suomalaisuuden monet tulkinnat

Suomessa noin vuodesta 1500 eteenpäin.

ViestiKirjoittaja jussipussi » 25 Touko 2013 01:10

TTJ ajattelee minusta oikein. Karttapaikkaan haku karjalainen ja muutama sinnepäin , niin osumat ovat lähes täydellisesti valtavirtojen sivussa, eli kairassa. Siellä asuivat yleisetikin " Lappalaiset" (nykyäänkin lappailnen on Ruotsin tornionlaaksossa = poronhoitaja (ei välttämättä saamelainen)

Isojen jokien varsissa asuivat kainulaiset = suomalaiset, hämäläiset pirkkalaiset tai mitkä lieneekään nimitykset olivat, ehkäpä kveenit.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Lappalais-keskustelu siirretty

ViestiKirjoittaja Jaska » 30 Touko 2013 13:51

Lappalais-keskustelu siirretty ketjuun "Lappalaisuus - etnisyys vai elinkeinoryhmä?"
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... =9954#9954

-----------
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja putkonen » 30 Touko 2013 20:27

Tädilläni oli tapana sanoa: "Voi turkanen sentään!", kun oli oikein ihmeissään. Tämä 'turkanen' kuulostaa joltakin muinaiselta henkiolennolta/jumaluudelta, ehkä se tosiaan on jokin hiidentapainen.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

ViestiKirjoittaja TTJ » 03 Kesä 2013 22:23

Hesarin kuukausiliitteessä mainio suomalaisesta 'metsäläismyytistä', joka katsotaan (ei toki vallan väärin) romantiikan ajan tuotteeksi, niinkuin moni muukin kansallinen myytti. Oma näkemykseni tosin on että 'metsäläisyyteen' vaikutti isojako, joka etenkin syrjäseuduilla tuotti hyvin hajanaisia yhteisöjä. Etenkin Lapissa tilat saattoivat hyvinkin olla kymmenen kilometrin päässä toisistaan.

http://www.hs.fi/kuukausiliite/Mek%C3%B6+mets%C3%A4l%C3%A4isi%C3%A4/a1369879518517

Marimekko-skandaalin yhteydessä väitettiin taas kerran, että suomalaisen sielu on kotoisin metsässä. Se on hölynpölyä, suomalaiset ovat tiiviiden kyläyhteisöjen sosiaalisia kasvatteja.



Suomalaiset selittävät asioita metsällä kuinka he ovat tottuneet elämään syrjässä, metsien keskellä, erillään ja itsenäisinä. Siksi he eivät osaa höpöttää seurallisesti, käytös ei ole järin sulavaa, ja formulakuskit jöröttävät haastatteluissa. Ja kuinka vasta viime aikoina suomalaiset ovat astuneet Eurooppaan, muiden joukkoon.

Viittaamme historiaamme metsän sylissä.

Mistä me sellaista olemme oppineet? Päinvastoin: professori Matti Peltonen huomautti Suomen liityttyä EU:hun, että suomalaiset ovat suurimman osan historiallista aikaa eläneet tiiviisti lähekkäin, peltojen keskellä. Naapuri on ollut lähellä, ja hänen kanssaan on ollut pakko tulla toimeen. Historiallisesti tarkasteltuna suomalaiset ovat olleet sosiaalista väkeä.

Suomalaisen maisema on pikemminkin pelto.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja FVM » 04 Kesä 2013 00:17

TTJ kirjoitti:Hesarin kuukausiliitteessä mainio suomalaisesta 'metsäläismyytistä', joka katsotaan (ei toki vallan väärin) romantiikan ajan tuotteeksi, niinkuin moni muukin kansallinen myytti. Oma näkemykseni tosin on että 'metsäläisyyteen' vaikutti isojako, joka etenkin syrjäseuduilla tuotti hyvin hajanaisia yhteisöjä. Etenkin Lapissa tilat saattoivat hyvinkin olla kymmenen kilometrin päässä toisistaan.

http://www.hs.fi/kuukausiliite/Mek%C3%B6+mets%C3%A4l%C3%A4isi%C3%A4/a1369879518517


Olipa hyvä kirjoitus Ilkka Malmbergiltä. Katsoisin että asian ydin on tässä:

Ilkka Malmberg kirjoitti:Metsäsuhteemme on ideologisen kasvatuksen tulosta. 1800-luvun puolivälissä suomenmielinen sivistyneistö alkoi rakentaa Suomelle omaa identiteettiä. Sen piti olla erilainen kuin Ruotsin. Siksi läntisen Suomen pelto- ja kylämaisemat eivät kelvanneet, vaikka valtaosa suomalaisista asui sellaisessa maisemassa. Se näytti liiaksi Ruotsilta tai Keski-Euroopalta. Mutta idässä oli erilaista, syviä metsiä.

Samaan aikaan Eurooppa intoili romantiikasta. Alpit ja Skotlannin nummet olivat muotia Ihailtiin jaloja villejä ja koskematonta luontoa vuorenhuippuja, koskien kuohuja ja "aitoja" ihmisiä.

Samoihin aikoihin Elias Lönnrot vaelsi syvälle idän mystisiin metsiin ja nostatti suuren Kalevala-innostuksen. Siellä, aarnimetsien kohdussa, oli urotekoja tekevien sankarien alkukoti.


Suurin osa suomalaisista on aina asunut tiiviissä viljelijäyhteisöissä. Ymmärrettävästi se ei ollut tarpeeksi eksoottista romantiikan aikaan kun piti luoda kansalle oma, muista erottuva identiteetti. Toki mainitsemasi isojako oli myös hajottanut osan kyläyhteisöistä jo aiemmin.
FVM
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 31
Liittynyt: 31 Touko 2013 19:48
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Pystynen » 04 Kesä 2013 21:45

Pidin mielenkiintoisena jutun havaintoa, että "metsäläisidentiteetti" myös toimi konstina saada sodanjälkeiset veteraanit ja siirtokarjalaiset väsäämään paremman maan puutteessa tulevaisuudettomia pientiloja pitkin korpia. Näillä kasvanut sukupolvi on hyvinkin voinut sopeutua tähän suomalaisuuden kuvaan ihan kohtalaisesti. (Mutta onko tämä sittenkään mikään kovin iso demografinen ryhmä?)

Metsäläisidentiteettiä olen viime aikoina useammin nähnyt enemmän ankkuroitavan kaukaisempaan menneisyyteen, jonnekin hamaan kantauraliin, kuin perinteiseen Ruotsin vallan maaseutuelämään. Periaatteessa sitä voisi pohjata myös hieman lähemmäs suomen kieltä edeltävään "järviseutusaamelaiseen" elämäntapaan. Luulen että tämä ei silti olisi kovin suurta suosiota keräävä kansallinen kertomus.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja TTJ » 04 Kesä 2013 21:56

sumu kirjoitti:Se että osassa maata kylät ovat olleet ryhmä kyliä ei viellä toista sen puolesta etteikö ihmisten menttaliteetti olisi ollut jotenkin pois metsistä sata vuotta sitten :?:


Ilman muuta, entisajan maatalouteenhan kuului myös eränkäynti, ja ne olivat pitkiä reissuja tiettömään korpeen. Nautintametsämaat tai kalastusjärvi saattoi hyvinkin olla sadan kilometrin päässä. Mutta nekin reissut tehtiin isoilla porukoilla, tämä kansallisromanttinen kuva yksinäisestä Jussista kuokan kanssa isolla suolla, lähin naapuri peninkulmien päässä, ei kuitenkaan kovin hyvin pidä paikkaansa.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja TTJ » 04 Kesä 2013 22:04

Pystynen kirjoitti:Metsäläisidentiteettiä olen viime aikoina useammin nähnyt enemmän ankkuroitavan kaukaisempaan menneisyyteen, jonnekin hamaan kantauraliin, kuin perinteiseen Ruotsin vallan maaseutuelämään. Periaatteessa sitä voisi pohjata myös hieman lähemmäs suomen kieltä edeltävään "järviseutusaamelaiseen" elämäntapaan. Luulen että tämä ei silti olisi kovin suurta suosiota keräävä kansallinen kertomus.


Ei se tunnu unkarilaisillekaan kelpaavan... :(

Ehkä tarvitsisimme uuden kansallisen myytin. Nörtti koodaa Nokian pääkonttorissa, kuuntelee Iron Maidenia tai Palefacea, katselee Star Trekkiä ja pelaa Warcraftia.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja aikalainen » 04 Kesä 2013 23:01

Metsäläisidentiteetistä en tiedä, mutta suomalaisten metsäsuhdetta voi katsoa myös käytännön suunnasta.

Suomalaiset ovat teollistumiseen saakka olleet hyvin läheisesti tekemisissä metsien kanssa, ja monet vieläkin. Metsähän alkoi heti pellon reunasta. Siellä metsästettiin, sieltä haettiin polttopuita ja rakennuspuita ja muita tarpeita, naisväki kävi marjastamassa, paimenet vahtivat karjaa, ja metsän läpi kuljettiin polkuja pitkin pienemmille pelloille ja kaskiraivioille ja toisiin kyliin ja hajallaan oleville yksittäisille maatiloille. Harvassa olivat suuret lakeudet, ja nekin pitkiä vain joen suunnassa, mutta sivummalla sielläkin metsä näkyi. Ja osassa maata oli toisena ääripäänä yksinäisiä kaskitiloja.

Jos ei oltu peikon näköisiä metsäläisiä, niin metsä oli kuitenkin kaikille erittäin tuttu ja arkinen ympäristö. Toki samaa elintapaa löytyi paikoitellen muidenkin kansojen asuinalueilta, mutta siellä se koski vain osaa kansasta.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja miksu68 » 05 Kesä 2013 13:10

TTJ kirjoitti:
Ilman muuta, entisajan maatalouteenhan kuului myös eränkäynti, ja ne olivat pitkiä reissuja tiettömään korpeen. Nautintametsämaat tai kalastusjärvi saattoi hyvinkin olla sadan kilometrin päässä. Mutta nekin reissut tehtiin isoilla porukoilla, tämä kansallisromanttinen kuva yksinäisestä Jussista kuokan kanssa isolla suolla, lähin naapuri peninkulmien päässä, ei kuitenkaan kovin hyvin pidä paikkaansa.


Lapissa: Sodankylässä, Savukoskella ja Kuolajärvellä (nyk. Sallassa) oli paljon omavaraisia yksinäistaloja ,joiden välinen etäisyys saattoi olla kymmeniä kilometrejä. Nämä yksittäistalot muodostivat oman pienen "kylänsä", koska väkeähän saattoi olla talossa isäntäperheen lisäksi piiat ja rengit, isännän ja emännän sisarusten perheitä sekä isovanhempia.
Näissä taloissa lähes kaikki tehtiin itse.

Lapin etäisyydet hämäävät vieläkin itseänikin. Esim. Kuolajärvi oli pinta-alaltaan suurempi kuin Uusimaa ja asukkaita vielä 1700-luvun lopussa vajaat tuhat. Vanha Sodankylä oli vieläkin suurempi, noin 30000 km2 (1/12 koko nykyisen Suomen pinta-alasta) ja asukkaita parisentuhatta 1700-luvun lopussa.
miksu68
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 45
Liittynyt: 28 Touko 2013 12:03

ViestiKirjoittaja Pystynen » 05 Kesä 2013 15:12

miksu68 kirjoitti:Lapissa: Sodankylässä, Savukoskella ja Kuolajärvellä (nyk. Sallassa) oli paljon omavaraisia yksinäistaloja ,joiden välinen etäisyys saattoi olla kymmeniä kilometrejä. Nämä yksittäistalot muodostivat oman pienen "kylänsä", koska väkeähän saattoi olla talossa isäntäperheen lisäksi piiat ja rengit, isännän ja emännän sisarusten perheitä sekä isovanhempia.
Näissä taloissa lähes kaikki tehtiin itse.

Eittämättä näin, mutta vain hyvin pieni osa suomalaisista on näillä seuduilla asunut
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja teemu » 16 Kesä 2013 17:05

Maanviljelys on ollut ainakin 1000 vuotta tyypillisin elinkeino Suomessa, siinä mielessä artikkeli Malbergin on oikeassa. Toisalta vierastan maanviljelyksen yhdistämistä ainoastaan läntiseen ruotsalaiseen elämänapaan ja itäisen elämäntavan liittämistä metsäläisyyteen. Todellisuudessa idässä suomensukuiset kansat ovat harjoittaneet maataloutta jo tuhansia vuosia ja Volgan seudulla metsääkin on vähemmän kuin Suomessa. Kantauralinkin leviäminen varmaankin liittyy osittain maatalouden innovaatioon kuten kaskeamiseen.
teemu
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 4
Liittynyt: 25 Maalis 2011 20:52
Paikkakunta: Hellsinki

ViestiKirjoittaja mh » 02 Loka 2013 12:42

Jukka Korpela kirjoitti viime vuonna Historialliseen aikakauskirjaan (3/2012) artikkelin "Sisä-Suomen asuttaminen ja väestön kasvu myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa". Siinä todetaan Suomen nykyisen alueen jakautuneen vielä 1600-luvulla kahteen talousalueeseen, toinen viljely- ja toinen erä-/metsätaloutta. Tuolla on vähän keskustelua ja linkki skannattuun artikkeliin.

Eli kysymys "mitä suomalaiset olivat" on sinällään harhaanjohtava, koska halutaan etsiä jotain yhtenäiskulttuurista "suomalaisuutta" tilanteesta, josta sitä on vaikea löytää. Näin ollen mikä tahansa suora vastaus on väärä.
mh
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 5
Liittynyt: 01 Loka 2013 22:47

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Loka 2013 06:02

mh kirjoitti:Jukka Korpela kirjoitti viime vuonna Historialliseen aikakauskirjaan (3/2012) artikkelin "Sisä-Suomen asuttaminen ja väestön kasvu myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa". Siinä todetaan Suomen nykyisen alueen jakautuneen vielä 1600-luvulla kahteen talousalueeseen, toinen viljely- ja toinen erä-/metsätaloutta. Tuolla on vähän keskustelua ja linkki skannattuun artikkeliin.

Eli kysymys "mitä suomalaiset olivat" on sinällään harhaanjohtava, koska halutaan etsiä jotain yhtenäiskulttuurista "suomalaisuutta" tilanteesta, josta sitä on vaikea löytää. Näin ollen mikä tahansa suora vastaus on väärä.

Kiitos, mh!
Tuo juttu käsittelee aihetta laajemmin kuin toisessa ketjussa mainittu Korpelan kirjoitus.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Edellinen

Paluu Uusi aika

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa