Vendit mainitaan Messeniuksen riimikronikassa.
https://www.youtube.com/watch?v=9ttps3jzquUOdin olisi vuonna 60 ea tullut Pohjolaan vendien kanssa Fryygian suunnalta ja luovutti maat vuonna 4 ea vendeille, joita nyt kutsutaan samogiiteiksi, preussilaisiksi, kuureiksi, liettualaisiksi, liivinmaalaisiksi, virolaisiksi, pommerilaisiksi, lappalaisiksi ja suomalaisiksi. Lappalaisten kohdalla mainitaan, että heitä oli paljon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fryygia Fryygia oli olemassa Turkissa ennen Turkkia. Sattumalta tämä viritelmä kertoo suunnilleen samankaltaista. ->
http://jarmo10.org/suomivu.pdfTässä tulee väistämättä mieleen, että Kalevalan Väinämöinen ja skandinaavisten saagojen Odin voisivat olla todella sama henkilö.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in ... %C3%B6inen Odin olisi siis ollut Vendipäällikkö Fryygiasta ja kutsuttu Väinämöiseksi, esim. asuinpaikkansa mukaan. Selittäisi monet samankaltaiset henkilöhahmot Kalevalaisissa kertomuksissa ja Skandinaavisissa. Näillä saattaa sittenkin olla jopa todellisuuspohjaa. Kielet ovat muuttaneet jommassakummassa nimet joko käännöksinä tai suoraan väärin kuultuina erilaiseksi. Riippuu nyt sitten siitä, mitä kieltä Vendit puhuivat, kumpaa on enempi uskominen, suomenkieltä muistuttavia vai skandien germaanikieltä muistuttavia. Vendien kautta selittyisi kyllä myös goottilainat suomenkielessä. Suomalaiset ovat voineet nimetä asuinpaikan mukaan henkilöitä, sillä Lemminkäisen oletetaan olevan väännös sanasa Fleming eli Flaamista. Ja kuten Kalevala osoittaa, toisintonimiä on paljon samoja henkilöitä tarkoittamassa.
Vendejä kutsuttiin vinedeiksi, vendeiksi ja vinneiksi, mutta myös Finneiksi muiden kielellä. Asuttivat Virosta Tornioon asti. Todennäköisesti, Messeniuksen mukaan olisivat sauromaatteja ja sarmaatteja. Aivan aluksi hän mainitsee henkilön nimeltä Sarmatas, joka olisi seemiläinen 13. polvessa.
Mielenkiintoista Riimikronikassa on, että kristinusko annettiin Paavin kirjeen Keisari Ludvigille mukaan hiihtosuomalaisille jo vuonna 835. Harvat olivat kuitenkin sen ottaneet vastaan. Luulisi, että 1600-luvulla painotettiin nimenomaan ristiretkiä ristinuskon levityksessä.
Suomen kuningas Möttulista tulee kieltämättä mieleen Metelit.
Vaikkakaan kaikki näistä kertomuksista ei ole uskottavan kuuloisia, niin väistämättä tulee mieleen että Messeniuksella on ollut läjäpäin vanhoja kirjoituksia, joista hän on nopeasti referoinut kirjoituksensa. Ilmeisesti kirjoitettavaa olisi tullut lisää, sillä hän nimeää kirjan ensimmäiseksi. Myöskään hän ei kirjoita esipuheessaan luvatuista piispoista ja muista asioista, jotka ilmeisesti olisivat tulleet ensimmäisen kirjan jälkeen. Oliko kirjoja enemmän vai ei, vaikea sanoa ? Mutta ne lukuisat linnojen, kaupunkien, kirkkojen ja luostarien palot ovat todella voineet hävittää suuren määrän historiallisia kirjoituksia, olkoonkin vaikka ne olisivat vain saagoja tai siihen verrattavia satukirjoja. Mitähän kaikkia kirjoituksia olemme jääneet paitsi ?
Lähetetty: 28 Helmi 2017 17:06
