Rajamerkkejä

Suomessa noin vuodesta 1500 eteenpäin.

Rajamerkkejä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 22 Helmi 2011 05:36

Avaukseksi liitän linkin sivuilleni, linkin takaa löytyy tietoa vanhasta, mahdollisesti Ruotsin ja Venäjän rajalinjasta. Kyseessä on harvinaisena säilynyt, puuhun veistetty rajamerkki, jossa niin ruotsin, kuin Venäjänkin tunnukset ovat nähtävissä, vaikka puu on kasvanut paksuutta useita senttimetrejä merkkien veistämisen jälkeen.

Samalla kankaalla kyseisen, puuhun veistetyn merkin kanssa, on Haakon Frillen johtaman mittausryhmän tekemä, Rillankivenä tunnettu rajamerkki. Kyseisellä rajalla on aikanaan merkitty eri heimojen nautinta-alueille rajaa. Yllätys minulle oli, että kylämme pohjoisosasta löytyi Jämsänkoskelaisen talon erätilan raunioita. Kun täältä on Jämsänkoskelle suoraankin yli 200 kilometriä, ja yhdistettyä maa- ja vesitietä paljon enemmän, voi matkaa pitää pitkänä, kun ottaa huomioon silloiset liikuntamahdollisuudet.

Tässä avauksessa tuli nyt kaksi aihetta, jotka kenties on paikallaan eriyttää, jos enemmän kiinnostusta aiheisiin löytyy.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja Jaska » 22 Helmi 2011 14:25

Erittäin mielenkiintoista!
Jos kyseessä on lääninrajanmuutos jokusen vuosisadan takaa, niin alue sijoittunee lähimmäs Hämeenlinnan läänin ja joko Savonlinnan läänin tai Korsholman läänin välistä rajaa (en osaa sijoittaa tarkasti tuohon kun vesistöt puuttuvat):

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Suomi-linnalaanit.svg

Mutta mitä tekemistä venäläisillä olisi ollut näin lännessä?

Kelon mainitaan olevan lähellä Rillankiveä, jota Julku on pitänyt Pähkinäsaaren rauhan rajamerkkinä; se lienisi lähin venäläisiin liittyvä raja. Kelo ei liene näin vanha, eikä rajankäyntiä oleteta edes suoritetun niin pohjoisessa, tosin rajahan olisi voitu merkitä jälkikäteen. Ruotsalaisethan kai väärensivätkin rajan kulusta jonkin asiakirjan.

Joka tapauksessa kelon ikä olisi kiva saada selville. Vuosirengaskalenterin avulla merkinnän ikä saataisiin kai selville vuoden tarkkuudella, jos vain puusta voisi leikata kiekon.

Ehtiköhän Julku saada tuosta merkinnästä jotain selville?
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10972
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Taavetti » 22 Helmi 2011 16:25

http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4hki ... aren_rauha

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_raj ... rauha_1595


http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_raj ... _ja_kestot

Etsin joitakin sivuja, toin nämä kolme linkkiä tänne. Ainakin kahden viimeisen sivun oikeassa yläkulmassa on vaihtuva havaintokuva eri rauhojen rajoista. Rillankivellä olen käynyt muutamia kertoja, tiedän maaston kuivaksi, ja että sieltä saattaa löytyä tosi vanhoja mäntyjä. Mikään mahdottomuus ei olisi jonkun sisukkaan petäjän kasvaa ja säilyä elävänä 1500 -luvulta päiviimme asti, siis Täyssinän rauhan ajasta. Pienestä kartasta en voinut paikkaa tarkentaa, mutta melko lähelle aluettamme se pitäisi sijoittua.

Pikaisella katsomisella en löytänyt Julkusta tarkempaa mainintaa, kun jouduin noille valtakuntien rajasivuille. Muistan täkäläisen Juhani Krookin reilu 10 vuotta sitten kertoneen, että haluaisi löytää nimenomaan kylämme läheisyydestä merkkejä valtakuntien rajasta, sillä hänen tietämänsä mukaan niitä pitäisi täällä olla.

Pitäisi kartat sijoittaa maastoon, joka tapauksessa Rillankivi on Pihtiputaan, Pyhäjärven ja Pielaveden kuntien rajamerkki nykyisin. Lähelle ulottuu myös Keiteleen kunnan alue. Rillankivi on täällä mainittu alkuaan eri heimojen nautinta-alueiden rajamerkiksi.

Jos puun ikä halutaan selvittää, ei siitä kiekkoa tarvitse leikata, eikä siten hävittää puuta, joka on suunniteltu rauhoitetavaksi, kenties jo rauhoitetukin. Metsien ammattilaisilla on pieniä kairoja, jollaisella voidaan kairata pieni näyte, josta lustot lasketaan. Mahdollisesti ne on jo laskettukin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja Jaska » 22 Helmi 2011 17:41

Taavetti kirjoitti:Etsin joitakin sivuja, toin nämä kolme linkkiä tänne. Ainakin kahden viimeisen sivun oikeassa yläkulmassa on vaihtuva havaintokuva eri rauhojen rajoista.

Kiitos, erittäin havainnollista.

Taavetti kirjoitti:Rillankivellä olen käynyt muutamia kertoja, tiedän maaston kuivaksi, ja että sieltä saattaa löytyä tosi vanhoja mäntyjä. Mikään mahdottomuus ei olisi jonkun sisukkaan petäjän kasvaa ja säilyä elävänä 1500 -luvulta päiviimme asti, siis Täyssinän rauhan ajasta. Pienestä kartasta en voinut paikkaa tarkentaa, mutta melko lähelle aluettamme se pitäisi sijoittua.

Lisäksi kuivunut kelohan voinee säilyä hyvinkin pitkään vielä kuolemansa jälkeenkin?

Taavetti kirjoitti:Pikaisella katsomisella en löytänyt Julkusta tarkempaa mainintaa, kun jouduin noille valtakuntien rajasivuille. Muistan täkäläisen Juhani Krookin reilu 10 vuotta sitten kertoneen, että haluaisi löytää nimenomaan kylämme läheisyydestä merkkejä valtakuntien rajasta, sillä hänen tietämänsä mukaan niitä pitäisi täällä olla.

Minulla on luvussa juuri kokoomateos Faravidin maa, jossa Julku käsittelee myös tuota Pähkinäsaaren rajan todennäköisintä kulkua.

Taavetti kirjoitti:Jos puun ikä halutaan selvittää, ei siitä kiekkoa tarvitse leikata, eikä siten hävittää puuta, joka on suunniteltu rauhoitetavaksi, kenties jo rauhoitetukin. Metsien ammattilaisilla on pieniä kairoja, jollaisella voidaan kairata pieni näyte, josta lustot lasketaan. Mahdollisesti ne on jo laskettukin.

Hyvä tietää että menetelmät kehittyvät. :)
Mitenhän sitä lähtisi jäljittämään, josko jostain löytyisi tietoa onko tuon puun ikää tutkittu...
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10972
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Taavetti » 22 Helmi 2011 20:21

Jaska kirjoitti:Hyvä tietää että menetelmät kehittyvät. Smile
Mitenhän sitä lähtisi jäljittämään, josko jostain löytyisi tietoa onko tuon puun ikää tutkittu...

Kairaus on kymmeniä vuosia vanha metsäammattilaisten menetelmä. En tiedä, ylettääkö kovin suuren puun keskelle. Saattaa niissä jatkojakin olla, olen niitä harvoin nähnyt, niin en ole rakenteista varma.

Yksinkertaisinta minun olisi kysyä sitä Juhani Krookilta, ellei hän tiedä, tietää ainakin, mistä tietoa voi etsiä. Hyvin suostutellen hän saattaisi järjestää sinne retkenkin, esimerkiksi Korppisen luonto- ja kotiseutupiirin puitteissa, kansalaisopiston ohjelmaan. Tai sitten muuten, vaikka Pihtipudas -seuran, tai muun järjestön toimintana. Saattavat täkäläiset metsäneuvojatkin siitä jotakin tietää.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja Taavetti » 26 Helmi 2011 09:45

Tietoa Rillankivestä ja sen läheisistä paikoista löytyy esimerkiksi tuolta.
Sivulle lisätyistä esitteistä voi päätellä, että kyseinen rauhoitettu, vanha rajamerkki on ainakin kolmen eri kunnan yhteinen nähtävyys. Myös läheinen Keiteleen kunta käyttää sitä mainonnassaan. Läheinen Saukonlähde sijaitsee Keiteleen kunnan alueella, kuten esiteessä mainitaan.

Tältä sivulta lisää tietoja rajoista. Samalla voi havaita, että niillä tienoin on oletettu kulkeneeksi myös vanha kauppareitti Laatokalta Pohjanlahteen.

Paitsi eri alueita ja paikkoja, tällaiset muistot yhdistävät eri aikakausia. Nämä tunnetut kulkureitit, oletettuine paikkoineenkin, kertovat kyllä tunnetusta historiallisesta ajasta, vaikka enin osa tiedoista on kadonnut historian hämärään.
Mietin sitäkin, tarkoittaako Koivujärven seudulla sijainnut Lepaan kartanon rälssitilan maininta tosiaan Hämeenlinnan lähellä sijaitsevaa Lepaata. Jos niin on, välimatka olisi huomattavasti pidempi, kuin Jämsänkosken ja Reisjärven Kotajärven väli, joka sekin on huomattavasti yli 200 kilometriä. Yritän myöhemmin löytää sivuja kyseisestä, kotini lähellä sijaitsevasta Jämsänkosken etätilasta, jossa sain tilaisuuden päästä esittelyretkelle vajaa pari vuotta sitten.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja Aleksi » 17 Joulu 2011 21:16

Taavetti kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Hyvä tietää että menetelmät kehittyvät. Smile
Mitenhän sitä lähtisi jäljittämään, josko jostain löytyisi tietoa onko tuon puun ikää tutkittu...

Kairaus on kymmeniä vuosia vanha metsäammattilaisten menetelmä. En tiedä, ylettääkö kovin suuren puun keskelle. Saattaa niissä jatkojakin olla, olen niitä harvoin nähnyt, niin en ole rakenteista varma.

Yksinkertaisinta minun olisi kysyä sitä Juhani Krookilta, ellei hän tiedä, tietää ainakin, mistä tietoa voi etsiä. Hyvin suostutellen hän saattaisi järjestää sinne retkenkin, esimerkiksi Korppisen luonto- ja kotiseutupiirin puitteissa, kansalaisopiston ohjelmaan. Tai sitten muuten, vaikka Pihtipudas -seuran, tai muun järjestön toimintana. Saattavat täkäläiset metsäneuvojatkin siitä jotakin tietää.


Anteeksi, että nostan vanhan aiheen ylös, mutta koska keskustelu sivuaa itselleni niin tuttua asiaa, niin en voi pitää nokkaani tästä erossa.

Eli: kairat kyllä yltävät puun keskelle. Isoimmat kairat ovat näet ainakin 400 millisiä, eli puun pitäisi olla halkaisijaltaan 80 cm, ettei tuota kairaa voisi käyttää. Sellaista kairaa ei liene hankala hankkiakaan. Hinta on tosin älyttömän suolainen (yli 100 e), kun miettii, että miten yksinkertainen vekotin on kyseessä. Rauhoitettua puuta ei saa kairata ja kairaamiseen tarvitsee muutenkin aina maanomistajan luvan.

Ja tietenkin itse asiasta: onko tutkimus edennyt?
Aleksi
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 62
Liittynyt: 08 Syys 2011 20:29

ViestiKirjoittaja Taavetti » 17 Joulu 2011 21:54

Aleksi kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:Yksinkertaisinta minun olisi kysyä sitä Juhani Krookilta, ellei hän tiedä, tietää ainakin, mistä tietoa voi etsiä. Hyvin suostutellen hän saattaisi järjestää sinne retkenkin, esimerkiksi Korppisen luonto- ja kotiseutupiirin puitteissa, kansalaisopiston ohjelmaan. Tai sitten muuten, vaikka Pihtipudas -seuran, tai muun järjestön toimintana. Saattavat täkäläiset metsäneuvojatkin siitä jotakin tietää.


Anteeksi, että nostan vanhan aiheen ylös, mutta koska keskustelu sivuaa itselleni niin tuttua asiaa, niin en voi pitää nokkaani tästä erossa.

Eli: kairat kyllä yltävät puun keskelle. Isoimmat kairat ovat näet ainakin 400 millisiä, eli puun pitäisi olla halkaisijaltaan 80 cm, ettei tuota kairaa voisi käyttää. Sellaista kairaa ei liene hankala hankkiakaan. Hinta on tosin älyttömän suolainen (yli 100 e), kun miettii, että miten yksinkertainen vekotin on kyseessä. Rauhoitettua puuta ei saa kairata ja kairaamiseen tarvitsee muutenkin aina maanomistajan luvan.

Ja tietenkin itse asiasta: onko tutkimus edennyt?

En ole muistanut kysyä Juhanilta, vaikka muutamia kertoja olen samassa kansalaisopiston piirissä vanhoja asioita ollut oppimassa, ja sen lisäksi muissa tilaisuuksissa muutamia kertoja. Kävely hänen asunnolleen on tästä noin 300 metriä, joten pienen lenkin aihe se olisi, tänä iltana en kuitenkaan taida sinne lähteä.

Eikä ole mitään syytä pyydellä anteeksi, ei keskusteluun osallistuminen ole häirintää, ja tämä aihehan on toivottavasti vasta alussa, joten jatketaan keskusteluja. Sinänsä oli hienoa tietää kairojen rakenteista, samoin siitä, ettei rauhoitettua puuta saa kairata. Minulla sellaiseen ei ole edes mahdollisuutta, mutta täältä maalta löytyy varmasti kairoja, jos sellaista tarvitaan. Mikäli maan omistaja suostuu, ei tarvitse rauhoitettuun puuhun koskea, alueelta löytynee muitakin kyllin vanhoja puita, joiden avulla iän arviointi onnistuu. Vaikka kaira on periaatteeltaan yksinkertainen, se pitää tehdä lujaksi lujasta metallista, ja kun niitä tarvitaan vähän sekä harvoin, ei hintaa laskevaan massatuotantoon voi turvautua. Siinä lienevät tärkeimmät syyt korkealle hinnalle sen lisäksi, että yhteiskunta ottaa veroina osuutensa, joka pelkän alvin osalta on melkoinen.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen


Paluu Uusi aika

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa