Pähkinäsaaren rajan jäljillä monitieteisesti

Historiatiede tutkii menneisyyttä kirjoitettujen lähteiden kautta.

Pähkinäsaaren rajan jäljillä monitieteisesti

ViestiKirjoittaja Jaska » 11 Huhti 2013 00:34

Sulevi Juholan artikkeli "Pähkinäsaaren rauhan raja arkeologian ja raja-alueelle jääneen paikannimistön valossa":
http://www.ennenjanyt.net/?p=467
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 11 Huhti 2013 10:52

Minä luotan edelleen ruotsalaisen historiankirjoituksen sanomaan, jonka mukaan Pohjois-Pohjanmaan ruotsalaisasutus laajennettiin Salon seudulle jo ennen Pähkinäsaaren rajan sopimusta. Tätä tukevat sekä suomalainen asutushistoria, että venäläisten toimet 1500-luvun sodissa. Venäläiset eivät edenneet Limingan ja Siikajoen eteläpuolelle, vaikka hävittivät Limingan ja Siikajoen moneen kertaan. Rajankäynnissä 1323 tuskin ohitettiin tätä ruotsalaisten vuoden 1293 valtausta. Ts. Jaakola on oikeassa ja tuntee myös ruotsalaisen näkemyksen asiasta. Ruotsalaisethan asiasta päättivät, joten heillä lienee parhaat dokumentit käytettävissä.

Myös kirjoittajan näkemys Rannan karjalaisasutuksesta on ristiriidassa tunnetun historian kanssa. Miten Turun ja Upsalan piispat olisivat riidelleet alueesta, jos se olisi ollut ortodoksien asuttamaa? Olisivatko ortodoksit yhtäkkiä päättäneet ottaa vastaan Turun ja Upsalan piispat tarkastuskäynnille? Paikalla ei ollut edes Ruotsin sotavoimia ennen verraten myöhäistä Oulun linnoittamista. Sensijaan alueella oli katoliset kirkot Rannassa ja Kemissä jo 1300-luvulla. Jos artikkelin kirjoittajaa uskoo, niin asukkaat vaihtoivat uskontoa aivan itsestään, omasta tahdostaan, hävittivät tsasounat ja perustivat sinne katolisia kirkkoja.

Tutkija kirjoittaa

Novgorod ei pystynyt valvomaan karjalaisten etuja. Heidät karkotettiin ensiksi Perämeren ranta-alueelta sisämaahan


Mihin tämä perustuu, onko olemassa faktaa tukemaan tätä? Eikö asia ole pikemminkin niin, että Vienan ortodoksikarjalainen asutus pyrki laajenemaan länteen?

Karjalaisten vetäytymisestä, tai pikemminkin viimeisistä asuinalueista, on faktaa Torniosta. Myös nimi Karlö voisi antaa viitteen karjalaisten viimeisistä, muusta väestöstä poikkeavasta etnisyydestä. Ts. jo nimen annon aikaan karjalaisasutus oli muualla joko hävinnyt tai assimiloitunut.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 11 Huhti 2013 18:17

Juhola
kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen vuonna 1365 karjalaisille antaman purjehduskiellon merellinen merkki (kuva 14). Kivimonumentin pohjoispuolella noin 200 m etäisyydellä on vartiointi-/puolustuslinnakkeelta vaikuttava rakennelma. Pahkalanjoen suulla ne kuvaavat, samoin kuin tuo joki, karjalaisten asuttaman Pohjanrannan etelärajaa.




Ja muutamia poimintoja alueen historiasta. Mikä on väärennöstä, mikä ei, siitä riittänee politiikkaa ja polemiikkia. Ovatko kaikki myöhemmin kirjoitetut asiakirjat väärennöksiä ja kiveen hakatut epäselvät ja ajoittamattomat symbolit varmaa tietoa...


V. 1345: Upsalan arkkipiispa ja Turun piispa Hemming sopivat Torniossa, että Pohjanlahden itäpuolella sijaitsevat Kemin ja Sälöisten kappeliseurakunnat kuuluvat piispojen elinajan Turun hiippakunnan alaisuuteen. Samalla he kastavat joukon lappalaisia ja karjalaisia, jotka asuvat tällä alueella




Yhä historian laitoksen alaisuudessa arke-ologian oppiaine kaivoi Keminmaan Valmarin-niemen kirkkomaata kesällä 1981 johtajanaanPentti Koivunen. Valmarinniemen kirkko ontoinen Kemijokisuun keskiaikaisista kirkoista, joista toinen, Keminmaan kivikirkko, vihittiinkäyttöön luultavasti noin 1550-luvulla. Keminseurakunnan ja kirkon voi Koivusen mukaankuitenkin sanoa varmuudella olleen olemas-sa jo 1300-luvun puolivälin tienoilla (Koivunen1982: 41).


Hallintopitäjänä Salosta käytettiin aluksi nimeä Ranta. Rannan hallintopitäjä perustettiin vuonna 1407. [3] Pyhän Olavin puuveistos ja alttarikaappi. Hankittu Salon ensimmäiseen kirkkoon vuosien 14201430 vaiheilla Lyypekistä.


Salon kappeliseurakunta perustettiin 1320-luvulla Pietarsaaren alaiseksi kappeliseurakunnaksi. Vanhin Saloa koskeva asiakirja on kuningas Maunu Eerikin¬pojan kymmenyskirje, joka on päivätty 23. elokuuta 1329. Siinä Salon ja Kemin asukkaat määrätään maksamaan kymmenys¬verot kirkolle. Uudempi tutkimus on kuitenkin osoittanut kirjeen olevan väärennös 1470-luvulta. Keminmaan Valmarinniemen kaivaukset ovat kuitenkin osoittaneet Kemin seurakunnan olleen toiminnassa jo vuonna 1323, joten on todennäköistä että kymmenyskirje myöhäisestä alkuperästään huolimatta osoittaa oikean perustamisvuosikymmenen sekä Salon että Kemin seurakunnille.




Ensimmäinen kirjallinen tieto Kemin seurakunnasta on vuodelta 1329, jolloin seurakunta mainitaan kuningas Maunu Eerikinpojan kirjeessä. Samalle vuosisadalle ajoittuu kiista Uppsalan ja Turun hiippakuntien välisen rajan määrittämisestä Pohjois-Pohjanmaalla. (vrt vuoden 1365 oletettuun karjalaisrajaan, he olivat ortodokseja). Hiippakuntien raja muodostui lopulta Tornion ja Kemin väliin niin, että Kemin seutu jäi Turun hiippakuntaan ja sitä kautta Suomeen, kun taas Tornio kuului Uppsalan piispan hallintaan.[3]



Museovirasto:
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det. ... DE_ID=2138

Kemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla.


Vanhat julkiset rakennukset ja vanhat hautausmaat ovat myös muinaismuistolain suojaamia. Keminmaan vanha kirkko (valm.v.1520-21) ja Valmarinniemen kirkonpaikka ja hautausmaa 1300-luvulta ovat arvokkaimpia kunnan alueella olevia muinaismuistoja.


Ruotsalaisen Historical Atlas -teoksen näkemys. Olin yhteydessä sivujen tekijään ja kartat ovat ruotsalaisten historiantutkijoiden töitä. Kolmannen ristiretken raja vuonna 1293 poikkeaa useimpien suomalaisten tutkijoiden arvioista Pähkinäsaaren rajan kulusta.

http://www.tacitus.nu/historical-atlas/ ... via/s1.htm
Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 13 Huhti 2013 16:40, muokattu yhteensä 2 kertaa
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 11 Huhti 2013 20:31

Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 15 Huhti 2013 22:47

sumu kirjoitti:Hevoskarin lähistöllä on kainu niminen saari mistähän nimi juontaa,samoin vanha kesä kärjien pitopaikka on lähistöllä.http://museot.keski-pohjanmaa.fi/lohtaja/muinais.htm


Kiitos linkistä ja mielenkiitoisesta alueinfosta. Kainu-alkuiset nimet ovat aika yleisiä Suomessa, erityisesti Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Savossa. Pelkät Kainu-nimet perusmuodossa löytyvät vain Keski-Pohjanmaalta ja Satakunnasta. En osaa sanoa mistä johtuu Kainula-talojen iso määrä Savossa. Suomenkielisen Pohjanmaan rannikolta löytyy kasapäin mielenkiintoisia historiallisia nimiä, mm. saaria, joiden nimiä ei enää voi yhdistää nykysanastoon tai murteisiin. Kannattaa tutkia niitä esimerkiksi Kansalaisen karttapaikassa ja katsoa laajemmin mitä helmiä rannikolta löytyy.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 16 Huhti 2013 11:32

Uskoakseni käräjäjärjestelmä on tullut Suomeen jossain muodossa samaan aikaan ihmisten kanssa. Kylä-ja klaanikokoukset, joissa päätettiin yhteisistä asioista ja rangaistuksista, ovat tunnettua historiaa vanhempia.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re:

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 02 Huhti 2014 04:57

Sigfrid kirjoitti:Keskustelua aiheesta http://www.ennenjanyt.net/?p=455


En ole lukenut alkulähteistä, mitä eri historioitsijat ovat reiteiksi ehdottaneet, mutta linkissä olevasta Voitto Viinasen artikkelista käy ilmi, että reitti on ilmeisesti selvä Savonlinnaan ja siitä Varkauden Ämmäskosken luona olevaan Siitinselkään asti, joka esiintyy asiakirjoissa nimellä Sithi. Seuraavaksi lainaan Viinasta:

Seuraavina rajapisteinä ilmoitetaan Carelakoski (latinalainen), Kærelekuski (ruotsalainen), Korelomkoški (venäläinen merkintä); Kolumakoski (latinalainen), Kolomakuski (ruotsalainen), Kolemakoški (venäläinen merkintä).[31] Niitä ei ole pystytty identifioimaan. Rajan suunta on siis vielä avoin päätepisteeseen Pohjanlahteen.


Nimien suomalaisina muotoina on pidetty Karjalan- ja Kolumakoskea. Itse lisäisin jälkimmäisen vaihtoehdoksi Kuolemakosken. Kolomakuskin jälkeen raja kulkee Pattijoelle:

Maanselästä jatkuu Pyhä- ja Siikajokien välinen vedenjakajan ylänne Raaheen ja siellä Pähkinäsaaren rauhan rajan merta edeltävään rajapisteeseen Pattijokeen,[38] rajaluettelossa Pathajoki (latinalainen), Pætejoki (ruotsalainen), Patsojoki (venäläinen merkintä). Pohjanlahden rannalta Siikajoesta etelään 1374 olivat erään joen nimimuodot Patsojoki ja Pataioki.


En nyt puutu muiden esityksiin, vaan esitän oman käsitykseni, miten tuo raja voisi mennä. Uskon Kolumakosken viittaavan nimeen Kuolemakoski. Sellaista ei löydy, mutta Suonenjoen lähistöllä on kylläkin Kuolemanlahti, samoin esimerkiksi ennen Ämmäskoskea on niitä muutama. Koska kuolema-sana kuuluu oikeastaan tabusanastoon, on kuitenkin syytä epäillä, että kyseinen paikannimi olisi muuttunut myöhemmin. Jos ajatellaan sitä, että 1300-luvulla koko Savo oli korpea, voidaan uumoilla mahdollisimman suoraa reittiä. Silloin Kuolema- tai Kolumakoski voisi olla Pihtiputaan Kolima (tätä ovat myös Julku ja Kirkinen ehdottaneet). Uskon kuitenkin, että myös Kolima on ollut alkujaan Kuolema, sillä siitä pääsee Saarijärven kautta Elämäjärveen, josta taas edelleen suureen ja koskiseen jokeen, Pyhäjokeen. Kuolemakoski on hyvin voinut olla jokin Pyhäjoen pahimmista koskista, viittaahan sana pyhä vaaralliseen, tabujen säätelemään paikkaan.

Pyhäjoesta päästäisiin tietysti merelle, mutta itse olen sitä mieltä, että raja kääntyy sitä ennen Oulaisista Vihanninjoelle, josta pääsee Vihantiin, josta Pattijoki heti suoraan alkaa; nykyisin Pattijoki alkaa Möykkyperän Haukilammesta, joka on voinut ainakin aiemmin hyvin olla suorassa yhteydessä Kirkkojärveen ja siitä Vihanninjokeen. Näin kiertäen itse asiassa ainakin nykyisin välttää Pyhäjoen koskisimman osuuden, jonka näkyvin osa on (nykyisin) Merijärven Pyhänkoski.

Koska, kuten Sigfrid toisessa ketjussa osoitti, Pyhäjoen Hanhikivi on ollut veden alla rajan luomisen aikaan, on 1400-luvun lopun Hanhikivi-maininnassa mielestäni kyse karjalaisten yrityksestä siirtää rajaa paremmalle paikalle etelämmäksi ja suoraan Pyhäjokea kulkemaan.
JakomäenNeruda
 

Re: Pähkinäsaaren rajan jäljillä monitieteisesti

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 02 Huhti 2014 09:23

Hanhikivi on ehkä ollut 1300-luvun alussa juuri pinnan yläpuolella, mutta huonosti havaittavissa ja korkean veden aikaan veden alla. Kaukana merellä kuitenkin ja sellaisena sen tulisi olla merimerkkinä selkeästi havaittava merenkulkijoille. Maalla sijaitseva merkki voisi olla huomaamattomampi pintaan hakatuin merkein.

Olen samaa mieltä rajan kulkemisesta rannikolla Pattijokeen. Tätä en pysty perustelemaan maamerkein, vaan historialla. Vaikka Liminka oli jo 1500-luvun alussa vahvimpia asutuskeskittymiä, niin sen läntinen asutus tuhottiin useamman kerran idän joukkojen toimesta, Saloisten asutukseen ei koskettu juurikaan ennen 1700-luvun alkua. Tämä historia näkyy myös sukututkimuksessa ja genetiikassa. Liminka on korostetusti itäinen, kun taas Saloinen on läntinen. Siihen väliin jäävä Siikajoki on molempia, mutta läntiseltä nimistöltään Saloista nuorempi.

Genetiikan osalta viittaan tässä Lappalainen et al. (vuosi ?) autosomaalidataan. Olen se esittänyt n kertaa täälläkin. Jos joku ei ole nähnyt/haluaa nähdä, niin kaivan sen taas kerran esiin.
Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 02 Huhti 2014 17:12, muokattu yhteensä 1 kerran
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Pähkinäsaaren rajan jäljillä monitieteisesti

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 02 Huhti 2014 12:50

sumu kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Hanhikivi on on ehkä ollut 1300-luvun alussa juuri pinnan yläpuolella, mutta huonosti havaittavissa ja korkean veden aikaan veden alla. Kaukana merellä kuitenkin ja sellaisena sen tulisi olla merimerkkinä selkeästi havaittava merenkulkijoille. Maalla sijaitseva merkki voisi olla huomaamattomampi pintaan hakatuin merkein.

Olen samaa mieltä rajan kulkemisesta rannikolla Pattijokeen. Tätä en pysty perustelemaan maamerkein, vaan historialla. Vaikka Liminka oli jo 1500-luvun alussa vahvimpia asutuskeskittymiä, niin sen läntinen asutus tuhottiin useamman kerran idän joukkojen toimesta, Saloisten asutukseen ei koskettu juurikaan ennen 1700-luvun alkua. Tämä historia näkyy myös sukututkimuksessa ja genetiikassa. Liminka on korostetusti itäinen, kun taas Saloinen on läntinen. Siihen väliin jäävä Siikajoki on molempia, mutta läntiseltä nimistöltään Saloista nuorempi.

Genetiikan osalta viittaan tässä Lappalainen et al. (vuosi ?) autosomaalidataan. Olen se esittänyt n kertaa täälläkin. Jos joku ei ole nähnyt/haluaa nähdä, niin kaivan sen taas kerran esiin.


Eikös ne kovimmat taistelut käyty 1500 luvulla oulujärven alueella ja syytä oli niin sepissä kuin sysissä.



Yleensä alueella Oulunjärvi-Liminka ja pohjoiseen näistä. Taisteluiksi niitä tosin ei voi kuvata, jos sillä tarkoitetaan aseellisten joukkojen välisiä yhteenottoja. Enemmän oli kyse siviilien vainoista, kirkkojen ja luostarien poltoista jne. Vähän niinkuin joissakin Afrikan maissa nykyään muslimien ja kristittyjen välillä.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Pähkinäsaaren rajan jäljillä monitieteisesti

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 04 Kesä 2014 14:14

Sain juuri divarista pölyisen J. R. Aspelinin kirjan "Korsholman linna ja lääni keskiajalla". Opiskelu on vielä kesken, mutta viittaus "seitsemän kymmennysmiehen karjalaisiin" tai seitsemänteen veronkantopiiriin ei olekaan uusi käännös, vaan jo Aspelin käyttää tätä luonnollisena merkityksenä yleensä karjalaisista. Oli siis olemassa seitsemän karjalaista veronkantopiiriä. Näin tämä "seitsemän kymen karjala" merkitys lienee myöhempää perua, koska Aspelinin käsitys arkeologina ja historioitsijana on taattua 1800-lukua. Pitäisi päästä sylttytehtaalle tuon "seitsemän kymen karjalan" selvityksessä, nyt epäilen kyseessä olevan Suur-Suomen visioihin liittyvä idean kertaus.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Pähkinäsaaren rajan jäljillä monitieteisesti

ViestiKirjoittaja Taavetti » 04 Kesä 2014 19:23

Uskon kuitenkin, että myös Kolima on ollut alkujaan Kuolema, sillä siitä pääsee Saarijärven kautta Elämäjärveen, josta taas edelleen suureen ja koskiseen jokeen, Pyhäjokeen. Kuolemakoski on hyvin voinut olla jokin Pyhäjoen pahimmista koskista, viittaahan sana pyhä vaaralliseen, tabujen säätelemään paikkaan.

Tarkoittikohan tämän kirjoittaja mahdollisesti Saanijärveä? Siitä kautta vesi nimittäin kulkee asumillani nurkilla.
Saarijärvikin sijaitsee Keski-Suomessa, mutta ei suuntaudu Pyhäjärvelle päin, vaan aivan eri suunnassa.

Rillankiven maastoa, jota myös on veikattu Pähkinäsaaren rajan alueeksi, sijaitsee Saanijärveä idenpänä, mutta suunta Pyhäjärveen ja Pyhäjokeen näyttää kartalla ja maastossakin luonnolliselta.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

Re: Pähkinäsaaren rajan jäljillä monitieteisesti

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 04 Kesä 2014 21:43

Tuosta paljon yksityiskohtia sisältävästä kirjasta selvisi myös Pohjanmaan keskiaikaisten karjalaismerenkävijöiden alkuperä, mutta tästäkään teoksesta ei löytynyt mainintaa muinaiskarjalaisista Pohjanmaalla. Nämä laivoilla operoineet karjalaiskauppiaat tulivat 1300-luvun alussa Pohjanmaalle Vienan Karjalaisrannikolta, josta he pakenivat novgorodilaisten toimeenpanemia puhdistuksia. Tämä selittää myös merenkäyntitaidon. Nämä kauppiaat olivat aktiivisia koko Pohjanlahden alueella, joka johti lopulta siihen, että Ruotsi alkoi rajoittaa heidän toimiaan ja lopulta kielsi kaupankäynnin Raumanmerellä ja etelämpänä. Karjalaiset ulottivat parhaimmillaan matkansa Tallinnaan asti. Kiellon jälkeen tämä ryhmä karjalaisia siirtyi paikallisiksi asukkaiksi ja maanomistajiksi.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re:

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 02 Huhti 2017 20:40

Sigfrid kirjoitti:Uskoakseni käräjäjärjestelmä on tullut Suomeen jossain muodossa samaan aikaan ihmisten kanssa. Kylä-ja klaanikokoukset, joissa päätettiin yhteisistä asioista ja rangaistuksista, ovat tunnettua historiaa vanhempia.


Nimenomaan. #Käräjät ovat esivaltiollinen ilmiö. Ennen kirjoitettua lakia oli tapaoikeus, #Korpilaki on vanhan tradition haaliostunut kaiku.

P.S.
Klaanit ovat suhteellisen myöhäinen ilmiö.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32


Paluu Historia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa