakin asioita.
    Siitakokous myös määräsi riistanpyynnille rajoituksia, jos jonkin eläimen havaittiin vähenneen.
    Siitakokous oli siis Suonjelissa koolla vain kerran vuodessa, joten nimismies saattoi olla paikalla.

Svean kuninkaan valtuuttamat "birkarlit" ja myöhemmin verovoudit siis kävivät hakemassa lapinkylän keräämän potin, ja samalla hyötyivät kauppamonopolistaan, joka perustui sekä kuninkaalliseen privilegioon että lapinkyläläisten mahdolliseen velkaantumiseen birkkarlille.

Oletan, en tiiä, että etelän #hämäläisillä oli myös patronaattisuhde eteläisen Suomen saamelaisiin, jotka käyttivät Hämeen erämaita, ja maksoivat niistä veroa hämäläisille. Saattaa olla että käytäntö, jonka Svean kuninkaallinen hallinto löysi Lapista ja adoptoi omaan käyttöönsä, oli kehittynyt Etelä-Suomessa.

Etelä-Suomen #lappalaiset, so. erämaassa (syrjässä = lappeella) asuvat eivät ehkä olleet eri etniteettiä kuin hämäläiset, mutta kuitenkin oma yhteiskunnallinen kastinsa.

Tää ei ollut vastausta Jaskalle, vaan taustoitusta.

Lapinkylä siis "kiersi" erämaita etupäässä kesällä. Talvella asuttiin yhteiskylässä, josta käsin käytiin hiihtokelillä hakemassa kukin omia varastojaan perhekohtaisella pyyntialueella olevista eräaitoista.

Eräät kohteet, kuten lohipadot, ja kollektiivisesti toteutetut toimet poikkesivat em. kuvasta.

Minun käsitykseni on, että pääsääntöisesti viljelemään ryhtynyt saaamelaisperhe erosi lapinkylän velvollisuuksista, jäi asumaan paikalleen, ja suomalaistui hyvinkin nopeasti. Ruotsin aikaan verottaja rekisteröi muutoksen siirtämällä henkilön yhteiskassa-verotuksesta henkilö(talo)-kohtaiseen verotukseen.

#Lapinvero-luettelot ovat säilyneet, ja niihin on kirjattu ne (perheenpäät?) jotka maksoivat verot kruunulle lapinkylän kassan kautta.

Jaska kirjoitti:
Ei se ero ole niin iso: metsästäjillä, poronhoitajilla ja maanviljelijöillä oli kaikilla se yksi kiinteämpi keskusasumuksensa, silti ne kaikki vielä rautakaudella viettivät osan vuodesta ihan muualla. Osa perheestä (naiset) varmaan olivat enemmän keskuskodissaan, miehet taas hoitivat kaukotyöt (paimentamisen, metsästyksen, kalastuksen).


Tästä olen eri mieltä: Lapinkyläläisten talot tai kodanpohjat sijaitsivat lapinkentillä, so. talvikylissä. Viljelijöiden siellä missä saattoi viljellä. Pyyntikauden ajan Suonjelin keskuskylä oli tyhjillään.

    Pyyntikausi: Kukin perhe omalla erämaa-lohkollaan.
    Talvi: Yhteiskylässä.

Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Myöhempi Kemin Lappi käsitti suunnilleen juuri Ylä-Suomen, poislukien Kainuu ja sen eteläpuoliset alueet, jotka olivat jo (ainakin valtaenemmistöltään) suomalaistuneet 1600-luvulle tultaessa, sekä aivan Länsi-Lapissa sen kaistaleen, joka kuului Tornion Lappiin.


Voimme hahmottaa sen mekanismin, joka toi Djakovossa tai Volosovossa puhutun "suomen" pikavauhtia pohjoiseen: Elinkeinon vaihtuminen. Mikä tekijä sai Pohjoiskalotin mk-väen ottamaan uuden kielen?

Hyvä kysymys! Seuraava kysymys?


Jos elinkeino ei vaihdu, emme voi olettaa länsiuralinkielisen pop-musiikin levinneen Pohjoiskalottiin c-kasetteina ja nuorison oppineen siitä uusia sanoja. Jotain muuta siellä on tapahtunut?

En oikein näe ainakaan kovin vahvaa syytä pohjoisen Fennoskandian mk-väelle edes omaksua keramiikkaa juuri pronssikauden alussa, kun kieltäytyivät siitä 4000 BC alkaen johdonmukaisesti. -Mihin siihenkään en tiedä syytä.

Verrokkina eräs uskonsuunta, pohjoosessa, kieltää nykyaikanakin TV:n katselun. Voisko tällä olla ennakkotapauksia menneisyydessä?

Vielä vaihtoehtoa omaan edelliseen näkemykseeni:

Mk-elinkeinoa elävät porukat ovat mm. kampakeraamisella kaudella ilmeisesti pitäneet myös ympärivuotisia kyliä. Tämä on mahdollista vain erityisen luonnonresurssin äärellä. Kas, jokivarsi- ja merenranta-kyliä on havaittu, Ruotsissa jopa "kivikauden kaupunki" (heidän käyttämänsää terminologiaa).

Itse olen ollut löytämässä rannansiirtymästä päätellen kampakeraamista asutusta, joka sijaitsi kahden vesistön välissä: Hiekkaisen saaren suojanpuolella oli ollut (nyt savinen pelto) matala ruohikkoinen merenlahti, joka arvioni mukaan mahdollisti #liistekatiskoilla kalastamisen.

    Liistekatiska on suuritöinen laite, joka on pysyvästi paikallaan.
    Suomenlahden oloissa se tuottaa sisäsaaaristossa hyvin keväällä ja syksyllä, mutta vesien lämmettyä huonosti tai ei ollenkaan.
    Merkkejä liistekatiskoista ja -padoista on Suomen alueelta, ja idea tunnettiin nykyaikaan asti.

Pysyvä kalanpyydys tukee pysyvää asutusta myös pyyntikaudella, -muut resurssit ovat enemmän tai vähemmän sesonkiluontoisia. Mikäli edellä olettamani pitää paikkansa, pysyviä mk-kyliä on ollut, -ja niissä on voitu kokeilla ainakin pienimuotoista viljelyä mk-elämäntavan puitteissa.


09 Huhti 2018 10:39
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
aikalainen kirjoitti:
1.) Lapinkylissä on voinut olla aiempina vuosatoina eri käytäntö kuin muualla.

.2.).. talolla on voinut olla jokin syy ylipitkään verovapauteen. Eikä kuulosta salatulta maatilalta, jos siellä säätyläistäkin majoitetaan.


1. Lapinkylissä oli eri käytäntö kuin talonpoikina verotettavilla.

2. Etsin myöhemmin tapauksen kirjallisuudesta.


09 Huhti 2018 10:41
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Florian Geyer kirjoitti:
Etelä-Suomen #lappalaiset, so. erämaassa (syrjässä = lappeella) asuvat eivät ehkä olleet eri etniteettiä kuin hämäläiset, mutta kuitenkin oma yhteiskunnallinen kastinsa.

Tuo tuottaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee.
1. Ei ole olemassa johdinta, jolla lape : lappeen -sanasta tulisi lappi. Nämä sanat eivät siis ole keskenään johtosuhteessa.
2. Saamelaisia on tunnetusti nimitetty lappalaisiksi, ja koko Suomi on täynnä saamelaisperäistä paikannimistöä. Jos "lappalainen" ei olisi ollutkaan rautakaudella saamelaisen nimitys, niin syntyy ongelma: millä nimityksellä sitten saamelaisiin olisi viitattu, kun lappalainen on ainoa yhtä laajasti tunnettu nimitys kuin saamelaisperäinen paikannimistö? Miksi olisi pitänyt olla oma nimitys eri elinkeinoa harjoittaville suomalaisille, muttei etnisesti (kielellisesti, kulttuurisesti ja geneettisestikin) poikkeaville saamelaisille? Lisäksi etelän kansanperinteessä lappalaiset olivat eri rotua kuin suomalaiset.

Florian Geyer kirjoitti:
Minun käsitykseni on, että pääsääntöisesti viljelemään ryhtynyt saaamelaisperhe erosi lapinkylän velvollisuuksista, jäi asumaan paikalleen, ja suomalaistui hyvinkin nopeasti. Ruotsin aikaan verottaja rekisteröi muutoksen siirtämällä henkilön yhteiskassa-verotuksesta henkilö(talo)-kohtaiseen verotukseen.

Kemin Lapissa maanviljely oli hyvin epävarma elinkeino - ei kukaan luopunut sen vuoksi metsästys- ja kalastusoikeuksistaan. Suomalaiset uudisasukkaatkin harjoittivat näitä täydentäviä elinkeinoja.

Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Ei se ero ole niin iso: metsästäjillä, poronhoitajilla ja maanviljelijöillä oli kaikilla se yksi kiinteämpi keskusasumuksensa, silti ne kaikki vielä rautakaudella viettivät osan vuodesta ihan muualla. Osa perheestä (naiset) varmaan olivat enemmän keskuskodissaan, miehet taas hoitivat kaukotyöt (paimentamisen, metsästyksen, kalastuksen).


Tästä olen eri mieltä: Lapinkyläläisten talot tai kodanpohjat sijaitsivat lapinkentillä, so. talvikylissä. Viljelijöiden siellä missä saattoi viljellä. Pyyntikauden ajan Suonjelin keskuskylä oli tyhjillään.

Minä sanoin, ettei ero liikkuvuudessa vs. liikkumattomuudessa ollut niin iso - en puhunut pysyvän asumuksen sijainnista. Ei ole olennaista, sijaitsiko se siidan talvikylässä muiden naapurissa vai jossain pellon reunassa.


Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Voimme hahmottaa sen mekanismin, joka toi Djakovossa tai Volosovossa puhutun "suomen" pikavauhtia pohjoiseen: Elinkeinon vaihtuminen. Mikä tekijä sai Pohjoiskalotin mk-väen ottamaan uuden kielen?

Hyvä kysymys! Seuraava kysymys?


Jos elinkeino ei vaihdu, emme voi olettaa länsiuralinkielisen pop-musiikin levinneen Pohjoiskalottiin c-kasetteina ja nuorison oppineen siitä uusia sanoja. Jotain muuta siellä on tapahtunut?

Kielen leviäminen on pitkälti sosiaalinen prosessi. Syy voi olla melkeinpä mikä tahansa, eivätkä ne kaikki edes voisi näkyä arkeologisesta aineistosta.

Florian Geyer kirjoitti:
En oikein näe ainakaan kovin vahvaa syytä pohjoisen Fennoskandian mk-väelle edes omaksua keramiikkaa juuri pronssikauden alussa, kun kieltäytyivät siitä 4000 BC alkaen johdonmukaisesti. -Mihin siihenkään en tiedä syytä.

Verrokkina eräs uskonsuunta, pohjoosessa, kieltää nykyaikanakin TV:n katselun. Voisko tällä olla ennakkotapauksia menneisyydessä?

Ehdottomasti! Paleolestadiolaisethan ne tietysti olivat.
"Ai keramiikkaa?! Rienaajat, hyi, viekää pois tuo nykyajan hapatus! Katsotaan kolmentuhannen vuoden kuluttua uudestaan."

Florian Geyer kirjoitti:
Vielä vaihtoehtoa omaan edelliseen näkemykseeni:

Mk-elinkeinoa elävät porukat ovat mm. kampakeraamisella kaudella ilmeisesti pitäneet myös ympärivuotisia kyliä. Tämä on mahdollista vain erityisen luonnonresurssin äärellä. Kas, jokivarsi- ja merenranta-kyliä on havaittu, Ruotsissa jopa "kivikauden kaupunki" (heidän käyttämänsää terminologiaa).

Itse olen ollut löytämässä rannansiirtymästä päätellen kampakeraamista asutusta, joka sijaitsi kahden vesistön välissä: Hiekkaisen saaren suojanpuolella oli ollut (nyt savinen pelto) matala ruohikkoinen merenlahti, joka arvioni mukaan mahdollisti #liistekatiskoilla kalastamisen.

    Liistekatiska on suuritöinen laite, joka on pysyvästi paikallaan.
    Suomenlahden oloissa se tuottaa sisäsaaaristossa hyvin keväällä ja syksyllä, mutta vesien lämmettyä huonosti tai ei ollenkaan.
    Merkkejä liistekatiskoista ja -padoista on Suomen alueelta, ja idea tunnettiin nykyaikaan asti.

Pysyvä kalanpyydys tukee pysyvää asutusta myös pyyntikaudella, -muut resurssit ovat enemmän tai vähemmän sesonkiluontoisia. Mikäli edellä olettamani pitää paikkansa, pysyviä mk-kyliä on ollut, -ja niissä on voitu kokeilla ainakin pienimuotoista viljelyä mk-elämäntavan puitteissa.

Hyvin mahdollista.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


09 Huhti 2018 10:59
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Etelä-Suomen #lappalaiset, so. erämaassa (syrjässä = lappeella) asuvat eivät ehkä olleet eri etniteettiä kuin hämäläiset, mutta kuitenkin oma yhteiskunnallinen kastinsa.

Tuo tuottaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee.
1. Ei ole olemassa johdinta, jolla lape : lappeen -sanasta tulisi lappi. Nämä sanat eivät siis ole keskenään johtosuhteessa.


Joo, taas tuli turpiin ku uskoin jostain lukemaani. PDT_Armataz_01_16

Jaska kirjoitti:
2. ...lappalainen on ainoa yhtä laajasti tunnettu nimitys kuin saamelaisperäinen paikannimistö? Miksi olisi pitänyt olla oma nimitys eri elinkeinoa harjoittaville suomalaisille, muttei etnisesti (kielellisesti, kulttuurisesti ja geneettisestikin) poikkeaville saamelaisille? Lisäksi etelän kansanperinteessä lappalaiset olivat eri rotua kuin suomalaiset.


Uskottavaa.

Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Minun käsitykseni on, että pääsääntöisesti viljelemään ryhtynyt saaamelaisperhe erosi lapinkylän velvollisuuksista, jäi asumaan paikalleen, ja suomalaistui hyvinkin nopeasti. Ruotsin aikaan verottaja rekisteröi muutoksen siirtämällä henkilön yhteiskassa-verotuksesta henkilö(talo)-kohtaiseen verotukseen.

Kemin Lapissa maanviljely oli hyvin epävarma elinkeino - ei kukaan luopunut sen vuoksi metsästys- ja kalastusoikeuksistaan. Suomalaiset uudisasukkaatkin harjoittivat näitä täydentäviä elinkeinoja.


Uudisasukkailla ei ollut oikeuksia kalavesiin, elleivät ostaneet tai vuokranneet niitä saamelaisilta. Toki tapahtui oikeuksien loukkauksia, ja niistä on käräjäpöytäkirjoissa: Saamelaiset tai kruunun #Lapinvouti veivät ne käräjille.

Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Ei se ero ole niin iso: metsästäjillä, poronhoitajilla ja maanviljelijöillä oli kaikilla se yksi kiinteämpi keskusasumuksensa, silti ne kaikki vielä rautakaudella viettivät osan vuodesta ihan muualla. Osa perheestä (naiset) varmaan olivat enemmän keskuskodissaan, miehet taas hoitivat kaukotyöt (paimentamisen, metsästyksen, kalastuksen).


Tästä olen eri mieltä: Lapinkyläläisten talot tai kodanpohjat sijaitsivat lapinkentillä, so. talvikylissä. Viljelijöiden siellä missä saattoi viljellä. Pyyntikauden ajan Suonjelin keskuskylä oli tyhjillään.

Minä sanoin, ettei ero liikkuvuudessa vs. liikkumattomuudessa ollut niin iso - en puhunut pysyvän asumuksen sijainnista. Ei ole olennaista, sijaitsiko se siidan talvikylässä muiden naapurissa vai jossain pellon reunassa.


Tunnettujen lapinkenttien sijainti ei solveltune viljelykseen? Paikat on valittu muilla kriteereillä.

Kainuussa varhaiset viljelijät suosivat korkeiden vaarojen etelärinteitä, mitkä olivat hallattomia. Karja-painotteinen talous kiinnostui jokivarsiniityistä. Lapinkylän en tiiä olleen po. paikoilla.
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:


Jos elinkeino ei vaihdu, emme voi olettaa länsiuralinkielisen pop-musiikin levinneen Pohjoiskalottiin c-kasetteina ja nuorison oppineen siitä uusia sanoja. Jotain muuta siellä on tapahtunut?

Kielen leviäminen on pitkälti sosiaalinen prosessi. Syy voi olla melkeinpä mikä tahansa, eivätkä ne kaikki edes voisi näkyä arkeologisesta aineistosta.


Eivät ehkä aina näy, mutta isolla kulttuurimurroksella on taipumus näkyä. Esim:

Mexikossa on maaseudulla alueita, joilla ollaan mestitsejä ja puhutaan espanjaa, ja toisaalla ollaan inkkareita ja puhutaan mayaa, zapoteekkia, etc. Turistikin näkee heti, kummassa ympäristössä on.

Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
En oikein näe ainakaan kovin vahvaa syytä pohjoisen Fennoskandian mk-väelle edes omaksua keramiikkaa juuri pronssikauden alussa, kun kieltäytyivät siitä 4000 BC alkaen johdonmukaisesti. -Mihin siihenkään en tiedä syytä.

Verrokkina eräs uskonsuunta, pohjoosessa, kieltää nykyaikanakin TV:n katselun. Voisko tällä olla ennakkotapauksia menneisyydessä?

Ehdottomasti! Paleolestadiolaisethan ne tietysti olivat.
"Ai keramiikkaa?! Rienaajat, hyi, viekää pois tuo nykyajan hapatus! Katsotaan kolmentuhannen vuoden kuluttua uudestaan."


#Paleolestat. -Otetaankin heti käyttöön. PDT_Armataz_01_12

Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Vielä vaihtoehtoa omaan edelliseen näkemykseeni:

Mk-elinkeinoa elävät porukat ovat mm. kampakeraamisella kaudella ilmeisesti pitäneet myös ympärivuotisia kyliä. Tämä on mahdollista vain erityisen luonnonresurssin äärellä. Kas, jokivarsi- ja merenranta-kyliä on havaittu, Ruotsissa jopa "kivikauden kaupunki" (heidän käyttämänsää terminologiaa).

Itse olen ollut löytämässä rannansiirtymästä päätellen kampakeraamista asutusta, joka sijaitsi kahden vesistön välissä: Hiekkaisen saaren suojanpuolella oli ollut (nyt savinen pelto) matala ruohikkoinen merenlahti, joka arvioni mukaan mahdollisti #liistekatiskoilla kalastamisen.

    Liistekatiska on suuritöinen laite, joka on pysyvästi paikallaan.
    Suomenlahden oloissa se tuottaa sisäsaaaristossa hyvin keväällä ja syksyllä, mutta vesien lämmettyä huonosti tai ei ollenkaan.
    Merkkejä liistekatiskoista ja -padoista on Suomen alueelta, ja idea tunnettiin nykyaikaan asti.

Pysyvä kalanpyydys tukee pysyvää asutusta myös pyyntikaudella, -muut resurssit ovat enemmän tai vähemmän sesonkiluontoisia. Mikäli edellä olettamani pitää paikkansa, pysyviä mk-kyliä on ollut, -ja niissä on voitu kokeilla ainakin pienimuotoista viljelyä mk-elämäntavan puitteissa.

Hyvin mahdollista.


Jätetään vertais-arviointiin enneku julkaistaan.


09 Huhti 2018 12:23
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 545
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Florian Geyer kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
1.) Lapinkylissä on voinut olla aiempina vuosatoina eri käytäntö kuin muualla.

.2.).. talolla on voinut olla jokin syy ylipitkään verovapauteen. Eikä kuulosta salatulta maatilalta, jos siellä säätyläistäkin majoitetaan.


1. Lapinkylissä oli eri käytäntö kuin talonpoikina verotettavilla.

2. Etsin myöhemmin tapauksen kirjallisuudesta.

Aivan ansiokasta pohditaa monilta osin, kannattaa huomioida myös muita lapinkylän toimia jotka tapahtuivat isolla miesjoukolla kuten peuran pyynti, sivu huomiona että saamelaisuus /lappalaiset katosivat suomenselältä yhtäaikaisesti. Paulaharju keräsi paljon sopiolaista elämänmenoa siinä vaiheessa kun lantalaisuus on viljelyineen ottamassa voiton pelkästä erä taloudesta. Peuran pyynti oli sopiossa tärkeä sosiaalinen tapahtuma syksyisen kalastuksen ohessa. Se että sopio siirtyi maanviljelykseen oli myös verottajan vaatimukset.


09 Huhti 2018 18:06
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2400
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Lapinkylän verotus ei mielestäni liity aiheeseen mitenkään. Kuka verotti Suomussalmen seudun Lapinkylää 500 luvulla?


10 Huhti 2018 20:59
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1757
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
jussipussi kirjoitti:
Lapinkylän verotus ei mielestäni liity aiheeseen mitenkään. Kuka verotti Suomussalmen seudun Lapinkylää 500 luvulla?
Toi lähti siitä, että jos lapinpitäjässä on 1000 vuotta viljelty yhtäjaksoisesti, niin miksei viljely näy varhaisissa verokirjoissa ennen 1700-luvun uudisasukkaiden tuloa.


10 Huhti 2018 22:11
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2400
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
aikalainen kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Lapinkylän verotus ei mielestäni liity aiheeseen mitenkään. Kuka verotti Suomussalmen seudun Lapinkylää 500 luvulla?
Toi lähti siitä, että jos lapinpitäjässä on 1000 vuotta viljelty yhtäjaksoisesti, niin miksei viljely näy varhaisissa verokirjoissa ennen 1700-luvun uudisasukkaiden tuloa.

Ai, no sitten ihan järkevä keskustelu.

Kaikista kummallisinta tuossa Kuusamon tapauksessa on se, että juuri huonompaa seutua viljelykseen ei lähistöllä ole. Alue on Koillismaan ylängöllä ja mm Rovaniemen ja Kemijärven seudut ovat edullisempia.


10 Huhti 2018 22:32
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
jussipussi kirjoitti:
Lapinkylän verotus ei mielestäni liity aiheeseen mitenkään. Kuka verotti Suomussalmen seudun Lapinkylää 500 luvulla?


Miksi piti verottaa jos #esivaltaa l. kruunua ei ollut? Toisaalla viittasin kainuulaissuomalaisten #patronaattisuhteeseen metsäsaamelaisiin nähden. Ei Svean valtakunnan kunkku anna omaa verotustaan suomalaisten #birkkarlien toimeenpantavaksi, jos näillä ei ole ollut praktiikkaa jo ennen Svean alamaisiksi joutumistaan.

Eräät kronikat viittaavat saamelaisilla olleen patronaatti-kontakteja myös norjalaisiin ja nyk. Arkangelin bjarmeihin:

    Joku ns. viikinki oli sotaretkellä Lapissa, ja sai liittolaisekseen #skritifinnien kuninkaan Tengiluksen (nimi latinalaisessa asussa). Samma på finska: Lapinkylä, jonka sotapäällikkö oli tämä Tengilus, oli pitkäaikaisessa suhteessa norjalaisiin. Tähän suhteeseen liittyi molemminpuolinen velvollisuus osallistua sotaan liittolaisena.
    Joku toinen "viikinki" yritti hyökätä Bjarmiaan, mutta taas scritifinnit ahdistivat, ja operaatio kaatui siihen. Scritifinnien kunkku mainitaan nimellään: Mutullus (latinaa).

Sama kuvio toistuu myös kuninkaallisten lapinvoutien saadessa apujoukkona saamelaisten sotajoukon joissakin muistiinkirjoitetuissa tapauksissa.

Kun oli tämä #yhteisverotus, jolloin Tanska-Norja, Ruotsi ja Venäjä verottivat Lappia, kunkin veronkerääjän kohde oli ko. valtiolle korvamerkitty lapinkylä, jota siis verotti vain yksi valta. Verotussuhteeseen liittyi käsittääkseni vanhoilta ajoilta periytyvä puolustus-optio. Lapissa kuulemma kerrottiin kylästä, joka ei maksanut kenellekään: Kun rosvot tulivat, kukaan ei auttanut.

Kysymykseen, kuka verotti Suomussalmea, voin siis vastata: Joko kainuulaiset tai karjalaiset, jompi kumpi. Suhteeseen liittyi muutakin kuin vero.

aikalainen kirjoitti:
Toi lähti siitä, että jos lapinpitäjässä on 1000 vuotta viljelty yhtäjaksoisesti, niin miksei viljely näy varhaisissa verokirjoissa ennen 1700-luvun uudisasukkaiden tuloa.


Kaarle XI kumosi 1673 Ruotsin siihenastisen politiikan estää talonpoikien (savolaisten) asettumisen Lapinmaahan. Nyt uudisasukkaille tarjottiin jopa etuja. 1680-luvulla käräjöitiin usein saamelaisten oikeuksien tultua loukatuiksi, joten siis savolaiset olivat vauhdissa.

Lainaa:
Pohjanmaan ja Lapin välillä oli myöhäis-keskiajalla tai 1500-luvulla tarkoin määrätty raja, jonka Kyösti Julku on selvittänyt. ... Tämä raja meni Kemijärven poikki jaa kulki sitten niin, että Kitkajärvi ja Kuusamon isot järvet jäivät selvästi Lapin puolelle.

Jo 1600-luvun alkuun mennessä suomalaiset olivat kaikkialla tunkeutuneet kalastamaan tämän rajan pohjoispuolelle, ja nyt heitä alkoi siirtymään sinne vakituisesti asumaankin. s.206, Faravidin maa, Pohjois-Suomen historia.


Tuon ajan saamelaisten mainitaan asuneen kyläkohtaisesti yhdessä vain talvikylissä, muun vuoden liikkeellä kalastuskohteiden mukaan. (sama lähde)


13 Huhti 2018 12:29
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Florian Geyer kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Lapinkylän verotus ei mielestäni liity aiheeseen mitenkään. Kuka verotti Suomussalmen seudun Lapinkylää 500 luvulla?


Miksi piti verottaa jos #esivaltaa l. kruunua ei ollut? Toisaalla viittasin kainuulaissuomalaisten #patronaattisuhteeseen metsäsaamelaisiin nähden. Ei Svean valtakunnan kunkku anna omaa verotustaan suomalaisten #birkkarlien toimeenpantavaksi, jos näillä ei ole ollut praktiikkaa jo ennen Svean alamaisiksi joutumistaan.

500-luvulla Pohjolan erämaissa verotus oli lähinnä "ryöstän kun voin, jos satun kohdalle" -henkistä. Toki kaikki yhteisöt ovat "verottaneet" omiaan yhteisten hankkeiden suorittamiseksi, joko työ- tai muonaverona. Varmaan myös muinaisten siitojen päälliköt.

Florian Geyer kirjoitti:
Kysymykseen, kuka verotti Suomussalmea, voin siis vastata: Joko kainuulaiset tai karjalaiset, jompi kumpi. Suhteeseen liittyi muutakin kuin vero.

500-luvulla ei vielä kumpikaan tai kukaan.

Florian Geyer kirjoitti:
Kun oli tämä #yhteisverotus, jolloin Tanska-Norja, Ruotsi ja Venäjä verottivat Lappia, kunkin veronkerääjän kohde oli ko. valtiolle korvamerkitty lapinkylä, jota siis verotti vain yksi valta.

Kyllä esim. Inarin lapinkylää verotti samaan aikaan jopa kolme valtakuntaa pahimmillaan, ennen kuin nautintarajoista Lapissa päästiin sopuun kai joskus 1700-luvulla.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


13 Huhti 2018 13:11
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Jaska kirjoitti:
500-luvulla Pohjolan erämaissa verotus oli lähinnä "ryöstän kun voin, jos satun kohdalle" -henkistä. Toki kaikki yhteisöt ovat "verottaneet" omiaan yhteisten hankkeiden suorittamiseksi, joko työ- tai muonaverona. Varmaan myös muinaisten siitojen päälliköt.


Kuten jo kerroin, siita l. lapinkylä piti yhteiskassaa, josta maksettiin mm. kaikki verot valtioille tai esivaltiollisille konsortioille, joilla jostain syystä maksettiin.

Siitojen "päälliköitä" olivat siitakokoukset talvikylän kokoontuessa. Lapinkylä koostui 10-30 perheestä, joita ei mikään pidätellyt po. kylässä, jos ilmeni päällikkö tms. päsmäri. Siidasta toiseen siirtyminen oli normaalia. Suonjel säilyi syksyyn 1939 asti, jolloin väki evakuoitiin Pohjanmaalle. Suonjelia voidaan pitää siita-hallintotavan esimerkkinä.

Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Kysymykseen, kuka verotti Suomussalmea, voin siis vastata: Joko kainuulaiset tai karjalaiset, jompi kumpi. Suhteeseen liittyi muutakin kuin vero.

500-luvulla ei vielä kumpikaan tai kukaan.


Jos ei joku mainittu, niin joku heidän edeltäjänsä? Permiläiset?

Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Kun oli tämä #yhteisverotus, jolloin Tanska-Norja, Ruotsi ja Venäjä verottivat Lappia, kunkin veronkerääjän kohde oli ko. valtiolle korvamerkitty lapinkylä, jota siis verotti vain yksi valta.

Kyllä esim. Inarin lapinkylää verotti samaan aikaan jopa kolme valtakuntaa pahimmillaan, ennen kuin nautintarajoista Lapissa päästiin sopuun kai joskus 1700-luvulla.


Voi olla, että Inaria verottikin, mutta toistamani tarina on kirjattu jossain. Kerrotko lisää Inarin kolminkertaisesta verotuksesta?


13 Huhti 2018 13:55
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2400
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Voi olla, että metsästäjä-keräilijä väestöjä on verotettu jo 500-. luvulla, mutta en oikein usko. Toki kainulaisten harrastamasta verotuksesta ennen Ruotsia olen samaa mieltä ja samasta syystä. Olen siitä joskus täällä aiemminkin kirjoitellut. Vaikka kainulaiset olisivatkin verottaneet lappalaisia, niin Kuusamon seutu on taas hankalan kulkuyhteyden takana ja tuskinpa silloin kenenkään menemisiä on kainulaisten toimesta rajoitettu, eli jos joku on viljellyt jossain takamailla, en usko että se on tuohon aikaan ketään kiinnostanut. Vaatisi niin tiivistä yhteiskuntajärjestystä, että meidän ei tänään tarvitsisi arvailla heidän olemassaoloaan.


13 Huhti 2018 20:23
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
jussipussi kirjoitti:
Vaatisi niin tiivistä yhteiskuntajärjestystä, että meidän ei tänään tarvitsisi arvailla heidän olemassaoloaan.


Siellähän oli Sisä-Suomen metallurginen keskus, juuri Kuusamon suunnalla. Jostain syystä se oli juuri siellä.

Kuva

Aikajärjestyksessä:

    Ääninen,
    Garino Bor,
    Suomi/Kuusamo.


13 Huhti 2018 20:53
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 49 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia