Keksin tulva

Historiatiede tutkii menneisyyttä kirjoitettujen lähteiden kautta.

Keksin tulva

ViestiKirjoittaja jussipussi » 26 Syys 2013 19:54

Keksin runo Tornionjoen kevättulvasta vuonna 1677 ansaitsee oman otsikkonsa. Ohessa runo:

http://fi.wikisource.org/wiki/Keksin_la ... uonna_1677

Siinä on paljon mielenkiintoista, tälläkin forumilla käsiteltyistä aiheista. Kieli on niin vanhaa, että kaikkea ei ymmärrä. Pari kohtaa jotka kiinittivät huomioni:

Kohkoinen kovasti ähkyi,
Valta vanha röyhkiästi:
"Siirry sinne saaren puolheen,
Kaada paja Kainulaisen!
Erkki itse itkeköhön,
Kainulainen katsokohon,
Palkehitansa parkukohon".

Kohkoinen on vanha birkarl / pirkkalais-suku. Osaisiko joku suomentaa tuon kappaleen. Ymmärtääkseni Kohkoinen tuossa toivoo, että tulva veisi kainulaisen pajan? Alussa mainittu vanha valta viittaisi siihen, että Kohkoinen on ollut ennen vallassa mutta kainulainen on sen häneltä vienyt. Mihin Erkki viittaa?

Naakki maalle Nautapuodin,
Saksan saaresta eroitti,

"Saksan saaresta eroitti" Mitähän tuo saksa tässä tarkoittaa? Ehkä niemi?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 26 Syys 2013 20:43

Saksa oli yleisnimitys kauppiaalle. Nimitys syntyi keskiajalla, kun huomattavan suuri osa kaupunkien kauppiaista tuli nimenomaan Saksan alueelta.
JakomäenNeruda
 

ViestiKirjoittaja jussipussi » 26 Syys 2013 21:33

Miten "kauppias" sopii tähän runon parteen? Tulva irroitti saaresta kauppiaan tai kaupan tai kauppapaikan vai mitä? Luulisin, että kauppiaan lisäksi saksa on tarkoittanut muutakin.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 26 Syys 2013 22:46

Erkki saattaa tarkoittaa ruotsalaista.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

ViestiKirjoittaja jussipussi » 26 Syys 2013 23:16

Joo, ruotsalaiseen se sopisi. Runossa on kyllä lueteltu paljon muitakin nimiä mutta tässä se tuntuisi tarkoittavan jotain muuta kuin yksittäistä henkilöä, vai kuvittelenko vain?

Mieleen juolahti myös sanonta: Ei sitä tiedä Erkkikään. Onkohan tuo sanonta eri muodoissaan vanhakin?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 26 Syys 2013 23:28

Tuossa muodossa lienee uusi sanonta. Sensijaan vanha erkki on käsitteenä vanha, tarkoittaisiko vanhaa vihollista, joka jotenkin juontunee kirkollisesta sanastosta. Perkunas, perkele ja erkki edustivat eri aikoina ehkä positiivisia ja negatiivisia voimia suomalaisten mielissä.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Keksin tulva

ViestiKirjoittaja Jaska » 27 Syys 2013 00:10

jussipussi kirjoitti:Keksin runo Tornionjoen kevättulvasta vuonna 1677 ansaitsee oman otsikkonsa. Ohessa runo:

Siinä on paljon mielenkiintoista, tälläkin forumilla käsiteltyistä aiheista. Kieli on niin vanhaa, että kaikkea ei ymmärrä. Pari kohtaa jotka kiinittivät huomioni:

Kohkoinen kovasti ähkyi,
Valta vanha röyhkiästi:
"Siirry sinne saaren puolheen,
Kaada paja Kainulaisen!
Erkki itse itkeköhön,
Kainulainen katsokohon,
Palkehitansa parkukohon".

Kohkoinen on vanha birkarl / pirkkalais-suku. Osaisiko joku suomentaa tuon kappaleen. Ymmärtääkseni Kohkoinen tuossa toivoo, että tulva veisi kainulaisen pajan? Alussa mainittu vanha valta viittaisi siihen, että Kohkoinen on ollut ennen vallassa mutta kainulainen on sen häneltä vienyt. Mihin Erkki viittaa?

Naakki maalle Nautapuodin,
Saksan saaresta eroitti,

"Saksan saaresta eroitti" Mitähän tuo saksa tässä tarkoittaa? Ehkä niemi?

Kun kertosanana on puoti, niin saksa voisi kyllä merkitä kauppapaikkaa.

Kohkoinen voisi olla myös koski; joissain sanoissahan tavataan s:n ja h:n vaihtelua, esim. kaisla ~ kaihla.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Taavetti » 27 Syys 2013 06:12

JakomäenNeruda kirjoitti:Saksa oli yleisnimitys kauppiaalle. Nimitys syntyi keskiajalla, kun huomattavan suuri osa kaupunkien kauppiaista tuli nimenomaan Saksan alueelta.

Hamassa nuoruudessani muistan kuulleeni puheita kauppasaksoista, yleisnimitys se silloin oli, useimmat aivan suomalaisista kauppiaista.

Hiukan epävarmana muistona pyörii mielessäni, että olisi tarkoittanut kiertävää kauppiasta, kulkukauppiasta. Sellaisena se olisi saattanut olla läntinen vastine laukkuryssä nimelle, joka puolestaan tarkoitti itärajan takaa tullutta kulkukauppiasta, vaikka eivät aina venäläisiä olleetkaan.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja jussipussi » 27 Syys 2013 09:17

Jaska kirjoitti:Kohkoinen voisi olla myös koski; joissain sanoissahan tavataan s:n ja h:n vaihtelua, esim. kaisla ~ kaihla.


Kyllä se tässä tarkoittaa sukunimeä Kohkoinen, siitä ei ole epäilystäkään.

Miten noihin "vanha valta" ja "kainulaisen paja" osiin pitäisi suhtautua. Minusta mielenkiintoista ja herättää ajatuksia kainulaisista tai ainakin nimityksen merkityksestä tuon ajan Tornionlaaksossa.

Jaska kirjoitti:Kun kertosanana on puoti, niin saksa voisi kyllä merkitä kauppapaikkaa.



Puoti tai puoji tarkoittaa Tornionlaaksossa nykyisinkin varastoa. Nautapuoti varmaankin lehmien kesäsuojaa. Tuskinpa erillistä "nautakaupaa" tuohon aikaan on ollutkaan. Eipä taida olla nykyisinkään, muualla kuin netissä. Puoti on tarkoittanut tarkalleen jotain maatalon spesiaalia varastoa, jota en varmasti tiedä. Ei kuitenkaan kauppa vaan varasto.

Puoti sanan kehityksen kauppaa tarkoittavaksi paikaksi voisi ajatella menneen näin: aluksi sana tarkoittaa (ruoka-) varastoa, puodista haetaan ruokaa. Joku alkaa myymään ruokaa omasta puodistaan ja pikkuhiljaa puodista tulee myös kauppaa tarkoittava sana?


Saksa sana sinänsä kiinnostaa, siitä voisi saada vinkin Aavasaksa sanan selitykseen. Niemi-selitys sopisi runoon. Aavasaksa sijaitsee Tengeliöjoen niemessä.

Sidfrid kirjoitti:Tuossa muodossa lienee uusi sanonta. Sensijaan vanha erkki on käsitteenä vanha, tarkoittaisiko vanhaa vihollista, joka jotenkin juontunee kirkollisesta sanastosta. Perkunas, perkele ja erkki edustivat eri aikoina ehkä positiivisia ja negatiivisia voimia suomalaisten mielissä.


Tämä vanha Erkki sopisi minusta hyvin hahmoksi, jota tässä säkeessä käsitellään. Ehkä samaa sukua Ahdin, Tapion ja kumppaneiden kanssa?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 27 Syys 2013 20:23

Taavetti kirjoitti:
JakomäenNeruda kirjoitti:Saksa oli yleisnimitys kauppiaalle. Nimitys syntyi keskiajalla, kun huomattavan suuri osa kaupunkien kauppiaista tuli nimenomaan Saksan alueelta.

Hamassa nuoruudessani muistan kuulleeni puheita kauppasaksoista, yleisnimitys se silloin oli, useimmat aivan suomalaisista kauppiaista.

Hiukan epävarmana muistona pyörii mielessäni, että olisi tarkoittanut kiertävää kauppiasta, kulkukauppiasta. Sellaisena se olisi saattanut olla läntinen vastine laukkuryssä nimelle, joka puolestaan tarkoitti itärajan takaa tullutta kulkukauppiasta, vaikka eivät aina venäläisiä olleetkaan.


Itse muistan tuon muodossa kamasaksa. Ja se tosiaan tarkoittu kiertävää rihkamakauppiasta (joita tosin ei enää omana aikanani ollut, mutta isoäiti kertoi).

Tarkoitin siis tietenkin sitä, että kun niin moni kauppias oli joskus saksa, niin saksa siitä siirtyi kauppiaan nimeksi yleensä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että monen vanhan kaupungin lähellä on Saksala, Pirkkala tai molemmat.
JakomäenNeruda
 

Re: Keksin tulva

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 27 Syys 2013 20:33

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
"Saksan saaresta eroitti" Mitähän tuo saksa tässä tarkoittaa? Ehkä niemi?

Kun kertosanana on puoti, niin saksa voisi kyllä merkitä kauppapaikkaa.

Kohkoinen voisi olla myös koski; joissain sanoissahan tavataan s:n ja h:n vaihtelua, esim. kaisla ~ kaihla.


Puoti on muuten tarkoittanut myös paitsi kauppaa, niin myös aittaa (muinaisruotsin bodh). Muistaakseni se on voinut tarkoittaa myös henkilöä, mutta en kerta kaikkiaan löydä nyt todisteita tälle muistumalleni (Googlen haku on nykyisin aivan syvältä - kun haen sanalla 'puoti', se tarjoaa kauppoja määreistä riippumatta...).

Edit. Nyt kun luin tuon runon kokonaan, niin mielestäni siinä hyvin pitkälti luetellaan jokilaakson silloisia asukkaita ja mitä tulva kenellekin aiheutti. Saksa voisi siis olla erisnimikin, samoin Nautapuodi (-puoti, -puoji, -puori).
JakomäenNeruda
 

Re: Keksin tulva

ViestiKirjoittaja aikalainen » 28 Syys 2013 10:25

jussipussi kirjoitti:Keksin runo Tornionjoen kevättulvasta vuonna 1677 ansaitsee oman otsikkonsa. Ohessa runo:

http://fi.wikisource.org/wiki/Keksin_la ... uonna_1677

Siinä on paljon mielenkiintoista, tälläkin forumilla käsiteltyistä aiheista. Kieli on niin vanhaa, että kaikkea ei ymmärrä. Pari kohtaa jotka kiinittivät huomioni:

Kohkoinen kovasti ähkyi,
Valta vanha röyhkiästi:
"Siirry sinne saaren puolheen,
Kaada paja Kainulaisen!
Erkki itse itkeköhön,
Kainulainen katsokohon,
Palkehitansa parkukohon".

Kohkoinen on vanha birkarl / pirkkalais-suku. Osaisiko joku suomentaa tuon kappaleen. Ymmärtääkseni Kohkoinen tuossa toivoo, että tulva veisi kainulaisen pajan? Alussa mainittu vanha valta viittaisi siihen, että Kohkoinen on ollut ennen vallassa mutta kainulainen on sen häneltä vienyt. Mihin Erkki viittaa?


jussipussi kirjoitti:Miten noihin "vanha valta" ja "kainulaisen paja" osiin pitäisi suhtautua. Minusta mielenkiintoista ja herättää ajatuksia kainulaisista tai ainakin nimityksen merkityksestä tuon ajan Tornionlaaksossa.

Minulle tuo säe hahmottuu niin, että siinä on Erkki Kainulainen, jolla on joen saaressa paja ja siellä normaaleihin varustuksiin kuuluvat palkeet.

Siitä vaan tutkimaan kirkonkirjoja, onko joen jommalla kummalla puolen asunut tuon nimistä hemmoa, jolla talo saaressa tai sen lähellä, mieluiten lähellä tai kenties jopa vastapäätä sitä Kohkoista, joka "röyhkiästi" toivoi tulvan (omalta rannaltaan?) sinne siirtyvän.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 28 Syys 2013 12:07

Hiski-kirkonkirjahaku ei tunne tuolta alueelta yhtään Kainua tai Kainulaista sukunimenä. Lähimmät ovat Oulunläänin alueella. Kun lisäksi Kansalaisen karttapaikka ei löydä Kainu-taloja Keski-Pohjanmaata lähempää, niin lienee todennäköistä ettei kyseessä ole erisnimi. Mielenkiintoista sinänsä, koska norjalaiset uskovat kveenien tulleen Torniojokilaaksosta. Tässä kuitenkin lienee tyypillinen historiakäsityksen perspektiiviharha; norskit eivät tunne muita suomalaisia ja Suomen historiaa kovin hyvin.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

ViestiKirjoittaja aikalainen » 29 Syys 2013 10:51

Luin runoelman kokonaan läpi. Kuten Neruda totesi, siinä luetellaan joen varren paikkoja ja asukkaita.

Paikat ovat virran myötäisessä järjestyksessä alkaen nykyisen Ruotsin puolelta jostain Pajalaakin ylempää. Ihmisten nimissä esiintyy suku- tai talonnimiä sekä etunimiä ja kenties lempinimiäkin.

Etunimien joukossa on myös Erkkiä, joten sille sanalle ei tarvitse yhtään sen monimutkaisempaa selitystä kehitellä.

Kaulinranta ja Kuivakangas ovat lähellä toisiaan. Siellä on myös itärannalla talo Kohkola, josta johdettu isännän nimi sopisi olemaan Kohkoinen. Vastapäätä on sopivasti saari, jollaiselle Kohkoinen toivoi tulvavesien siirtyvän. Jostain sieltä suunnalta ja takaakin kannattaisi etsiä sitä Erkin / Kainulaisen pajaa, nykyisen Ruotsin puolelta.

Nautapuoti on saari Kainuunkylässä.

Sigfrid kirjoitti:Hiski-kirkonkirjahaku ei tunne tuolta alueelta yhtään Kainua tai Kainulaista sukunimenä. Lähimmät ovat Oulunläänin alueella. Kun lisäksi Kansalaisen karttapaikka ei löydä Kainu-taloja Keski-Pohjanmaata lähempää, niin lienee todennäköistä ettei kyseessä ole erisnimi.

Sukunimeä tulee etsiä myös Ruotsin puolelta, mutta kenties sellaiset Hiskissä näkyvätkin, sillä kai sama seurakunta on ollut kummallakin puolen jokea, kun välissä ei ollut valtion rajaa. Kainuu-nimistä taloakin pitäisi etsiä myös Ruotsin puolelta. Joella on myös Kainuunkylä, joten sieltä lähtöisin olevaa ihmistä olisi voitu kutsua kainulaiseksi, ja samoin Kainujoelta lähtöisin olevaa, vaikka kirkonkirjoissa oleva nimi olisikin jotain muuta.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Taavetti » 29 Syys 2013 14:25

Eikös Kalixjoki ole suomeksi Kainuunjoki? Niin olen erinäisistä artikkeleista lukenut.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja jussipussi » 03 Loka 2013 10:24

Aikalaisen tulkinta on minusta hyvä. Tietenkin tuossa on kyse Kohkoisesta ja Erkki Kainulaisesta. Nautapuotikin tuli selväksi. Enpä tuota saarta tiennyt vaikka lähellä asustankin. Nautavarasto = kesäksi elukat saareen, jolloin ovat aika hyvin varastossa.

Ainoastaan jää epäselväksi "saksan saaresta eroitti" ja "vanha valta".

Tietenkin runossa Erkki Kainulainen on nykyinen johtaja ja Kohkoinen vanha. Ei tuon tarvitse muuta tarkoittaa, kuin sen että Erkki on paikallinen kyläpäällikkö ja Kohkoinen edellinen ja kateellinen vastaava.

Kohkoisia löytyy nykyäänkin. Vanha Pirkkamiessuku, se on varmaa.

Mielikuvitusta kiehtoo kuitenkin tuo Kainulainen tai kainulainen. Juuri tuo Kainuunväylä nimitys häiritsee. Se ei sovi sijaintinsa puolesta ollenkaan yleisiin ja tälläkin foorumilla esitettyihin teorioihin Kainuunmaan sijainnista Tornionlaaksossa.

Kainuunkylän ruotsinkielinen nimi on Helsingby. Se on ainoa merkittävä kainuu-paikka Tornionlaaksossa. Olisiko niin, että suomalaiset nimittivät tuohon aikaan lännestä tulevia ruotsinsukuisia kainulaisiksi? Alkuperäiset kainulaiset ehkä olivat jokin suomensukuinen heimo (saamen pohjoiseen tuoneet mahdollisesti). Heidän tiedettiin asuvan lännempänä ja Kalix-joki nimettiin sen mukaan.

Kun lännestä tuli alajuoksulle ruotsalaisia, nimettiin heidät kainulaisiksi tulosuuntansa perusteella, kuten aikailainenkin arveli Erkin saaneen nimensä. Ruotsinsukuiset perustivat Helsingbyn tai ainakin ottivat alueen haltuunsa ja kohta suomalaiset nimesivat kylän Kainuunkyläksi. Tässä vaiheessa varsinaisia alkuperäisiä "kainuulaisia" ei enää ollut olemassakaan. He olivat sekoittuneet kaikkiin muihin väestöihin.

Sopisi siis Keksin runoonkin: Vanha pirkkamies toivoo ruotsalaiselle vallan anastajalle pahaa. Vuosiluvutkin sopivat aika hyvin Ruotsinvallan todelliseen saapumiseen Tornionlaaksoon.

Kainuu on varmasti joskus ollut jollakin lailla olemassa. Liian suuri sattuma, että lännessä asuvat norjalaiset nimeävät jonkin itäisen kansan asuttaman alueen kvenlandiksi ja vielä idempänä olevat suomalaiset nimeävät samoilla seuduin asuvat kainulaisiksi. Tai sitten haukkuivat toisiaan samalla nimellä ristiin.

Joella on monta nimeä: Galeseadnu = Kaalasjoki = Kainuun väylä = Kalixjoki/-älv

Niin ja tuo saksa. Minusta tässä on kaksi vaihtoehtoa joko rakennus tai maaston kohta. Mitä muuta saaresta voi erottaa?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja jussipussi » 09 Loka 2013 06:15

jussipussi kirjoitti: Mitä muuta saaresta voi erottaa?


Löysin vastauksen. Nautapuodin saaressa asui tuolloin saksalaislähtöinen Arendt Grape. Köngäsenpruukin johtaja ja merkittävä paikallinen porvari. Hän menetti saaressa olevan talonsa Keksin tulvassa. Saksa tässä runossa viittasi siis yksinkertaisesesti Saksaan:)
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja Jaska » 09 Loka 2013 07:26

jussipussi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti: Mitä muuta saaresta voi erottaa?


Löysin vastauksen. Nautapuodin saaressa asui tuolloin saksalaislähtöinen Arendt Grape. Köngäsenpruukin johtaja ja merkittävä paikallinen porvari. Hän menetti saaressa olevan talonsa Keksin tulvassa. Saksa tässä runossa viittasi siis yksinkertaisesesti Saksaan:)

Heh heh! Vastaus on liian yksinkertainen, emme voi hyväksyä! :wink:
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja aikalainen » 13 Loka 2013 10:12

jussipussi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti: Mitä muuta saaresta voi erottaa?


Löysin vastauksen. Nautapuodin saaressa asui tuolloin saksalaislähtöinen Arendt Grape. Köngäsenpruukin johtaja ja merkittävä paikallinen porvari. Hän menetti saaressa olevan talonsa Keksin tulvassa. Saksa tässä runossa viittasi siis yksinkertaisesesti Saksaan:)

Hyvin selvitetty.

Sana saksa näyttää tarkoittavan samaa kuin saksalainen. Nykyään samaa tyyliä ilman lainen-liitettä on esim. etninen nimitys baltti, serbi, somali.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Keksin tulva

ViestiKirjoittaja jouko » 29 Joulu 2017 13:37

jussipussi kirjoitti:Keksin runo Tornionjoen kevättulvasta vuonna 1677 ansaitsee oman otsikkonsa. Ohessa runo:

http://fi.wikisource.org/wiki/Keksin_la ... uonna_1677

Siinä on paljon mielenkiintoista, tälläkin forumilla käsiteltyistä aiheista. Kieli on niin vanhaa, että kaikkea ei ymmärrä. Pari kohtaa jotka kiinittivät huomioni:

Kohkoinen kovasti ähkyi,
Valta vanha röyhkiästi:
"Siirry sinne saaren puolheen,
Kaada paja Kainulaisen!
Erkki itse itkeköhön,
Kainulainen katsokohon,
Palkehitansa parkukohon".

Kohkoinen on vanha birkarl / pirkkalais-suku. Osaisiko joku suomentaa tuon kappaleen. Ymmärtääkseni Kohkoinen tuossa toivoo, että tulva veisi kainulaisen pajan? Alussa mainittu vanha valta viittaisi siihen, että Kohkoinen on ollut ennen vallassa mutta kainulainen on sen häneltä vienyt. Mihin Erkki viittaa?

Naakki maalle Nautapuodin,
Saksan saaresta eroitti,

"Saksan saaresta eroitti" Mitähän tuo saksa tässä tarkoittaa? Ehkä niemi?


Naakki maalle Nautapuodin,
Saksan saaresta eroitti,
Grapen(Krapin) lapset laudi, kaikki,
Kankahalle karkoitti.

Lyypekistä aikoinaan tullut Grapen kauppiassuku on tulvan seurauksena karkotettu Ylitornion Armassaaren Nautapuojin/Nautapuodin saaresta tulvan ajaksi (kun asuin Armassaaressa lapsena, saareen pääsi kesäisin kahlaamalla. 1960-luvulla oli vielä mahtavia hirsirakennelmia saaressa). Nelostieltä opastus Arendt Grapen muistomerkille Armassaaressa.

Grape oli porvari ja ruukkien perustaja Torniojokilaaksossa. Saksa voisi olla myös kauppias tai saksa olisi sittenkin saksalainen tässä yhteydessä: http://www.bagen.se/Samtliga%20personer ... 10/541.htm
jouko (N-Z4786. N-CTS9460. N-Y11245, N-BY22056, N-BY22057. N-BY30412), N-BY32523 , mtdna U5a2a1a
jouko
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 83
Liittynyt: 15 Kesä 2014 01:06
Paikkakunta: Oulu

Seuraava

Paluu Historia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa