projektipäällikkö kirjoitti:Jollain teistä varmaan on tietoa onko jonain aikakautena käytetty F-kirjainta yleisesti V-kirjaimen asemasta?
Tässä nimittäin on (tosin suoli24) keljuilua suomalaisesta F-kirjaimen käytöstä ihan nykyaikana v-kirjaimen tilalla.
Tuli vaan mieleen, että voisiko ääntäminen olla syynä V- kirjaimen muuttumisesta F-kirjaimeksi kirjakieleenkin joskus satoja vuosia sitten?
projektipäällikkö kirjoitti:Tutkittuani tätä sivustoa http://www.eupedia.com/europe/european_ ... oups.shtml, huomasin suurimman osan suomalaisista kuuluvan N1c1 haploryhmään. Samoin näyttää olevan Virolla, Latvialla, Liettualla ja Venäjällä. Venäjän osalta kyseinen ryhmä keskittyy myöskin pääasiassa läntiseen osaan maata.
Suomalaisten on aina kerrottu olevan kotoisin kaukaa Volga-joen mutkasta, mutta tämän http://s55.radikal.ru/i148/1109/f1/7e5febe243b1.gif havainnollistavan kartan avulla huomasin että N1c1 haploryhmän kanta-alueena on mielestäni nykyinen Kaakkois-Suomi josta kyseinen haploryhmä on jakaantunut Venäjän suuntaan ja pieninä osina ympäri eurooppaa.
projektipäällikkö kirjoitti: Vinland.
Kyseisen maan on arveltu jostain syystä sijoittuneen Pohjois-Amerikkaan, mutta aloin pohtimaan voisiko se sittenkin olla jossain nykyisen Suomen alueella, koska nimi Vinland on sanana lähes identtinen Finland sanan kanssa.
Kinaporin kalifi kirjoitti:
http://isogg.org/tree/ISOGG_HapgrpN.html
Paremman kuvan N-klaanin leviämisestä saa ehkä tästä Vladimir Volkovin kuvasta:
http://www.familytreedna.com/public/N%2 ... fault.aspx
Ainoastaan osa suomalaisten koko perimästä taas liittyy Volgan mutkan alueeseen, osa siitä lienee ihan paikallista perua.
JakomäenNeruda kirjoitti:Nimi Vinland viittaa viinimaahan. Eli viikingit törmäsivät johonkin hedelmälliseksi katsomaansa maahan. Nimeä on pidetty esim. todisteena siitä, että he olisivat saavuttaneet Amerikan rannikon. Toisaalta tulkintaa vaikeuttaa se, että noin tuhat vuotta sitten oli menossa lämpöjakso, jolloin viiniä saatettiin viljellä Suomenkin leveysasteilla (huom. viininviljelystä nimenomaan Suomessa ei tietääkseni ole todisteita). Eli paikka voisi olla mikä tahansa pohjoinen maa, jossa viikingit olisivat saaneet viiniköynnöksen elämään yhden talven yli... Nimi voi myös olla kotiinpalaavien propagandaa oman retkensä arvon nostamiseksi, vaikka totuutta olisi mukana vain siteeksi: Grönlanti on saattanut olla tuolloin vihreä saari, vaikkakaan ei kovin lämmin.
Pesservisser kirjoitti:Vinland oli Amerikassa, mutta viiniä ei vieläkään kasvateta New Yorkin pohjoispuolisella itärannikolla.
Eräiden lähteiden mukaan norjalaiset tarkoittivat Finne- sanalla alunperin Keski-Norjassa tapaamaansa Fosna-kulttuurin väestöä, joka kai nykyisin tavataan pohjoisempana, läntisinä saamelaisina. Vähitellen nimitys olisi siirtynyt kattamaan suomalaiset.
Vin-Finn voisi olla vierasta väestöä koskeva muinaisten norjalaisten yleisnimitys ko. mantereilla.
Fosna-väestö lienee ollut tummaa kuten intiaanitkin.
Pystynen kirjoitti:F/V-aiheista tietopaketti:
Vanhemmassa anglosaksissa ja skandinaavissa on kyllä käytetty f-kirjainta v-äänteelle, mutta vain sanan sisällä.
Saksan kirjakielen v:nä kirjoitettava /f/ on eri ilmiö. Joissain murteissa alkuperäinen sananalkuinenkin *f on kehittynyt v:ksi, ja kirjakielessä syystä tai toisesta tämänmukainen kirjoitusasu on päässyt voitolle, vaikka ääntämys ei olekaan.
Sama kehitys löytyy myös hollannista ja etelä-Englannin murteista, mutta viikinkiporukoille se on ollut vieras. Siis Vinland ja Finland ovat kyllä eri sanoja.
Suomen kielessä ei ole vanhastaan f-äännettä joten lainasanoissa on tilalle pantu /v/ tai /p/ (paitsi tavun lopussa /h/: esim. sohva, uhri). Ruotsin kieltä lähinnä olevissa eli lounais- ja Satakunnan murteissa se on omaksuttu jo varhain, esim. far → faari eikä vaari. Kirjakielen osaamisen levitessä tälläiset sanat on voitu mukaistaa v:lliseen standardiin. Toisaalta samalla muihinkin murteisiin on erityisesti sivistyssanoissa kotiutunut /f/. Tästä seuraa se hauska tilanne, että filtti on murteellisempi kuin viltti, mutta viltteri on murteellisempi kuin filtteri. Joka tapauksessa kaikki nämä sanat ovat kuitenkin alunperin nimenomaan f:llisiä. Tietääkseni lounaismurteissakaan ei f:ää esiinny perintösanoissa.
Sanalle Finland on monia etymologioita enkä tiedä, että yhteisymmärrykseen olisi päästy. Eräs ehdotus on "suota" merkitsevä fen, mutta tästä ei päästä i:hin ja yhteys vaikuttaa pohjautuvan lähinnä "suon" ja "Suomen" samanlaisuuteen, joka siis on sattumaa.
Brittiläinen erisnimi Finn ohimennen on ihan eri sana ja tulee iirin kielestä, jossa tarkoittaa "blondia". "Blondimaa" ei olisi ihan päätön nimitys tietenkään, mutta Skandinaviankin puolella riitti pellavapäitä; en usko että nimeä olisi hankittu tilaustyönä Atlantilta asti.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 17 vierailijaa