M. A. Castrenin 1838 Lapin matka
Lähetetty: 03 Huhti 2020 19:15Tuossa sain yhtäkkisen inspiraation, kun eipä tässä riskiryhmäläinen koronakaranteenissa muutakaan oikein.
Matias Aleksanteri Castrénin Lapinreitti :
Tutkin ja laskin M. A. Castrénin matkan reitin ja sen pituuden.
Matka oli yhteensä n. 1517 km (+/- 20 km) pituinen. Pidän sitä huomattavana saavutuksena aikana, jolloin ei Lapissa ollut teitä. Ei ollut muuta kuin vesireitit ja kävely soiden ja tunturien ylitse. Matka kohdistui pääasiassa ns. Tornion- ja Keminlappiin eli metsälappalaisten alueelle mutta Ivalo-Inari-Utsjoki seudulla myös ns. kalalappalaisten alueelle. Inarissa oli molempia, sekä kala-, että metsälappalaisia.
Lisäsin reitin omaan karttaani :
https://drive.google.com/open?id=12DolD ... sp=sharing
Vahingossa vain tulin laittaneeksi osan reittiviivoista tasolle 1, kun olisi pitänyt olla tasolla 4.
Tämä sen vuoksi, että käytän karttaa pohjana historiallisille ja esihistoriallisille (kansantarinoihin perustuville) tapahtumille Suomen alueella ja nyt se pahasti sotkee aikaisempia. Aion kuitenkin korjata asian, kunhan taas kerään sitä kuuluisaa sisua.
Jokatapauksessa otin tosiaan huomioon, että M. A. Castrén kulki enimmäkseen vesireittejä pitkin ja sitten kun hän kertoo lähteneensä vaellukselle, teen maaston mukaan (tuntureita ja käveltäviä soita) oikaisuja seuraavaan vesistöön. Tuntuu kyllä hurjalta, että kesäkuun puolivälin jälkeisestä viikosta syyskuulle johonkin mennessä (ennen talvea, kun Kemijoki jäätyy) hän oli kulkenut tuon 1517 kilometriä kaikkinensa. Veikkaisin että matkaan kului aikaa n. 4 kuukautta. Tällöin se olisi noin keskimäärin n. 12,7 km päivässä jokapäivä, n. 95 km viikossa tai n. 380 km kuukaudessa.
Reitin kuvaaminen kartalle oli suhteellisen helppoa, sillä matkan välipisteet on kuvattu helposti tunnettavalla tavalla. Ivalon Kyröstä Utsjoelle ja takaisin on tietysti 2 kertaa ko. matka. Osa matkasta on arvailua. Muistiinpanot kun eivät kaikkea kerro. Paikallisilla Lapissa, tieteellä ja muissa kirjoituksissa ja lähteissä saattaa olla enemmän ja korjaavaa tietoa, mutta koitin tehdä reitin niin hyvin kuin osasin vain arvioida tämän yhden lähteen pohjalta.
Mielenkiintoista on se, että lähes koko reitti on edelleen todennäköisesti kuljettavissa. Lokan tekojärvi ja Kemijoen voimalat/padot ovat tietysti uusia reitin varrella.. Reitin voisi jakaa vaikkapa neljän tuulen mukaisesti läntiseen (Tornio-Peltovuoma), pohjoiseen (Pohjoisen reitin voisi jakaa 3 osaan; A: Peltovuoma-Ivalon Kyrö, B: Ivalon Kyrö -Utsjoki, C: Utsjoki - Ivalon Kyrö), itäiseen (Ivalon Kyrö-Kemijärvi) ja eteläiseen reittiin (Kemijärvi-Kemi).
Lähde: M. A. Castrén tutkimusmatkoilla Pohjolassa, suomentaja Aulis J. Joki, painettu HKI 1953 KK:n Kirjapainossa, Kustannusosakeyhtiö Tammi
Matias Aleksanteri Castrénin Lapinreitti :
Tutkin ja laskin M. A. Castrénin matkan reitin ja sen pituuden.
Matka oli yhteensä n. 1517 km (+/- 20 km) pituinen. Pidän sitä huomattavana saavutuksena aikana, jolloin ei Lapissa ollut teitä. Ei ollut muuta kuin vesireitit ja kävely soiden ja tunturien ylitse. Matka kohdistui pääasiassa ns. Tornion- ja Keminlappiin eli metsälappalaisten alueelle mutta Ivalo-Inari-Utsjoki seudulla myös ns. kalalappalaisten alueelle. Inarissa oli molempia, sekä kala-, että metsälappalaisia.
Lisäsin reitin omaan karttaani :
https://drive.google.com/open?id=12DolD ... sp=sharing
Vahingossa vain tulin laittaneeksi osan reittiviivoista tasolle 1, kun olisi pitänyt olla tasolla 4.
Tämä sen vuoksi, että käytän karttaa pohjana historiallisille ja esihistoriallisille (kansantarinoihin perustuville) tapahtumille Suomen alueella ja nyt se pahasti sotkee aikaisempia. Aion kuitenkin korjata asian, kunhan taas kerään sitä kuuluisaa sisua.
Jokatapauksessa otin tosiaan huomioon, että M. A. Castrén kulki enimmäkseen vesireittejä pitkin ja sitten kun hän kertoo lähteneensä vaellukselle, teen maaston mukaan (tuntureita ja käveltäviä soita) oikaisuja seuraavaan vesistöön. Tuntuu kyllä hurjalta, että kesäkuun puolivälin jälkeisestä viikosta syyskuulle johonkin mennessä (ennen talvea, kun Kemijoki jäätyy) hän oli kulkenut tuon 1517 kilometriä kaikkinensa. Veikkaisin että matkaan kului aikaa n. 4 kuukautta. Tällöin se olisi noin keskimäärin n. 12,7 km päivässä jokapäivä, n. 95 km viikossa tai n. 380 km kuukaudessa.
Reitin kuvaaminen kartalle oli suhteellisen helppoa, sillä matkan välipisteet on kuvattu helposti tunnettavalla tavalla. Ivalon Kyröstä Utsjoelle ja takaisin on tietysti 2 kertaa ko. matka. Osa matkasta on arvailua. Muistiinpanot kun eivät kaikkea kerro. Paikallisilla Lapissa, tieteellä ja muissa kirjoituksissa ja lähteissä saattaa olla enemmän ja korjaavaa tietoa, mutta koitin tehdä reitin niin hyvin kuin osasin vain arvioida tämän yhden lähteen pohjalta.
Mielenkiintoista on se, että lähes koko reitti on edelleen todennäköisesti kuljettavissa. Lokan tekojärvi ja Kemijoen voimalat/padot ovat tietysti uusia reitin varrella.. Reitin voisi jakaa vaikkapa neljän tuulen mukaisesti läntiseen (Tornio-Peltovuoma), pohjoiseen (Pohjoisen reitin voisi jakaa 3 osaan; A: Peltovuoma-Ivalon Kyrö, B: Ivalon Kyrö -Utsjoki, C: Utsjoki - Ivalon Kyrö), itäiseen (Ivalon Kyrö-Kemijärvi) ja eteläiseen reittiin (Kemijärvi-Kemi).
Lähde: M. A. Castrén tutkimusmatkoilla Pohjolassa, suomentaja Aulis J. Joki, painettu HKI 1953 KK:n Kirjapainossa, Kustannusosakeyhtiö Tammi
