Switch to full style
Suomessa noin vuodesta 1500 eteenpäin.
Lähetä vastaus

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 21:09

Florian Geyer kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Vaatisi niin tiivistä yhteiskuntajärjestystä, että meidän ei tänään tarvitsisi arvailla heidän olemassaoloaan.


Siellähän oli Sisä-Suomen metallurginen keskus, juuri Kuusamon suunnalla. Jostain syystä se oli juuri siellä.

Kuva

Aikajärjestyksessä:

    Ääninen,
    Garino Bor,
    Suomi/Kuusamo.


Kirjoitin huolimattomasti tyypilliseen tapaani. Tarkoitin kainulaisia. Toisaalta jos metallurginen keskus oli Kuusamossa, niin hankalaa kainulaisten sellaisia verottaa, luulisin.

Kartan mukaan metallurginen juttu oli selvästi Kuusamon maajussien pesää etelämpänä.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 21:46

Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kyllä esim. Inarin lapinkylää verotti samaan aikaan jopa kolme valtakuntaa pahimmillaan, ennen kuin nautintarajoista Lapissa päästiin sopuun kai joskus 1700-luvulla.


Voi olla, että Inaria verottikin, mutta toistamani tarina on kirjattu jossain. Kerrotko lisää Inarin kolminkertaisesta verotuksesta?

En, kun en muista, missä siitä kerrottiin. Jossain niistä 30:stä kirjasta tai PDF:stä, joita äskettäin selailin.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 22:02

jussipussi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Vaatisi niin tiivistä yhteiskuntajärjestystä, että meidän ei tänään tarvitsisi arvailla heidän olemassaoloaan.


Siellähän oli Sisä-Suomen metallurginen keskus, juuri Kuusamon suunnalla. Jostain syystä se oli juuri siellä.

Kuva

Aikajärjestyksessä:

    Ääninen,
    Garino Bor,
    Suomi/Kuusamo.


Kirjoitin huolimattomasti tyypilliseen tapaani. Tarkoitin kainulaisia. Toisaalta jos metallurginen keskus oli Kuusamossa, niin hankalaa kainulaisten sellaisia verottaa, luulisin.

Kartan mukaan metallurginen juttu oli selvästi Kuusamon maajussien pesää etelämpänä.

Sotkamon Kiikarusniemessä, kotimökkini lähistöllä on tutkittu pronnikauden valumuottien löytöpaikka.

1

13 Huhti 2018 22:33

Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Kun oli tämä #yhteisverotus, jolloin Tanska-Norja, Ruotsi ja Venäjä verottivat Lappia, kunkin veronkerääjän kohde oli ko. valtiolle korvamerkitty lapinkylä, jota siis verotti vain yksi valta.
Kyllä esim. Inarin lapinkylää verotti samaan aikaan jopa kolme valtakuntaa pahimmillaan, ennen kuin nautintarajoista Lapissa päästiin sopuun kai joskus 1700-luvulla.
Voi olla, että Inaria verottikin, mutta toistamani tarina on kirjattu jossain. Kerrotko lisää Inarin kolminkertaisesta verotuksesta?

Olen itsekin lukenut, että Inarinjärven suunnalla oli parhaimmillaan kolmen valtakunnan yhteisveroalue. Ei se silti tarkoita, että verorasituksen olisi täytynyt olla kolminkertainen. Ilmeisemmin joka valtio verotti kolmanneksen. Esimerkiksi niin, että kunkin valtakunnan vouti otti kolmanneksen siitä mitä normaalisti. Tai voutien matkanteon kannalta vielä simppelimmin, kunkin valtion vouti kävi paikalla vain vuorovuosina. Tai pirkkamiehet kävivät paikalla joka vuosi ja tilittivät osuudet eri valtioille.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 22:50

jussipussi kirjoitti:
Kirjoitin huolimattomasti tyypilliseen tapaani. Tarkoitin kainulaisia. Toisaalta jos metallurginen keskus oli Kuusamossa, niin hankalaa kainulaisten sellaisia verottaa, luulisin.

Kartan mukaan metallurginen juttu oli selvästi Kuusamon maajussien pesää etelämpänä.


Veikkaan, ettei kartta täsmää. Nämä ilmiöt eivät voi olla toisistaan irrallaan.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 22:54

aikalainen kirjoitti:Tai pirkkamiehet kävivät paikalla joka vuosi ja tilittivät osuudet eri valtioille.


Pirkkamiehillä oli valtakirja vain Svean kunkulta, joka siihen aikaan oli ruotsalainen, eikä ranskalaisen tasavaltalais-kenraalin sikiö.

Pitäis täsmentää mitä tarkoittaa "Inarin seudulla". Onko kyse yhdestä lapinkylästä vai useasta.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 23:05

Florian Geyer kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Tai pirkkamiehet kävivät paikalla joka vuosi ja tilittivät osuudet eri valtioille.
Pirkkamiehillä oli valtakirja vain Svean kunkulta, joka siihen aikaan oli ruotsalainen
Oletko varma, että vain Svean kunkulta ikinä koskaan?

Florian Geyer kirjoitti: ... eikä ranskalaisen tasavaltalais-kenraalin sikiö.
Viitannet Perunarottaan.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 23:32

aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Tai pirkkamiehet kävivät paikalla joka vuosi ja tilittivät osuudet eri valtioille.
Pirkkamiehillä oli valtakirja vain Svean kunkulta, joka siihen aikaan oli ruotsalainen
Oletko varma, että vain Svean kunkulta ikinä koskaan?


Ennen Birger-jaarlia ilmeisesti valtuutus oli suomalainen.

aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti: ... eikä ranskalaisen tasavaltalais-kenraalin sikiö.
Viitannet Perunarottaan.


Toi on hyvä! PDT_Armataz_01_12

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 23:49

aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kyllä esim. Inarin lapinkylää verotti samaan aikaan jopa kolme valtakuntaa pahimmillaan, ennen kuin nautintarajoista Lapissa päästiin sopuun kai joskus 1700-luvulla.
Voi olla, että Inaria verottikin, mutta toistamani tarina on kirjattu jossain. Kerrotko lisää Inarin kolminkertaisesta verotuksesta?

Olen itsekin lukenut, että Inarinjärven suunnalla oli parhaimmillaan kolmen valtakunnan yhteisveroalue. Ei se silti tarkoita, että verorasituksen olisi täytynyt olla kolminkertainen. Ilmeisemmin joka valtio verotti kolmanneksen. Esimerkiksi niin, että kunkin valtakunnan vouti otti kolmanneksen siitä mitä normaalisti. Tai voutien matkanteon kannalta vielä simppelimmin, kunkin valtion vouti kävi paikalla vain vuorovuosina. Tai pirkkamiehet kävivät paikalla joka vuosi ja tilittivät osuudet eri valtioille.

Kyllä se nimenomaan oli kolminkertainen verorasitus, kun siitä riistosta saamelaiset valittivat. Ei jonkin maan hallitsijaa kiinnosta pätkän vertaa tehdä kompromisseja alueella, jota hän pitää omanaan - mikään "kolmasosa jokaiselle" -malli ei olisi mennyt yhdellekään kunkulle läpi; se edellyttäisi EU:n kaltaista modernia liittovaltiota, jonka jäsenmaita nuo kaikki olisivat olleet. Valtiopolitiikkaa on aina luonnehtinut ja tulee aina luonnehtimaan itsekkyys ja oman edun ajaminen. Jokainen verotti kokonaisen ja yritti tietysti parhaansa mukaan häiritä toisten veronkantoa.

Pitää etsiä mustaa valkoisella.


Florian Geyer kirjoitti:Pitäis täsmentää mitä tarkoittaa "Inarin seudulla". Onko kyse yhdestä lapinkylästä vai useasta.

Siinä puhuttiin Inarin lapinkylästä, jonka alue siis sijoittui Inarijärven länsi- ja eteläpuolelle. Pohjois- ja itäpuolella oli vanhastaan Näätämön, Paatsjoen ja Suonikylän kolttasiitojen alueet. Koltat katsottiin vanhastaan vain Venäjän veropiiriin, mm. kreikkalaiskatolisen uskonnon vuoksi. Keskiajallahan kirkkokunnat kilpailivat juuri siksi, että se joka käännytti, sai kantaa veronkin.

Re: Lapinkylien verotuksesta

14 Huhti 2018 11:51

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Saamelaisten_historia

Edellä on mustaa aiheesta kolme verottajaa.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 12:13

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Olen itsekin lukenut, että Inarinjärven suunnalla oli parhaimmillaan kolmen valtakunnan yhteisveroalue. Ei se silti tarkoita, että verorasituksen olisi täytynyt olla kolminkertainen. Ilmeisemmin joka valtio verotti kolmanneksen. Esimerkiksi niin, että kunkin valtakunnan vouti otti kolmanneksen siitä mitä normaalisti. Tai voutien matkanteon kannalta vielä simppelimmin, kunkin valtion vouti kävi paikalla vain vuorovuosina. Tai pirkkamiehet kävivät paikalla joka vuosi ja tilittivät osuudet eri valtioille.
Kyllä se nimenomaan oli kolminkertainen verorasitus, kun siitä riistosta saamelaiset valittivat. Ei jonkin maan hallitsijaa kiinnosta pätkän vertaa tehdä kompromisseja alueella, jota hän pitää omanaan - mikään "kolmasosa jokaiselle" -malli ei olisi mennyt yhdellekään kunkulle läpi; se edellyttäisi EU:n kaltaista modernia liittovaltiota, jonka jäsenmaita nuo kaikki olisivat olleet. Valtiopolitiikkaa on aina luonnehtinut ja tulee aina luonnehtimaan itsekkyys ja oman edun ajaminen. Jokainen verotti kokonaisen ja yritti tietysti parhaansa mukaan häiritä toisten veronkantoa.

Verorasituksen suuruudesta valittaminen ei ole sama asia kuin verotuksen väittäminen kolminkertaiseksi.

Tässä kannattaa taas pitää mielessä selityksen uskottavuus tosielämän kannalta. Kolminkertainen verorasitus on absurdia, sehän kuihduttaisi yhteisön elinehdot ja veisi veronmaksukyvyn nolliin, se ei olisi enää veronkantajienkaan etu. Myöskään yhteisverotusalue ei tarkoita valtioden välistä paikallista sotatilaa, vaan on valtioiden keskenään sopima järjestely, yleensä jonkin rauhansopimuksen yhteydessä.

Yhteisveroalueita oli Ruotsin ja Venäjän kesken pitkään ainakin parissa vedenjakajatienoon lapinpitäjässä. Venäjän ja Norjan yhteisveroalueeksi oli sovittu Inarinjärven laskujoen eli Paatsjoen ympäristö, muistaakseni satojen vuosien ajan kunnes raja lopulta asetettiin Paatsjokeen. Inarinjärvellä oli jossain vaiheessa "kolmen kuninkaan veromaa", eli kolmen valtion sopima yhteisveroalue.

Tässä muuten jotakin tietoa aiheesta: Linkki.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 13:06

aikalainen kirjoitti:
Tässä muuten jotakin tietoa aiheesta: Linkki.


Vuonna 1695 käynnistettiin Ruotsin kruunun toimesta kattava lapinveron uudistus. Uudistuksen yhteydessä jokaisesta lapinkylästä muodostettiin oma veroyksikkönsä, jonka suoritettavaksi määrättiin vuosittain tietty muuttumaton rahasumma. Veron suorittamiseen olivat kollektiivisesti velvollisia kaikki kylän veronmaksukykyiset miehet. Kunkin lapinkylän verosumma oli tarkoitus määritellä sille kuuluneiden maa-alueiden perusteella.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 13:36

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Olen itsekin lukenut, että Inarinjärven suunnalla oli parhaimmillaan kolmen valtakunnan yhteisveroalue. Ei se silti tarkoita, että verorasituksen olisi täytynyt olla kolminkertainen. Ilmeisemmin joka valtio verotti kolmanneksen. Esimerkiksi niin, että kunkin valtakunnan vouti otti kolmanneksen siitä mitä normaalisti. Tai voutien matkanteon kannalta vielä simppelimmin, kunkin valtion vouti kävi paikalla vain vuorovuosina. Tai pirkkamiehet kävivät paikalla joka vuosi ja tilittivät osuudet eri valtioille.
Kyllä se nimenomaan oli kolminkertainen verorasitus, kun siitä riistosta saamelaiset valittivat. Ei jonkin maan hallitsijaa kiinnosta pätkän vertaa tehdä kompromisseja alueella, jota hän pitää omanaan - mikään "kolmasosa jokaiselle" -malli ei olisi mennyt yhdellekään kunkulle läpi; se edellyttäisi EU:n kaltaista modernia liittovaltiota, jonka jäsenmaita nuo kaikki olisivat olleet. Valtiopolitiikkaa on aina luonnehtinut ja tulee aina luonnehtimaan itsekkyys ja oman edun ajaminen. Jokainen verotti kokonaisen ja yritti tietysti parhaansa mukaan häiritä toisten veronkantoa.

Verorasituksen suuruudesta valittaminen ei ole sama asia kuin verotuksen väittäminen kolminkertaiseksi.

Tässä kannattaa taas pitää mielessä selityksen uskottavuus tosielämän kannalta. Kolminkertainen verorasitus on absurdia, sehän kuihduttaisi yhteisön elinehdot ja veisi veronmaksukyvyn nolliin, se ei olisi enää veronkantajienkaan etu. Myöskään yhteisverotusalue ei tarkoita valtioden välistä paikallista sotatilaa, vaan on valtioiden keskenään sopima järjestely, yleensä jonkin rauhansopimuksen yhteydessä.

Kolminkertainen verorasitus ei näännytä, jos yksinkertainen verotus on riittävän kevyt. Matti Enbuske: Vanhan Lapin valtamailla:
- Alkaen 1620 Lapinmaat vuokrattiin porvareille, jotka kantoivat niiltä verot. Verorasitus oli tässä vaiheessa aiempaa pienempi. (S. 257)
- 1695 tuli voimaan lapinkylien kollektiivinen verotus, joka tosin perustui yksilöiden veronmaksukykyyn. Joukko Sompion lappalaisia hyödynsi maita muttei maksanut veroa. (S. 258)
- Lapinkylän verosumma tuli jatkossa olemaan vakio (vuoden 1695 tilanteen perusteella) huolimatta sisäisistä muutoksista. (S. 259)
- Sompion lapinkylän vero oli vuodesta 1695 alkaen 66 taaleria. Sitä ei saatu seuraavina vuosikymmeninä milloinkaan kerättyä, vaan verotase oli aina miinuksella. Vielä 1724 lapinveroa kannettiin vain 25 taaleria (ja uudisasukkaiden veroa ~15), mutta 1731 jo 47:16 taaleria lapinveroa. (S. 264)

Kun asukasluvun ei katsota heitelleen näin dramaattisesti (päätellen verosavujen määrästä, joka Sompiossa pyöri pitkään 20:n molemmin puolin), niin näkisin, että tämä äkillinen romahdus vuoden 1695 verotasosta johtuu nimenomaan yhteisnautinnasta: lapinkylän asukkaiden oli pakko esittää jokaisen valtakunnan verottajalle rutiköyhää ja jemmata tuotteita muiden valtakuntien verottajia varten. Tuo 25 taaleriahan on sopivasti vain reilu kolmasosa tavoitteena olleesta 66:stä taalerista.

Eli epäilemättä jokainen valtakunta halusi kyniä täyden osuuden lappalaisilta, mutta nämä luistivat siitä, niin kuin oman selviytymisen kannalta pakollista olikin. Sitten kun verottajien määrä väheni, yhden verottajan keräämä veromääräkin taas mystisesti kasvoi.

Re: Lapinkylien verotuksesta

14 Huhti 2018 14:18

^En valitettavasti löytänyt selityksestäsi yhtään sellaista kohtaa, joka olisi lisännyt kolminkertaisen verotuksen uskottavuutta. Selityksessä on edelleen vallalla tosielämälle vieraat ja siksi epäuskottavat oletukset. Sama järki ihmisillä silloin on ollut päässään kuin nyt, niin verottajalla kuin verovelvollisilla, joten ei sinne menneisyyteen kannata keksiä ihan mitä tahansa höttöä, vaan ainoastaan sellaista, miten nykyihminenkin käyttäytyisi vastaavissa olosuhteissa. Se on muinaisselitysten perusvaatimus.

Re: Lapinkylien verotuksesta

14 Huhti 2018 14:54

aikalainen kirjoitti:^En valitettavasti löytänyt selityksestäsi yhtään sellaista kohtaa, joka olisi lisännyt kolminkertaisen verotuksen uskottavuutta. Selityksessä on edelleen vallalla tosielämälle vieraat ja siksi epäuskottavat oletukset. Sama järki ihmisillä silloin on ollut päässään kuin nyt, niin verottajalla kuin verovelvollisilla, joten ei sinne menneisyyteen kannata keksiä ihan mitä tahansa höttöä, vaan ainoastaan sellaista, miten nykyihminenkin käyttäytyisi vastaavissa olosuhteissa. Se on muinaisselitysten perusvaatimus.

Kannattaa lukea uudelleen. Vihje:
- Lapinkylä maksoi Ruotsille jatkuvasti vain runsaan kolmasosan siitä, mikä oli vain vähän aiemmin määrätty veroksi "normaalitason" perusteella.

Re: Lapinkylien verotuksesta

14 Huhti 2018 18:59

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:^En valitettavasti löytänyt selityksestäsi yhtään sellaista kohtaa, joka olisi lisännyt kolminkertaisen verotuksen uskottavuutta. Selityksessä on edelleen vallalla tosielämälle vieraat ja siksi epäuskottavat oletukset. Sama järki ihmisillä silloin on ollut päässään kuin nyt, niin verottajalla kuin verovelvollisilla, joten ei sinne menneisyyteen kannata keksiä ihan mitä tahansa höttöä, vaan ainoastaan sellaista, miten nykyihminenkin käyttäytyisi vastaavissa olosuhteissa. Se on muinaisselitysten perusvaatimus.
Kannattaa lukea uudelleen. Vihje:
- Lapinkylä maksoi Ruotsille jatkuvasti vain runsaan kolmasosan siitä, mikä oli vain vähän aiemmin määrätty veroksi "normaalitason" perusteella.

En pysy mukana matematiikassasi. Maksetaan kolmasosa normaalitaksasta, mutta yhteisverotuksen aikaan maksettiin kolminkertaisesti normaalitaksa eli 9-kertainen vero. Sitten esitetään rutiköyhää, vaikka verottaja muutenkin tietää tilastojen perusteella, mikä on valtakunnan lapinkylien verotettava tulo (turkikset, riista ja kala) osapuilleen per pinta-ala, eikä siihen arvioon yksilöiden esiintymisillä ole vaikutusta, ja jos olisi, niin joka ikinen kylähän ne samat näytökset esittäisi. Tätä tarkoitin, että sama järki verottajalla oli silloin kuin nykyihmisillä.

Selityksesi ei tällaisenaan pärjää alkuukaan sille, että yhteisverotuksessa vero olisi suunnilleen sama kuin muilla lapinkylillä, mutta verotuotto jaetaan kimpassa. Selitystäsi pitäisi muokata vielä paljon paremmaksi.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 21:44

Florian Geyer kirjoitti:1. Lapinkylissä oli eri käytäntö kuin talonpoikina verotettavilla.

2. Etsin myöhemmin tapauksen kirjallisuudesta.


Tuo taisi olla "Faravidin maa, Pohjois-Suomen historia", toim. Kyösti Julku, 1985, jossa huomautetaan, että ennen ensimmäisiäkään verokirjoja on asiakirjamainintoja vauraista taloista ja niissä majoittuneista matkalaisista. En nyt muista sivua, mutta se on aika alussa, issä keskustellaan paikallaan pysyneen asutuksen alkamisajankohdasta Lapissa, erityisesti Tornionjokilaaksossa. Ilmeisesti Ylitornion Kainuunkylässä (huom. nimi) on löydetty varmoja merkkejä pysyvästä asutuksesta ainakin vuodesta 1030 asti, mahdollisesti jo 900-luvulta.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 22:42

Kvenlander kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:1. Lapinkylissä oli eri käytäntö kuin talonpoikina verotettavilla.

2. Etsin myöhemmin tapauksen kirjallisuudesta.


Tuo taisi olla "Faravidin maa, Pohjois-Suomen historia", toim. Kyösti Julku, 1985, jossa huomautetaan, että ennen ensimmäisiäkään verokirjoja on asiakirjamainintoja vauraista taloista ja niissä majoittuneista matkalaisista. En nyt muista sivua, mutta se on aika alussa, issä keskustellaan paikallaan pysyneen asutuksen alkamisajankohdasta Lapissa, erityisesti Tornionjokilaaksossa. Ilmeisesti Ylitornion Kainuunkylässä (huom. nimi) on löydetty varmoja merkkejä pysyvästä asutuksesta ainakin vuodesta 1030 asti, mahdollisesti jo 900-luvulta.


Myös nimistötutkimuksen mukaan ajoitus täsmää. Se myös sulkee pois aiemmin kertomasi suomalaisverotuksen Kuusamossa 500 - luvulla.

Re: Lapinkylien verotuksesta

15 Huhti 2018 03:44

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:^En valitettavasti löytänyt selityksestäsi yhtään sellaista kohtaa, joka olisi lisännyt kolminkertaisen verotuksen uskottavuutta. Selityksessä on edelleen vallalla tosielämälle vieraat ja siksi epäuskottavat oletukset. Sama järki ihmisillä silloin on ollut päässään kuin nyt, niin verottajalla kuin verovelvollisilla, joten ei sinne menneisyyteen kannata keksiä ihan mitä tahansa höttöä, vaan ainoastaan sellaista, miten nykyihminenkin käyttäytyisi vastaavissa olosuhteissa. Se on muinaisselitysten perusvaatimus.
Kannattaa lukea uudelleen. Vihje:
- Lapinkylä maksoi Ruotsille jatkuvasti vain runsaan kolmasosan siitä, mikä oli vain vähän aiemmin määrätty veroksi "normaalitason" perusteella.

En pysy mukana matematiikassasi. Maksetaan kolmasosa normaalitaksasta, mutta yhteisverotuksen aikaan maksettiin kolminkertaisesti normaalitaksa eli 9-kertainen vero. Sitten esitetään rutiköyhää, vaikka verottaja muutenkin tietää tilastojen perusteella, mikä on valtakunnan lapinkylien verotettava tulo (turkikset, riista ja kala) osapuilleen per pinta-ala, eikä siihen arvioon yksilöiden esiintymisillä ole vaikutusta, ja jos olisi, niin joka ikinen kylähän ne samat näytökset esittäisi. Tätä tarkoitin, että sama järki verottajalla oli silloin kuin nykyihmisillä.

Selityksesi ei tällaisenaan pärjää alkuukaan sille, että yhteisverotuksessa vero olisi suunnilleen sama kuin muilla lapinkylillä, mutta verotuotto jaetaan kimpassa. Selitystäsi pitäisi muokata vielä paljon paremmaksi.

Ei kai tämä voi olla noin vaikea ymmärtää? Mistä ihmeen yhdeksänkertaisesta sinä oikein höpötät?

1. Sopivaksi veroksi laskettiin 66 taalaria.
2. Lapinkylää verotti kolme valtakuntaa.
3. Asukkaat päättivät antaa suunnilleen kolmanneksen jokaiselle verottajalle, jotteivät tulisi aivan riistetyiksi hengiltä.
4. He antoivat siis 22 taalaria verottaja A:lle, 22 taalaria verottaja B:lle ja 22 taalaria verottaja C:lle.
5. Jokainen verottaja kirjasi ylös, kuinka köyhiä ja viheliäisiä lappalaiset ovatkaan, kun eivät pysty maksamaan veroja kuin kolmasosan siitä, mitä vastikään arvioitiin heidän veronmaksukyvykseen.

Joko pääset kärryille?

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

15 Huhti 2018 10:30

jussipussi kirjoitti:
Myös nimistötutkimuksen mukaan ajoitus täsmää. Se myös sulkee pois aiemmin kertomasi suomalaisverotuksen Kuusamossa 500 - luvulla.


Tuo taisi olla jollekin muulle? Minä en ole kertonut Kuusamon suomalaisverotuksesta mitään.
Lähetä vastaus