Muinainen Suomi

rcislandlake kirjoitti: Ja... eihän tuo jokisuu muutenkaan ollut 1000 vuotta sitten samanlainen. Eikös se merivedenpinta ollu korkeamalla ts. rannikot nykyistä rantaa kauempana sisämaassa ?

Totta, juuri luin Luin, että 1200-luvulla mm. Aurajoen pinta oli viisi metriä korkeammalla kuin nykyisin. Halikonlahdella on sama juttu, Viikinkiajalla se on ollut suojainen pitkä "vuono", jota suojaa suuri saari. Ei sen myöntämiseen tarvitse olla fennomaani eikä gootti.

Vaikka Suomenlahdella maan kohoaminen hitaampaa, silti puhutaan useammasta metristä. Ja koska Rusit käyttivät venäjän joilla haapioita, ei liene aiva mahdotonta, että novgorodilaiset vastaavasti käyttivät samaa tyyppiä omilla ryöstöretkillään.

Kvenlander kirjoitti:

rcislandlake kirjoitti: Ja... eihän tuo jokisuu muutenkaan ollut 1000 vuotta sitten samanlainen. Eikös se merivedenpinta ollu korkeamalla ts. rannikot nykyistä rantaa kauempana sisämaassa ?

Totta, juuri luin Luin, että 1200-luvulla mm. Aurajoen pinta oli viisi metriä korkeammalla kuin nykyisin. Halikonlahdella on sama juttu, Viikinajalla se on ollut suojainen pitkä "vuono", jota suojaa suuri saari. Ei sen myöntämiseen tarvitse olla fennomaani eikä gootti.

Vaikka Suomenlahdella maan kohoaminen hitaampaa, silti puhutaan useammasta metristä. Ja koska Rusit käyttivät venäjän joilla haapioita, ei liene aiva mahdotonta, että novgorodilaiset vastaavasti käyttivät samaa tyyppiä omilla ryöstöretkillään.

Venäläiset kronikat ovat ylistystarinoita suursmurfille. Niihin uskotaan vain Suomessa.

Sigfrid kirjoitti:Venäläiset kronikat ovat ylistystarinoita suursmurfille. Niihin uskotaan vain Suomessa.

Täysin perusteetonta ja lapsellista kiukuttelua. Väite ei pidä paikkaansa, vaan kronikoita käytetään lähteenä laajasti, asiallista lähdekritiikkiä unohtamatta. Sipi yrittää tässä turhaan asenteella korvata asiantuntemuksen puutteen.

Kronikoissa on paljon tietoa, myös vesireiteistä ja niiden nimistä, esimerkkinä Emajogi Tartossa. Henrikin Liivimaan kronikka kutsuu Ema- ja Pärnujokia latinaksi nimellä Mater Aquarum, "Veden Emä tai Emävesi", jokien ajateltiin vielä keskiajalla muodostavan yhden vesitien Peipsijärveltä Itämerelle. Myös Pärnujokea kutsuttiin aiemmin siis nimellä Emajogi, saks. Embach. Venäläisissä kronikoissa Emajokea tai -jokia kutsutaan taas nimellä Омовыжь, Omovis' tai savolaisittain Omovisj, pohjalla on ilmeisesti aivan sama Emävesi kuin latinalaisessa nimessäkin, jossa käsite on vain käännetty, kun venäläinen versio on mukaelma paikallisesta nimestä.

https://et.wikipedia.org/wiki/Emaj%C3%B5gi

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Venäläiset kronikat ovat ylistystarinoita suursmurfille. Niihin uskotaan vain Suomessa.

Täysin perusteetonta ja lapsellista kiukuttelua. Väite ei pidä paikkaansa, vaan kronikoita käytetään lähteenä laajasti, asiallista lähdekritiikkiä unohtamatta. Sipi yrittää tässä turhaan asenteella korvata asiantuntemuksen puutteen.

Kronikoissa on paljon tietoa, myös vesireiteistä ja niiden nimistä, esimerkkinä Emajogi Tartossa. Henrikin Liivimaan kronikka kutsuu Ema- ja Pärnujokia latinaksi nimellä Mater Aquarum, "Veden Emä tai Emävesi", jokien ajateltiin vielä keskiajalla muodostavan yhden vesitien Peipsijärveltä Itämerelle. Myös Pärnujokea kutsuttiin aiemmin siis nimellä Emajogi, saks. Embach. Venäläisissä kronikoissa Emajokea tai -jokia kutsutaan taas nimellä Омовыжь, Omovis' tai savolaisittain Omovisj, pohjalla on ilmeisesti aivan sama Emävesi kuin latinalaisessa nimessäkin, jossa käsite on vain käännetty, kun venäläinen versio on mukaelma paikallisesta nimestä.

https://et.wikipedia.org/wiki/Emaj%C3%B5gi

Mit minä olen lukenut niitä, niin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vertautuvat Gulliverin retkiin.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Venäläiset kronikat ovat ylistystarinoita suursmurfille. Niihin uskotaan vain Suomessa.

Täysin perusteetonta ja lapsellista kiukuttelua. Väite ei pidä paikkaansa, vaan kronikoita käytetään lähteenä laajasti, asiallista lähdekritiikkiä unohtamatta. Sipi yrittää tässä turhaan asenteella korvata asiantuntemuksen puutteen.

Kronikoissa on paljon tietoa, myös vesireiteistä ja niiden nimistä, esimerkkinä Emajogi Tartossa. Henrikin Liivimaan kronikka kutsuu Ema- ja Pärnujokia latinaksi nimellä Mater Aquarum, "Veden Emä tai Emävesi", jokien ajateltiin vielä keskiajalla muodostavan yhden vesitien Peipsijärveltä Itämerelle. Myös Pärnujokea kutsuttiin aiemmin siis nimellä Emajogi, saks. Embach. Venäläisissä kronikoissa Emajokea tai -jokia kutsutaan taas nimellä Омовыжь, Omovis' tai savolaisittain Omovisj, pohjalla on ilmeisesti aivan sama Emävesi kuin latinalaisessa nimessäkin, jossa käsite on vain käännetty, kun venäläinen versio on mukaelma paikallisesta nimestä.

https://et.wikipedia.org/wiki/Emaj%C3%B5gi

Liivinmaan kronikka on aikalaistekstiä eli sagoihin verrattuna siitä puuttuu 100–200 vuoden muistitiedon välttämättä sisältämät ongelmat. Mutta lähteitä joka tapauksessa siinä missä muutkin, enkä ole koskaan ymmärtänyt tutkimusallergiaa kronikoita kohtaan. Keskusteluissa Novgorodin retkien vesireiteistä ei ole juurikaan viitattu Kymijokeen, joka on ainoa suuri virta sanan varsinaisessa merkityksessä, eli onko tätä asiaa oikeasti kukaan tutkinut, vai onko kyse jostain aikojen alun visiosta?

wejoja kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Venäläiset kronikat ovat ylistystarinoita suursmurfille. Niihin uskotaan vain Suomessa.

Täysin perusteetonta ja lapsellista kiukuttelua. Väite ei pidä paikkaansa, vaan kronikoita käytetään lähteenä laajasti, asiallista lähdekritiikkiä unohtamatta. Sipi yrittää tässä turhaan asenteella korvata asiantuntemuksen puutteen.

Kronikoissa on paljon tietoa, myös vesireiteistä ja niiden nimistä, esimerkkinä Emajogi Tartossa. Henrikin Liivimaan kronikka kutsuu Ema- ja Pärnujokia latinaksi nimellä Mater Aquarum, "Veden Emä tai Emävesi", jokien ajateltiin vielä keskiajalla muodostavan yhden vesitien Peipsijärveltä Itämerelle. Myös Pärnujokea kutsuttiin aiemmin siis nimellä Emajogi, saks. Embach. Venäläisissä kronikoissa Emajokea tai -jokia kutsutaan taas nimellä Омовыжь, Omovis' tai savolaisittain Omovisj, pohjalla on ilmeisesti aivan sama Emävesi kuin latinalaisessa nimessäkin, jossa käsite on vain käännetty, kun venäläinen versio on mukaelma paikallisesta nimestä.

https://et.wikipedia.org/wiki/Emaj%C3%B5gi

Liivinmaan kronikka on aikalaistekstiä eli sagoihin verrattuna siitä puuttuu 100–200 vuoden muistitiedon välttämättä sisältämät ongelmat. Mutta lähteitä joka tapauksessa siinä missä muutkin, enkä ole koskaan ymmärtänyt tutkimusallergiaa kronikoita kohtaan. Keskusteluissa Novgorodin retkien vesireiteistä ei ole juurikaan viitattu Kymijokeen, joka on ainoa suuri virta sanan varsinaisessa merkityksessä, eli onko tätä asiaa oikeasti kukaan tutkinut, vai onko kyse jostain aikojen alun visiosta?

Nestorin kronikka ei ole aikalaiskuvaus, vaan saagoihin verrattava kokoelma vanhempia suusanallisia tarinoita. Lisäksi se, päinvastoin kuin saagat, on ylistyshenkinen kirjoitus novgorodilaisille hallitisjoille. Lisäksi sen maantieteelliset kuvaukset ovat käsittämättömiä, päinvastoin kuin islantilaisssa saagoissa, vaikka osa niistä periytyy vanhemmalta ajalta. Mutta Suomessa ne nähdään tarpeellisiksi.

wejoja kirjoitti:Liivinmaan kronikka on aikalaistekstiä eli sagoihin verrattuna siitä puuttuu 100–200 vuoden muistitiedon välttämättä sisältämät ongelmat. Mutta lähteitä joka tapauksessa siinä missä muutkin, enkä ole koskaan ymmärtänyt tutkimusallergiaa kronikoita kohtaan. Keskusteluissa Novgorodin retkien vesireiteistä ei ole juurikaan viitattu Kymijokeen, joka on ainoa suuri virta sanan varsinaisessa merkityksessä, eli onko tätä asiaa oikeasti kukaan tutkinut, vai onko kyse jostain aikojen alun visiosta?

Ehkä koskinen tms. Kymijoki ei ollut merkittävä liikenneväylä alajuoksunsa osalta, yläjuoksun sivuhaarat taas olivat, mutta enemmän tukien länsi-itä-liikennettä? Keskiajallahan tunnetut itäisen Suomenlahden kauppakylät ja -kaupunki liikenneväylineen olivat Vehkalahti>Summajoki, Virolahti>Virojoki ja Viipuri>Soskuanjoki. Mitään keskusta ei kai tunneta Kymijoen suusta?

Novgorodin retkiin liittyen, Mustijoen suunta etenee suoraan Vanajan Hämeeseen, Oitin kannas ylittäen. Jos novgorodilaiset toivat mukanaan haapioita, he olisivat ehkä pystyneet etenemään reittiä pitkin kesällä. Talvella joki olisi ollut valmis jäätie.

sumu kirjoitti:Taitaa olla yhtä uskottavaa etsiä historiallisia tosiasioita suomalaisesta iskelmä sanoituksista"Aavan meren tuolla puolen joissakin on maa". Meidän tulkintaa sitten on , tarkkoittiko Mononen imsuja vai germaaneja..

Kannustan sinua ja Sipiä oman uskottavuutenne takia osoittamaan kronikoiden virheet, sen sijaan että heittelette asiasta turhanpäiväisiä arvauksia. Koska on ilmeistä, että ette halua keskustella asiasta vakavasti, yritän ainakin itse tästä eteenpäin sivuuttaa asiaan liittyvät kommenttinne ja kehotan muitakin tarkastelemaan niitä hyvin kriittisesti.

Voisin tietenkin sanoa Kalifille että en kaipaa kaikkea saatavilla olevaa uskottavuutta.

- näin on bruukattu

- meillä ja meijän grannissa ...

Tosiasiassa voin ottaa jonkin lainauksen ven. kronikkojen päättömyyksistä kun ehdin. On muuttokiireet, muutetaan majaa Kinaporista etelään.

Valitettavasti joutuisin käymään kirjastossa, koska kronikkojen alkuperäisiä suomenkielisiä käännöksiä ei löydy netistä, enkä ehdi nyt enempään. On kuitenkin selvää, että venäläisisä kronikoissa on maantiede ja mm. kuvaus läntisistä suomensukuisista heimoista täysin sekava soppa. Kronikkojen tekstitarjonta on uskonnollista liturgiaa ja novgorodin ruhtinaiden ylistystä. Sellaista tarkka ja objektiivista kerrontaa kuin skandinaavisissa saagoissa ei venäläisissä muinaislähteissä ole. En tarkoita saagojen olevan luotettavia, mutta niistä puuttuu kohteiden palvonta. Siinä mileessä islantilaiset ja skandinaaviset kirjoittajat olivat oppineita miehiä ja venäläiset kirjoittajat aatteen miehiä ja propagandisteja.

On aika noloa Kalifin puolelta syyttää uskottavuuden menetyksellä. Jos se on mennyt tai menee, sillä ei ole minulle merkitystä, koska valitsen kyllä itse kenen uskottavuutta arvostan. Jos ottaisin toteana huomioon mitä naapurissa jupistaan 1000 vuotta vanhoista kirjoituksista tai ollaan mieltä niistä tai uudemmista historiantulkinnoista, niin voisin yhtä hyvin lopettaa ajattelun. Mutta jos Kalifi ystävällisesti ojentaa minulle nykyhistorioitsijoiden ehdottomia tulkintoja kronikoista, niin otan mielelläni vastaan. Esimerkiksi miten todistetaan novgorodin slaavien identifioineen hämäläiset omaksi heimokseen jo 1000-luvulla.

Sigfrid kirjoitti:Valitettavasti joutuisin käymään kirjastossa, koska kronikkojen alkuperäisiä suomenkielisiä käännöksiä ei löydy netistä, enkä ehdi nyt enempään. On kuitenkin selvää, että venäläisisä kronikoissa on maantiede ja mm. kuvaus läntisistä suomensukuisista heimoista täysin sekava soppa. Kronikkojen tekstitarjonta on uskonnollista liturgiaa ja novgorodin ruhtinaiden ylistystä. Sellaista tarkka ja objektiivista kerrontaa kuin skandinaavisissa saagoissa ei venäläisissä muinaislähteissä ole. En tarkoita saagojen olevan luotettavia, mutta niistä puuttuu kohteiden palvonta. Siinä mileessä islantilaiset ja skandinaaviset kirjoittajat olivat oppineita miehiä ja venäläiset kirjoittajat aatteen miehiä ja propagandisteja.

On aika noloa Kalifin puolelta syyttää uskottavuuden menetyksellä. Jos se on mennyt tai menee, sillä ei ole minulle merkitystä, koska valitsen kyllä itse kenen uskottavuutta arvostan. Jos ottaisin toteana huomioon mitä naapurissa jupistaan 1000 vuotta vanhoista kirjoituksista tai ollaan mieltä niistä tai uudemmista historiantulkinnoista, niin voisin yhtä hyvin lopettaa ajattelun. Mutta jos Kalifi ystävällisesti ojentaa minulle nykyhistorioitsijoiden ehdottomia tulkintoja kronikoista, niin otan mielelläni vastaan. Esimerkiksi miten todistetaan novgorodin slaavien identifioineen hämäläiset omaksi heimokseen jo 1000-luvulla.

Kuule, saat ihan omin voimin todistaa oudot väitteeksi todeksi, en aio tehdä sitä puolestasi.

Sigfrid kirjoitti:Valitettavasti joutuisin käymään kirjastossa, koska kronikkojen alkuperäisiä suomenkielisiä käännöksiä ei löydy netistä, enkä ehdi nyt enempään. On kuitenkin selvää, että venäläisisä kronikoissa on maantiede ja mm. kuvaus läntisistä suomensukuisista heimoista täysin sekava soppa. Kronikkojen tekstitarjonta on uskonnollista liturgiaa ja novgorodin ruhtinaiden ylistystä. Sellaista tarkka ja objektiivista kerrontaa kuin skandinaavisissa saagoissa ei venäläisissä muinaislähteissä ole. En tarkoita saagojen olevan luotettavia, mutta niistä puuttuu kohteiden palvonta. Siinä mileessä islantilaiset ja skandinaaviset kirjoittajat olivat oppineita miehiä ja venäläiset kirjoittajat aatteen miehiä ja propagandisteja.

On aika noloa Kalifin puolelta syyttää uskottavuuden menetyksellä. Jos se on mennyt tai menee, sillä ei ole minulle merkitystä, koska valitsen kyllä itse kenen uskottavuutta arvostan. Jos ottaisin toteana huomioon mitä naapurissa jupistaan 1000 vuotta vanhoista kirjoituksista tai ollaan mieltä niistä tai uudemmista historiantulkinnoista, niin voisin yhtä hyvin lopettaa ajattelun. Mutta jos Kalifi ystävällisesti ojentaa minulle nykyhistorioitsijoiden ehdottomia tulkintoja kronikoista, niin otan mielelläni vastaan. Esimerkiksi miten todistetaan novgorodin slaavien identifioineen hämäläiset omaksi heimokseen jo 1000-luvulla.

Hämäläisiin olen aikaisemminkin ehdottanut itäisempää alkuperää. Toisinsanoen olisivat olleet kronikoiden aikana lähempänä Nevaa kuin Forssaa.

sumu kirjoitti:Oma arvostelu suuntautuu nimen omaan tulkintoihin,kronikoista voi löytyä jotain mutta tuekseen se vaatii muilta tieteen aloilta vahvistusta. Joka tapauksessa itse olen tieteen kuluttaja enkä tuottaja .

Kronikat ovat yleensä kirjoittajiensaa propagandaa. Esm. Henrik Lättiläinen vaikenee monista asioista. Loogista päättelyä käyttämällä näistä aukoista saa jonkinlaisen käsityksen. Saagoistakin löytää asiaa, jos sivuuttaa 1800-luvun tulkinta-folkloren.

rcislandlake kirjoitti:Hämäläisiin olen aikaisemminkin ehdottanut itäisempää alkuperää. Toisinsanoen olisivat olleet kronikoiden aikana lähempänä Nevaa kuin Forssaa.

On tietysti luontevaa ajatella että hämäläinen asutus levisi tai saamelainen asutus hämäläistyi Savon järvialueella ja Kannaksella asti. Kalmistojen leviäminen Hämeestä itään liittynee tähän. Mutta kyllä Häme on enemmän forssalainen kuin nevalainen.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

rcislandlake kirjoitti:Hämäläisiin olen aikaisemminkin ehdottanut itäisempää alkuperää. Toisinsanoen olisivat olleet kronikoiden aikana lähempänä Nevaa kuin Forssaa.

On tietysti luontevaa ajatella että hämäläinen asutus levisi tai saamelainen asutus hämäläistyi Savon järvialueella ja Kannaksella asti. Kalmistojen leviäminen Hämeestä itään liittynee tähän. Mutta kyllä Häme on enemmän forssalainen kuin nevalainen.

Tulikin mieleen, että mikä tekijä erotti luonaismurteisiin johtavan jatkumon hämäläisestä: Tämän aika vanhan tarkastelun mukaan se oli saame:

rcislandlake kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Valitettavasti joutuisin käymään kirjastossa, koska kronikkojen alkuperäisiä suomenkielisiä käännöksiä ei löydy netistä, enkä ehdi nyt enempään. On kuitenkin selvää, että venäläisisä kronikoissa on maantiede ja mm. kuvaus läntisistä suomensukuisista heimoista täysin sekava soppa. Kronikkojen tekstitarjonta on uskonnollista liturgiaa ja novgorodin ruhtinaiden ylistystä. Sellaista tarkka ja objektiivista kerrontaa kuin skandinaavisissa saagoissa ei venäläisissä muinaislähteissä ole. En tarkoita saagojen olevan luotettavia, mutta niistä puuttuu kohteiden palvonta. Siinä mileessä islantilaiset ja skandinaaviset kirjoittajat olivat oppineita miehiä ja venäläiset kirjoittajat aatteen miehiä ja propagandisteja.

On aika noloa Kalifin puolelta syyttää uskottavuuden menetyksellä. Jos se on mennyt tai menee, sillä ei ole minulle merkitystä, koska valitsen kyllä itse kenen uskottavuutta arvostan. Jos ottaisin toteana huomioon mitä naapurissa jupistaan 1000 vuotta vanhoista kirjoituksista tai ollaan mieltä niistä tai uudemmista historiantulkinnoista, niin voisin yhtä hyvin lopettaa ajattelun. Mutta jos Kalifi ystävällisesti ojentaa minulle nykyhistorioitsijoiden ehdottomia tulkintoja kronikoista, niin otan mielelläni vastaan. Esimerkiksi miten todistetaan novgorodin slaavien identifioineen hämäläiset omaksi heimokseen jo 1000-luvulla.

Hämäläisiin olen aikaisemminkin ehdottanut itäisempää alkuperää. Toisinsanoen olisivat olleet kronikoiden aikana lähempänä Nevaa kuin Forssaa.

Tässä on taas mainio esimerkki tavasta joko tahallaan tai narutettuna luoda uutta uljasta fennomaanihistoriaa. Sääliksi käy.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Valitettavasti joutuisin käymään kirjastossa, koska kronikkojen alkuperäisiä suomenkielisiä käännöksiä ei löydy netistä, enkä ehdi nyt enempään. On kuitenkin selvää, että venäläisisä kronikoissa on maantiede ja mm. kuvaus läntisistä suomensukuisista heimoista täysin sekava soppa. Kronikkojen tekstitarjonta on uskonnollista liturgiaa ja novgorodin ruhtinaiden ylistystä. Sellaista tarkka ja objektiivista kerrontaa kuin skandinaavisissa saagoissa ei venäläisissä muinaislähteissä ole. En tarkoita saagojen olevan luotettavia, mutta niistä puuttuu kohteiden palvonta. Siinä mileessä islantilaiset ja skandinaaviset kirjoittajat olivat oppineita miehiä ja venäläiset kirjoittajat aatteen miehiä ja propagandisteja.

On aika noloa Kalifin puolelta syyttää uskottavuuden menetyksellä. Jos se on mennyt tai menee, sillä ei ole minulle merkitystä, koska valitsen kyllä itse kenen uskottavuutta arvostan. Jos ottaisin toteana huomioon mitä naapurissa jupistaan 1000 vuotta vanhoista kirjoituksista tai ollaan mieltä niistä tai uudemmista historiantulkinnoista, niin voisin yhtä hyvin lopettaa ajattelun. Mutta jos Kalifi ystävällisesti ojentaa minulle nykyhistorioitsijoiden ehdottomia tulkintoja kronikoista, niin otan mielelläni vastaan. Esimerkiksi miten todistetaan novgorodin slaavien identifioineen hämäläiset omaksi heimokseen jo 1000-luvulla.

Kuule, saat ihan omin voimin todistaa oudot väitteeksi todeksi, en aio tehdä sitä puolestasi.

Kiitos että saan luvan kanssa, nyt se on helppoa kun ei tarvitse kantaa huolta uskottavuuden menetyksestä

Sigfrid kirjoitti:

rcislandlake kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Valitettavasti joutuisin käymään kirjastossa, koska kronikkojen alkuperäisiä suomenkielisiä käännöksiä ei löydy netistä, enkä ehdi nyt enempään. On kuitenkin selvää, että venäläisisä kronikoissa on maantiede ja mm. kuvaus läntisistä suomensukuisista heimoista täysin sekava soppa. Kronikkojen tekstitarjonta on uskonnollista liturgiaa ja novgorodin ruhtinaiden ylistystä. Sellaista tarkka ja objektiivista kerrontaa kuin skandinaavisissa saagoissa ei venäläisissä muinaislähteissä ole. En tarkoita saagojen olevan luotettavia, mutta niistä puuttuu kohteiden palvonta. Siinä mileessä islantilaiset ja skandinaaviset kirjoittajat olivat oppineita miehiä ja venäläiset kirjoittajat aatteen miehiä ja propagandisteja.

On aika noloa Kalifin puolelta syyttää uskottavuuden menetyksellä. Jos se on mennyt tai menee, sillä ei ole minulle merkitystä, koska valitsen kyllä itse kenen uskottavuutta arvostan. Jos ottaisin toteana huomioon mitä naapurissa jupistaan 1000 vuotta vanhoista kirjoituksista tai ollaan mieltä niistä tai uudemmista historiantulkinnoista, niin voisin yhtä hyvin lopettaa ajattelun. Mutta jos Kalifi ystävällisesti ojentaa minulle nykyhistorioitsijoiden ehdottomia tulkintoja kronikoista, niin otan mielelläni vastaan. Esimerkiksi miten todistetaan novgorodin slaavien identifioineen hämäläiset omaksi heimokseen jo 1000-luvulla.

Hämäläisiin olen aikaisemminkin ehdottanut itäisempää alkuperää. Toisinsanoen olisivat olleet kronikoiden aikana lähempänä Nevaa kuin Forssaa.

Tässä on taas mainio esimerkki tavasta joko tahallaan tai narutettuna luoda uutta uljasta fennomaanihistoriaa. Sääliksi käy.

No ei sinänsä mitään fennoasenteellisuutta ole tässä. Mutta selittäisi miksi ruottalaaset eivät niin tunteneet kun olivat kerran lähempänä Novkorodii. Ja novkorodi ajo hämäläiset lännemmäks ja sitte vasta ruottalaasetkin alako tuntemaa.

Hämäläiset sotivat Nevalla. Hämäläisistä on merkkejä Savossa ja ehkäpä jopa siellä Laatokalla.. Jossain siellä Iänisen seuduilla on joku Jem pogosta.
Mutta eihän se mitään. Jonsei se ole sillätavalla, niin ei ole.

rcislandlake kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:

rcislandlake kirjoitti:Hämäläisiin olen aikaisemminkin ehdottanut itäisempää alkuperää. Toisinsanoen olisivat olleet kronikoiden aikana lähempänä Nevaa kuin Forssaa.

Tässä on taas mainio esimerkki tavasta joko tahallaan tai narutettuna luoda uutta uljasta fennomaanihistoriaa. Sääliksi käy.

No ei sinänsä mitään fennoasenteellisuutta ole tässä. Mutta selittäisi miksi ruottalaaset eivät niin tunteneet kun olivat kerran lähempänä Novkorodii. Ja novkorodi ajo hämäläiset lännemmäks ja sitte vasta ruottalaasetkin alako tuntemaa.

En ymmärrä sanaakaan, mutta suomelta vaikuttaa.

Hämäläiset sotivat Nevalla. Hämäläisistä on merkkejä Savossa ja ehkäpä jopa siellä Laatokalla.. Jossain siellä Iänisen seuduilla on joku Jem pogosta.
Mutta eihän se mitään. Jonsei se ole sillätavalla, niin ei ole.

Tottakai "hämäläisiä" oli Laatokalla jo 800 jkr., jo aikaisemminkin. Tätähän tukevat kaikki tieteen haarat omalta osaltaan. Onko tämä mennyt sinulta ohi?

Sigfrid kirjoitti:

rcislandlake kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:
Tässä on taas mainio esimerkki tavasta joko tahallaan tai narutettuna luoda uutta uljasta fennomaanihistoriaa. Sääliksi käy.

No ei sinänsä mitään fennoasenteellisuutta ole tässä. Mutta selittäisi miksi ruottalaaset eivät niin tunteneet kun olivat kerran lähempänä Novkorodii. Ja novkorodi ajo hämäläiset lännemmäks ja sitte vasta ruottalaasetkin alako tuntemaa.

En ymmärrä sanaakaan, mutta suomelta vaikuttaa.

Hämäläiset sotivat Nevalla. Hämäläisistä on merkkejä Savossa ja ehkäpä jopa siellä Laatokalla.. Jossain siellä Iänisen seuduilla on joku Jem pogosta.
Mutta eihän se mitään. Jonsei se ole sillätavalla, niin ei ole.

Tottakai "hämäläisiä" oli Laatokalla jo 800 jkr., jo aikaisemminkin. Tätähän tukevat kaikki tieteen haarat omalta osaltaan. Onko tämä mennyt sinulta ohi?

Ensimmäiseen. En pidä hämäläistä nyt mitenkään erityisen ainutlaatuisen suomalaiselta siinä missä muitakaan heimoja. Se on nyt suhteellisen sama, millä alueella elivät Suomenlahden ympäristöä, sillä nämä nykyiset rajat eivät olleet voimassa.

Suomalaisissa on hämäläisiä, hämäläiset ovat nykyään osa suomalaisia. Mutta minusta suomalaiset olivat yhteen aikaan ihan oma heimonsa, hämäläisistä erillisiä, sumeja erotuksena jemeistä/jäämeistä.. Se on toinen juttu se.

Mitä nyt hämäläisiin laatokalla niin juuri tätä tarkoitan... Minusta jopa heidän keskuksensa oli siellä... Siksi uskonkin, että novgorodilaiset olivat ensimmäiset jotka heistä kirjoittivat, koska olivat lähempänä. Tämä ajatusmalli ei tarvitse kummempaa idealismia, vaan minusta se on looginen. Lähellä olevat kirjoittivat naapureistansa. Kun hämäläiset siirtyivät lännemmäksi, "löysivät" myös ruotsalaiset heidät historiassa.

Siten Lappi olisi ollut melko pitkään Suomenniemellä (sisämaassa) ja jopa muinaiselle Kainuulle / Kvenlannille (Perämeren ympäristö eli nykyinen Länsi-Itä-Pohjanmaa) on sijaa historiassa.

Tulojärjestys idästä Lapinmaille olisi hämäläiset, karjalaiset, savolaiset. Varsinais-suomalaiset tulivat ennen hämäläisiä, siksi hämäläiset eivät saaneet rannikkoa. Näiden jälkeen tuli satakunta, joka ei myöskään saanut turun seudun rannikkoa, vaan joutui nousemaan ylemmäs. Sisämaahan kerinneet hämäläiset yhdistyivät satakuntaan, josta tuli pirkkalaiset. Kainuu sekä Lappi vetäytyi ja kuihtui. Karjalaisia nousi kilpaan pirkkojen kanssa, viimeisenä tulivat savolaiset. Ja sanottakoon vielä, että minusta hämäläiset, karjalaiset ja savolaiset ovat sama asia varhaisimmassa vaiheessaan, mutta eri asia riippuen millä aikatasolla heistä puhutaan eli minkälaisia tulijageenejä tuli sitämukaa kun heimot syntyivät. Olivat kaikki joitain kaakkoisia lappalaisia, joihin sitten yhdistyi germaaneja, slaaveja, merjoja.... Kannas, Laatokka, Ääninen ja kahden järven ympäristöt ovat tässä minusta tärkeässä roolissa. Siellä on ollut alkumehiläispesä, josta sitten on kuningattaria levittäytynyt muualle pesimään.