aikalainen kirjoitti:Paluumatka on ollut kummallinen. Jos 'Perna river' on Pernajanjoki, niin merelle on tultu lähellä olevan ison Kymijoen sijaan pieniä ja oletettavasti kivisiä rännejä pitkin.
Mustijoki on mieleståni aika selvä osa reitistä, mutta ei paluumatka Kauhalanjoen-Pernajanjoen kautta ole myöskään mitenkään mahdoton ajatus. Paluu Oitin kautta olisi ollut ehkä liian ennustettava, altistaen vastahyökkäykselle. Siksi paluu Väliväylän kautta oli turvallisempi, mutta vaatii tietysti paikallistuntemusta. Vuonna 1311 karjalaiset olivat vielä kaikki Novgorodin EDIT halukkaita tai pakotettuja liittolaisia ja oletettavasti joka tapauksessa hyvin kiinnostuneita palaamaan Hämeen kaupan toimijaksi. Hyökkäyshän suuntautui kronikan mukaan, ainakin periaatteessa, (Hakoisten?) ruotsalaista (nemtsi) varuskuntaa kohtaan, vaikka käytännössä varmaan alueen hämäläiset aggressiosta lähinnä kärsivät. Mahdollinen etenemissuunta Vanajalta olisi ehkä Vesijaon suunta, siitä kannaksen yli Päijänteen vesistöön ja Kymijokeen tukeutuen kohti Iittiä. Lahden seudun karjalaiset tunsivat nämä kulmat varmasti erittäin hyvin. Paluu saattoi kulkea jopa Jämsän kautta, jossa nimien perusteella, esim. Lopotti < sloboda "kylä", vrt. Kurkijoen Lopotti, oli karjalaiskylä. Myös lähempänä Sydän-Hämettä on ilmiselvästi ollut karjalaisasutusta, kuten esimerkiksi Sahalahdella, vrt. alueen kiitta jne. nimet. Nastolassa < Anastasios jne. karjalaisasutus on voitu todeta paitsi nimistön, myös löytöjen pohjalta ja tämä asutus on voinut aktiivisesti tukeutua Kauhalanjoen-Pernajanjoen reittiin.
Kymijoki on jokisuuta kohti varsin koskinen. Pienet joet ovat työläitä, mutta turvallisia. Matala vesi ja puut sun muu ryönä haittaa tietysti etenemistä. Tuo paluureitti varmisti myös pääsyn laivoille, olettaen että meriveneet jätettiin miehitettynä odottamaan retkikuntaa. En oikeastaan olisi hämmästynyt, jos myös merikuljetuksen järjestivät inkeroiset ja karjalaiset, joiden vastaavaan tukeen kronikka vaikuttaisi viittaavaan muissa yhteyksissä.