Sivu 6/7

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 09 Huhti 2017 16:17
Kirjoittaja rcislandlake
Kinaporin kalifi kirjoitti:Epäilen että joella käytetyt haapiot olisivat toimineet merellä, paitsi jos niistä osattiin tehdä yhdistämällä purjekatamaraaneja. Kymijoen virtauksissa ne olisivat olleet myös hyvin riskialttiita.


Tukkijätkä on laskenut tukin päällä seisoen kosket iät ja ajat.
Ennen vain oli paljon lihaksikkaampia ja rohkeampia miehiä kuin nykyään.

Ei ollu liikennerajoituksia eikä turvavyöpakkoa. PDT_Armataz_01_12
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukkijoel ... 37_elokuva)
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/126291

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 09 Huhti 2017 18:17
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
rcislandlake kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Epäilen että joella käytetyt haapiot olisivat toimineet merellä, paitsi jos niistä osattiin tehdä yhdistämällä purjekatamaraaneja. Kymijoen virtauksissa ne olisivat olleet myös hyvin riskialttiita.


Tukkijätkä on laskenut tukin päällä seisoen kosket iät ja ajat.
Ennen vain oli paljon lihaksikkaampia ja rohkeampia miehiä kuin nykyään.

Ei ollu liikennerajoituksia eikä turvavyöpakkoa. PDT_Armataz_01_12
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukkijoel ... 37_elokuva)
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/126291

Sanonpahan vain että olisi täällä useimmilla jäänyt Vakkolankoski, Mankala ja monet muut Kymin kosket haapiolla laskematta. Kokeilin joskus Kymijoella koskikajakkia, joki on aivan ällistyttävän vahva ja kaataa varomattoman salamannopeasti. Uimme myös Ahvion läpi pelastusliiveissä, toki kypärät päässä. Joki vei ihan miten halusi.

Laulu tulipunaisesta kukasta filmattiin muuten noilla koskilla:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_tul ... a_(romaani)

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 09 Huhti 2017 20:20
Kirjoittaja aikalainen
Kinaporin kalifi kirjoitti:Epäilen että joella käytetyt haapiot olisivat toimineet merellä, paitsi jos niistä osattiin tehdä yhdistämällä purjekatamaraaneja. Kymijoen virtauksissa ne olisivat olleet myös hyvin riskialttiita.

Mielenkiintoinen aihe. Tarvittaisiin kokeellista muinaistutkimusta vanhoja vesikulkuvälineitä testaamaan. Joka tapauksessa ne jokiveneet on pitänyt saada ensin Nevalta Mustijoen suulle ja sitten Pernajasta takaisin Nevalle. Onko siihen tarvittu erillinen laivasto veneitä letkassa hinaamaan mennen tullen vai onko simppelisti vaan soudettu samoilla paateilla koko kierros.

Logistiikan kannalta olisi ollut erittäin suuri tarve kehittää sotilaskäyttöön venetyyppi, jolla pystyy liikkumaan merellä ja pienillä joilla, ja jota soutajat pystyvät itse kantamaan taipaleilla jopa peninkulmia. Se ei välttämättä olisi juuri haapio, mutta voisi ollakin. Viikinkien kerrotaan menneen Konstantinopoliin "ykspuulla", matkalla taipaleita, Dnepr-joki ja Mustameri. Eipä Suomenlahdellakaan soutaminen ole hankalaa, jos ei ole kova aallokko. Ohessa netistä löytynyt kuva esimerkkinä aiheesta.

Kuva

Kinaporin kalifi kirjoitti:Sanonpahan vain että olisi täällä useimmilla jäänyt Vakkolankoski, Mankala ja monet muut Kymin kosket haapiolla laskematta. Kokeilin joskus Kymijoella koskikajakkia, joki on aivan ällistyttävän vahva ja kaataa varomattoman salamannopeasti. Uimme myös Ahvion läpi pelastusliiveissä, toki kypärät päässä. Joki vei ihan miten halusi.

Siinäpä sitä kokeellista muinaistutkimusta! Oulujoelta ja Lapin joilta tiedetään, että hankalat kosket on kierretty. Oulujoella muistaakseni Pyhäkoski kierrettiin alavirtaankin mennessä.

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 09 Huhti 2017 20:59
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
aikalainen kirjoitti:Logistiikan kannalta olisi ollut erittäin suuri tarve kehittää sotilaskäyttöön venetyyppi, jolla pystyy liikkumaan merellä ja pienillä joilla, ja jota soutajat pystyvät itse kantamaan taipaleilla jopa peninkulmia. Se ei välttämättä olisi juuri haapio, mutta voisi ollakin. Viikinkien kerrotaan menneen Konstantinopoliin "ykspuulla", matkalla taipaleita, Dnepr-joki ja Mustameri. Eipä Suomenlahdellakaan soutaminen ole hankalaa, jos ei ole kova aallokko.

Kuten Fredrik Koivusalo oheisessa kuvasarjassa osoittaa, yksi mahdollinen tapa lisätä haapion merikelpoisuutta oli sitoa sen kylkiin kaislakimput. Vene muistutti tältä pohjalta hieman nykyisiä RIB-veneitä. Ainakin kasakat tiettävästi käyttivät keinoa Etelä-Venäjän suurilla joilla:

http://www.terravinealis.fi/rus-project/raid.html

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 09 Huhti 2017 21:16
Kirjoittaja rcislandlake
aikalainen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Epäilen että joella käytetyt haapiot olisivat toimineet merellä, paitsi jos niistä osattiin tehdä yhdistämällä purjekatamaraaneja. Kymijoen virtauksissa ne olisivat olleet myös hyvin riskialttiita.

Mielenkiintoinen aihe. Tarvittaisiin kokeellista muinaistutkimusta vanhoja vesikulkuvälineitä testaamaan. Joka tapauksessa ne jokiveneet on pitänyt saada ensin Nevalta Mustijoen suulle ja sitten Pernajasta takaisin Nevalle. Onko siihen tarvittu erillinen laivasto veneitä letkassa hinaamaan mennen tullen vai onko simppelisti vaan soudettu samoilla paateilla koko kierros.

Logistiikan kannalta olisi ollut erittäin suuri tarve kehittää sotilaskäyttöön venetyyppi, jolla pystyy liikkumaan merellä ja pienillä joilla, ja jota soutajat pystyvät itse kantamaan taipaleilla jopa peninkulmia. Se ei välttämättä olisi juuri haapio, mutta voisi ollakin. Viikinkien kerrotaan menneen Konstantinopoliin "ykspuulla", matkalla taipaleita, Dnepr-joki ja Mustameri. Eipä Suomenlahdellakaan soutaminen ole hankalaa, jos ei ole kova aallokko. Ohessa netistä löytynyt kuva esimerkkinä aiheesta.

Kuva

Kinaporin kalifi kirjoitti:Sanonpahan vain että olisi täällä useimmilla jäänyt Vakkolankoski, Mankala ja monet muut Kymin kosket haapiolla laskematta. Kokeilin joskus Kymijoella koskikajakkia, joki on aivan ällistyttävän vahva ja kaataa varomattoman salamannopeasti. Uimme myös Ahvion läpi pelastusliiveissä, toki kypärät päässä. Joki vei ihan miten halusi.

Siinäpä sitä kokeellista muinaistutkimusta! Oulujoelta ja Lapin joilta tiedetään, että hankalat kosket on kierretty. Oulujoella muistaakseni Pyhäkoski kierrettiin alavirtaankin mennessä.

Tosiaan.. Onhan voinut olla meren rannikolla ankkurissa laivastoja... Vielä pitkään historialliselle ajalle
pelastusveneet kulkivat laivojen perässä..

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 09 Huhti 2017 23:33
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
rcislandlake kirjoitti:Tosiaan.. Onhan voinut olla meren rannikolla ankkurissa laivastoja... Vielä pitkään historialliselle ajalle
pelastusveneet kulkivat laivojen perässä..

Arvailen että haapiot lastattiin laivojen kannelle, josta ne purettiin jokisuussa. Samaa metodia käyttivät esim. Grand Banksin kalastajat, kuunareiden kannelle kasattiin päällekkäin dory-veneitä, nämä laskettiin matalikolle kalastamaan ja kerättiin illalla taas kannelle. Novgorodin kauppapuolen Georgioksen kirkossa on kuvia keskiaikaisista graffiteista, mukana on mm. tämä 1300-luvun laivakuva. Laiva oli purjealus, jota soudettiin ilmeisesti keulasta ja perästä. Keulaharuksessa näkyy myös roikkuvan joku innokas miekan kanssa. Kyllä tuossa haapioita kulkee lastina. Kylki on ilmeisesti ommeltu kasaan, siksak-erottuu selvästi.

Kuva

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 09 Huhti 2017 23:49
Kirjoittaja wejoja
Kinaporin kalifi kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:Tosiaan.. Onhan voinut olla meren rannikolla ankkurissa laivastoja... Vielä pitkään historialliselle ajalle
pelastusveneet kulkivat laivojen perässä..

Arvailen että haapiot lastattiin laivojen kannelle, josta ne purettiin jokisuussa. Samaa metodia käyttivät esim. Grand Banksin kalastajat, kuunareiden kannelle kasattiin päällekkäin dory-veneitä, nämä laskettiin matalikolle kalastamaan ja kerättiin illalla taas kannelle. Novgorodin kauppapuolen Georgioksen kirkossa on kuvia keskiaikaisista graffiteista, mukana on mm. tämä 1300-luvun laivakuva. Laiva oli purjealus, jota soudettiin ilmeisesti keulasta ja perästä. Keulaharuksessa näkyy myös roikkuvan joku innokas miekan kanssa. Kyllä tuossa haapioita kulkee lastina. Kylki on ilmeisesti ommeltu kasaan, siksak-erottuu selvästi.


Mitä kylkien kasaan ompeleminen tarkoittaa? Siksak ommel voi viitata myös siihen, että lastin yli on vedetty kangas suojaksi ja kiinnitystä varten kylkiin olisi niitattu kiinnitystä varten koukut? Ehdinkin tänään kaivaa Koivusalon kirjan esiin ja olisin seuraavaksi viitannut samaan. Ulkosaarelaiset käyttivät suurhaapioissa nk. varavarppeita, eli laitoihin kiinnitettiin kovan kelin yllättäessä, tai Virosta täydessä lastissa seilatessa varalaidat.

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 10 Huhti 2017 00:35
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
wejoja kirjoitti:Mitä kylkien kasaan ompeleminen tarkoittaa? Siksak ommel voi viitata myös siihen, että lastin yli on vedetty kangas suojaksi ja kiinnitystä varten kylkiin olisi niitattu kiinnitystä varten koukut? Ehdinkin tänään kaivaa Koivusalon kirjan esiin ja olisin seuraavaksi viitannut samaan. Ulkosaarelaiset käyttivät suurhaapioissa nk. varavarppeita, eli laitoihin kiinnitettiin kovan kelin yllättäessä, tai Virosta täydessä lastissa seilatessa varalaidat.

Liitokset on tehty kuusenjuurilla ompelemalla ja puutapeilla. Näin tehty hylky on löytynyt mm. Tukholman Skeppargatanin edustalta, sen arvellaan tulleen Itämeren vastarannalta. Täällä on paljon tietoa tekniikasta, Vienanmeren laivat muistuttavat minusta paljon Laatokan kokkaveneitä:

http://www.sewboat.narod.ru/shnjaka/english.htm

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 10 Huhti 2017 01:01
Kirjoittaja rcislandlake
Kinaporin kalifi kirjoitti:
wejoja kirjoitti:Mitä kylkien kasaan ompeleminen tarkoittaa? Siksak ommel voi viitata myös siihen, että lastin yli on vedetty kangas suojaksi ja kiinnitystä varten kylkiin olisi niitattu kiinnitystä varten koukut? Ehdinkin tänään kaivaa Koivusalon kirjan esiin ja olisin seuraavaksi viitannut samaan. Ulkosaarelaiset käyttivät suurhaapioissa nk. varavarppeita, eli laitoihin kiinnitettiin kovan kelin yllättäessä, tai Virosta täydessä lastissa seilatessa varalaidat.

Liitokset on tehty kuusenjuurilla ompelemalla ja puutapeilla. Näin tehty hylky on löytynyt mm. Tukholman Skeppargatanin edustalta, sen arvellaan tulleen Itämeren vastarannalta. Täällä on paljon tietoa tekniikasta, Vienanmeren laivat muistuttavat minusta paljon Laatokan kokkaveneitä:

http://www.sewboat.narod.ru/shnjaka/english.htm

Itselleni tuli mieleen myös Keuruulta löydetyt ommellut veneet 1200-luvulta, joita Janne Vilkuna on tutkinut. Osuisi ainakin suunnilleen oikeaan aikahaarukkaan.
http://www.suurkeuruu.fi/videot/arkeolo ... 1/6AFDC67B
https://www.tiedekirja.fi/default/suojo ... euruu.html http://mikroliitti.pp.fi/1-julkisetrapo ... 201990.pdf

Ne olivat kyllä ihan jo veneen näköisiä eli tekniikka oli laajalti tunnettu.
Mielenkiintoinen yksittäinen eräkauden löydöspaikka on Suojoen niin kutsuttu muinaisvenevalkama Suolahden kylässä. Suojoelta on löydetty runsaasti erilaisia puisten muinaisveneiden osia, meloja, suksien osia ja astioita, jotka ovat säilyneet suomaastossa hyvin. Löydösten on tutkimuksissa osoitettu olevan peräisin 1200-luvulta. Suojoen löydöt ovat antaneet runsaasti uutta tietoa 1200-luvun aineellisesta kulttuurista sekä varhaisista käsityömenetelmistä rautakaudella. Ne antavat kouriintuntuvan kuvan eräsijan kalustosta ja eräkauden arkipäivästä.
http://www.finnica.fi/keski-suomi/esihi ... kirjat.htm
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q= ... Gs&cad=rja https://jannemuseo.wordpress.com/cv/julkaisulista/

Jämsästä on Keuruulle 70 km. Jospa lappalaiset tunkivat karjalaiset suohon veneineen päivineen ja ryöstöretken paluumatka joutui varhaistetusti alkamaan. PDT_Armataz_01_27

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 10 Huhti 2017 08:14
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
rcislandlake kirjoitti:Jospa lappalaiset tunkivat karjalaiset suohon veneineen päivineen ja ryöstöretken paluumatka joutui varhaistetusti alkamaan. PDT_Armataz_01_27

Höh. Vilkunahan on todennut löydöt kylän tai eräsijan venevarastoksi, mukana oli myös osia korjauksia varten.

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 10 Huhti 2017 08:47
Kirjoittaja wejoja
Kinaporin kalifi kirjoitti:
wejoja kirjoitti:Mitä kylkien kasaan ompeleminen tarkoittaa? Siksak ommel voi viitata myös siihen, että lastin yli on vedetty kangas suojaksi ja kiinnitystä varten kylkiin olisi niitattu kiinnitystä varten koukut? Ehdinkin tänään kaivaa Koivusalon kirjan esiin ja olisin seuraavaksi viitannut samaan. Ulkosaarelaiset käyttivät suurhaapioissa nk. varavarppeita, eli laitoihin kiinnitettiin kovan kelin yllättäessä, tai Virosta täydessä lastissa seilatessa varalaidat.

Liitokset on tehty kuusenjuurilla ompelemalla ja puutapeilla. Näin tehty hylky on löytynyt mm. Tukholman Skeppargatanin edustalta, sen arvellaan tulleen Itämeren vastarannalta. Täällä on paljon tietoa tekniikasta, Vienanmeren laivat muistuttavat minusta paljon Laatokan kokkaveneitä:

http://www.sewboat.narod.ru/shnjaka/english.htm


Kiitos, kiinnostava tekniikka.

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 10 Huhti 2017 08:55
Kirjoittaja rcislandlake
Kinaporin kalifi kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:Jospa lappalaiset tunkivat karjalaiset suohon veneineen päivineen ja ryöstöretken paluumatka joutui varhaistetusti alkamaan. PDT_Armataz_01_27

Höh. Vilkunahan on todennut löydöt kylän tai eräsijan venevarastoksi, mukana oli myös osia korjauksia varten.

No se on se tulkinta Vilkunan siitä. Yhtäläisyyksiä näihin veneisiin löytyy Ilomantsista eli Karjalasta.
Mikähän oli venemallin oikea levinneisyys ja kuuluivatko nämä veneet lappalaisille, hämäläisille vai karjalaisille ?
Jokin yhteys tällä minusta on karjalaan, sillä varsin myöhäänkin haapioilla veneiltiin.
Luulisi, että haapioista on luovuttu siinä vaiheessa, kun tällaiset veneet ovat tulleet muotiin.
Satakunnassa haapiot säilyivät pisimpään eli lännessä.
https://www.youtube.com/watch?v=j37Lmm8LYoE

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 10 Huhti 2017 13:35
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
sumu kirjoitti:Selvyydeksi mitä haapiolla tarkoitetaan, historiallinen merkitys yksipuinen tai laudalla korotettu haavasta valmistettu kanootti.Suomenlahdella haapio merkitsee kevytkulkuinen kahden soudettava vene hyvin samantyyppinen kuin kalfin kuvassa(soututyyli kuvassa on Perämerellä tunnettu" ryssämisenä" eli toinen soutaa normaalisti ja perimmäinen kasvot menosuuntaan) Haapiolla on ainakin nämä kaksi merkitystä kummasta lie kysymys,kolmas mahdollisesti veneen rakennus materiaali.Haapa on perinteinen vene lauta , nykyään toki mänty ja paikoin kuusi ovat sen syrjäyttäneet.

Tarkoitin itse haapiolla haavasta koverrettua kaukaloa, en Suomenlahden vene-haapiota. Nuo Suojoen veneet ovat taas haapaisen emäpuun varaan ommeltuja viisilautaisia veneitä, kylkilautoja on siis kaksi puolellaan. Bysantin lähteistä tunnettu viikinkien monoxyla "yksipuinen" oli ilmeisesti tuo koverrettu haapio, vaikka kaipa niitäkin voitiin korottaa varpelaidoilla, kuten Wejoja totesi.

Vai ryssäämistä. Sipin sukulaiset eivät ilmeisesti sitten ihan periaatteessa noin soudelleet.

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 10 Huhti 2017 15:17
Kirjoittaja Florian Geyer
Kinaporin kalifi kirjoitti:
sumu kirjoitti:Selvyydeksi mitä haapiolla tarkoitetaan, historiallinen merkitys yksipuinen tai laudalla korotettu haavasta valmistettu kanootti.Suomenlahdella haapio merkitsee kevytkulkuinen kahden soudettava vene hyvin samantyyppinen kuin kalfin kuvassa(soututyyli kuvassa on Perämerellä tunnettu" ryssämisenä" eli toinen soutaa normaalisti ja perimmäinen kasvot menosuuntaan) Haapiolla on ainakin nämä kaksi merkitystä kummasta lie kysymys,kolmas mahdollisesti veneen rakennus materiaali.Haapa on perinteinen vene lauta , nykyään toki mänty ja paikoin kuusi ovat sen syrjäyttäneet.

Tarkoitin itse haapiolla haavasta koverrettua kaukaloa, en Suomenlahden vene-haapiota. Nuo Suojoen veneet ovat taas haapaisen emäpuun varaan ommeltuja viisilautaisia veneitä, kylkilautoja on siis kaksi puolellaan. Bysantin lähteistä tunnettu viikinkien monoxyla "yksipuinen" oli ilmeisesti tuo koverrettu haapio, vaikka kaipa niitäkin voitiin korottaa varpelaidoilla, kuten Wejoja totesi.


#Kaukalo viittaa esm. mäntytukkiin koverrettuun ammeeseen, jota tehtäessä puuta ei ole muotoiltu. #Haapiota tehtäessä koverrettu tukki levitetään kuumentamalla pehmennettynä.

Vene, jossa on kolme lautaa per kylki, on nimitykseltään #kolmilaitainen Pohjois-Suomessa. Nimitys koskee siis kölin ympärille tehtyä venettä.

Itä-Karjalassa tehtiin teollistumiseen asti, ja nyt uudelleen, veneitä tuoreesta kuusilaudasta (paikalla veistetystä) neulomalla. Näiden veneiden konstruktio on samaa tyyppiä, kuin Suomessa nauloilla kootut järvi- ja jokiveneet.

Perushaapio oli lisälaidoilla korotettu, mutta voinee olla ollut myös kolmilaitainenkin. Tukholman karjalaislaivan katkelma viittaa suureen alukseen, joka on koottu neulomalla. Myös Vienanmeren venäläistyneiden ranta-asukkaiden #pomorien laivojen mainitaan kestäneen jäiden puristusta joustavuutensa ansiosta. Tämä viittaa siihen, että ne olivat neulottuja, eivät naulattuja: Jäykkä liitos murtuu äärimmäisessä rasituksessa, kuusenjuurella neulottu joustaa ja palautuu.

Rautaa tuotettiin ja käytettiin Äänisen-Vienanmeren -seudulla. Vanhoillisuus laivanrakennuksessa johtui muusta kuin raudan puutteesta.

Suursaaressa isoimmat veneet olivat haapioita nimitykseltään, vaikka olivat havupuuta ja modernilla tavalla rakennettuja. Nimitys viittaa siis vanhaan aikaan, Saaren suomalaisasutuksen alkuun, jolloin haapio-menetelmällä tehtiin isoja veneitä ja pienet jollakin muulla tavalla.

Tanskasta Hjortspringin, vai mikä sen paikan nimi ny olikaan?, vene noudattaa nahkaveneen formaattia vaikka on rakennettu puusta. Sitä ei voitu soutaa eikä purjehtia, sitä melottiin. Ajoitus tais mennä pronssikaudelle. Sitä nuoremmat venelöydöt on rakennettu kölille.

Kölille limisaumaisesti rakentaminen on luonteva jatko haapio-menetelmälle: Ensin kölipuu, sitten ensimmäiset lautakerrat, sitten vasta kaaret. Sekä naulaaminen että neulominen oli mahdollista.

Neulottuja laivoja Euroopassa olivat mm. picenien ja liburnien laivat antiikin aikana. Myöhemmin roomalaiset ottivat jo omaksumansa kreikkalais-foinikialaisen laivatyypin rinnalle #liburnan, joka oli siis kopioitu liburneilta. Roomalaisten liburnat rakennettiin toki jo "moderniin" tapaan. Liburnit ja picenit olivat kiinnittäneet peräsimen jo nykyiselle paikalleen, mutta tätä tapaa eivät muut omaksuneet.

Soutaminen keksittiin viimeistään pronssikauden alussa. Sitä ennen melottiin.

Purje tuli Itämerelle viimeistään Hadrianuksen lähettäessä Rooman Reinin-laivaston tutkimusretkelle "Reihin suusta kohti auringonnousua".

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 10 Huhti 2017 17:43
Kirjoittaja rcislandlake
Mikä ero on ruuhella ja haapiolla ? https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruuhi

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 10 Huhti 2017 22:22
Kirjoittaja Florian Geyer
rcislandlake kirjoitti:Mikä ero on ruuhella ja haapiolla ? https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruuhi


Ruuhi tehään sillai, että parrunpätkään koverretaan kolo. Haapiota tehtäessä aihiota muotoillaan kuumentamalla, ja yleensä neulotaan lisälaidat.

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 11 Huhti 2017 18:57
Kirjoittaja Florian Geyer
sumu kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:Mikä ero on ruuhella ja haapiolla ? https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruuhi

Eiköhän ole samasta vene tyyppistä kysymys..


Ei ole. Suursaaren #haapiota ei voi edes kuvitella sanottavan ruuheksi.

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 11 Huhti 2017 20:36
Kirjoittaja aikalainen
Kinaporin kalifi kirjoitti:Arvailen että haapiot lastattiin laivojen kannelle, josta ne purettiin jokisuussa. Samaa metodia käyttivät esim. Grand Banksin kalastajat, kuunareiden kannelle kasattiin päällekkäin dory-veneitä, nämä laskettiin matalikolle kalastamaan ja kerättiin illalla taas kannelle. Novgorodin kauppapuolen Georgioksen kirkossa on kuvia keskiaikaisista graffiteista, mukana on mm. tämä 1300-luvun laivakuva. Laiva oli purjealus, jota soudettiin ilmeisesti keulasta ja perästä. Keulaharuksessa näkyy myös roikkuvan joku innokas miekan kanssa. Kyllä tuossa haapioita kulkee lastina.

Mahdollista, mutta logistisesti edelleen hankalaa. Pitkien haapioiden lisäksi laivoihin pitäisi lastata myös kaikki niitä soutaneet sotilaat ja saalis ja orjat. Laivat eivät tainneet olla tuolloin kovin isojakaan. Laivassa olisi tila käynyt ahtaaksi.

sumu kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:Mikä ero on ruuhella ja haapiolla ? https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruuhi

Eiköhän ole samasta vene tyyppistä kysymys..

Wiki-artikkelin mukaan ero on häilyvä. Olisikohan muuten haapio vähän sellainen takautuva nimitys vanhemmalle tekniikalle. Voi nimittäin olla, että ennen lautaveneitä, kun oli vain haapioita, niin niitä olisi saatettua kutsua ihan vaan veneiksi.

sumu kirjoitti:Unohtamatta öykkiä ja kopukkaa PDT_Armataz_01_12 no kopukka on lautta, öykki taitaa olla halventava nimitys veneen tapaiselle .

Onko öykillä soutaja öykkäri?

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 11 Huhti 2017 20:49
Kirjoittaja aikalainen
Florian Geyer kirjoitti:Suursaaressa isoimmat veneet olivat haapioita nimitykseltään, vaikka olivat havupuuta ja modernilla tavalla rakennettuja. Nimitys viittaa siis vanhaan aikaan, Saaren suomalaisasutuksen alkuun, jolloin haapio-menetelmällä tehtiin isoja veneitä ja pienet jollakin muulla tavalla.

Vastaavasti viikinkien 'yksipuut' olisivat voineet olla enemmänkin lautaveneitä, jos kreikankielinen sana oli jäänne vanhan tekniikan mukaisesta venhosta.

Florian Geyer kirjoitti:Soutaminen keksittiin viimeistään pronssikauden alussa. Sitä ennen melottiin.

Amerikan mantereellehan soutamis-keksintö ei ollut levinnyt ennen valkolaisten tuloa, meloivat vain.

Florian Geyer kirjoitti:Purje tuli Itämerelle viimeistään Hadrianuksen lähettäessä Rooman Reinin-laivaston tutkimusretkelle "Reihin suusta kohti auringonnousua".

Itämeri on sieltä katsottuna lähinnä keskikesän auringonnousussa.

Re: Ruotsinmielistä historian vääristelyä

ViestiLähetetty: 11 Huhti 2017 20:53
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
aikalainen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Arvailen että haapiot lastattiin laivojen kannelle, josta ne purettiin jokisuussa. Samaa metodia käyttivät esim. Grand Banksin kalastajat, kuunareiden kannelle kasattiin päällekkäin dory-veneitä, nämä laskettiin matalikolle kalastamaan ja kerättiin illalla taas kannelle. Novgorodin kauppapuolen Georgioksen kirkossa on kuvia keskiaikaisista graffiteista, mukana on mm. tämä 1300-luvun laivakuva. Laiva oli purjealus, jota soudettiin ilmeisesti keulasta ja perästä. Keulaharuksessa näkyy myös roikkuvan joku innokas miekan kanssa. Kyllä tuossa haapioita kulkee lastina.

Mahdollista, mutta logistisesti edelleen hankalaa. Pitkien haapioiden lisäksi laivoihin pitäisi lastata myös kaikki niitä soutaneet sotilaat ja saalis ja orjat. Laivat eivät tainneet olla tuolloin kovin isojakaan. Laivassa olisi tila käynyt ahtaaksi.

Eipä oikeastaan, kun laivoja on vain riittävä määrä ja siksi vieläkin ahtaampaa pelkillä haapioilla olisi ollut kulkea.