wejoja kirjoitti:Kun puu viimein ottaa ja kaatuu, voisivat paikalliset aktivistit huolehtia siitä, että se osa rungosta, jossa kaiverrus on pelastettaisiin esim. paikallisen museon kokoelmiin. Konservointi ei vaadi ihmeitä, jos ei puussa ole hirveästi madonreikiä (niitä tulee viimeistään kaatumisen jälkeen todella nopeasti). Eli kevyt uunikuivaus ja pellavaöljyn/mehiläisvahan sekoitusta pintaan, jolloin "teos" säilyisi kymmeniä ja satoja vuosia tulevaisuuteen...
Sigfrid kirjoitti:Vain kommenttina Rillankivestä. Vain Jaakkolan ja Vilkunan rajat, nuo nuorempien tutkijoiden hylkäämät rajat, menevät Rillankiven kautta. Julkun raja ei mene sieltä.
Liitonjokelainen Teuvo Siekkinen havaitsi metsäreissullaan ikivanhassa kelohongassa olevia kaiverruksia, jotka muistuttivat aikaisemmin Rillankivestä löytyneitä merkkejä. Siekkinen välitti tiedon Oulun yliopiston professori Kyösti Julkulle, joka on tutkinut myös Rillankiveä. Julkun tutkimuksissa kävi ilmi,
että kyseessä on ainutlaatuinen jäännös Ruotsin ja Venäjän valtakuntien aikaisesta rajasta.
On erittäin harvinaista, että merkkejä löytyy vielä puista, jotka ovat katoava luonnonvara. Tavallisesti rajamerkit onkin hakattu kiveen. Silmämääräisesti arvoisin, että kaiverrus on vähintään kaksi ja puoli sataa vuotta vanha, tosin se tyylillisesti näyttää kuuluvan vieläkin vanhempaan aikaan, Kyösti Julku kertoo.
Merkistä on erotettavissa Venäjän vallasta kertova risti ja ruotsalaisten kypärä sekä erinäisiä muita merkintöjä. Osa kaiverruksista on tosin syntynyt myöhemmin ohikulkijoiden aikaansaannoksena, mutta vanhojen asiakirjojen perusteella Julku pyrkii erottamaan kuviosta alkuperäiset.
Tyylin selvittämisessä on vaikeutena se, että merkki on kaiverrettu osin puun syiden mukaan ja on siksi kaavamainen. Arvelen sen kuitenkin liittyvän 1600 1700 -luvulla tapahtuneisiin lääninrajan muutoksiin.
Kelohonka, johon kaiverrukset on veistetty, on satoja vuosia vanha. Se on kasvanut paksuutta vielä 4-5 senttiä veistetyn kohdan ympärille. Professori Julku aikoo selvittää merkkien alkuperän Helsingissä, maanmittaushallituksen arkiston ja valtionarkiston avulla.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa