emalista.fi

Koptjakin kulttuuri Keski-Uralilla 2. vuosit. eaa.

Arkeologia tutkii menneisyyttä fyysisten muinaisjäännösten kautta.

Koptjakin kulttuuri Keski-Uralilla 2. vuosit. eaa.

ViestiKirjoittaja Jaska » 24 Loka 2023 21:04

Kinaporin kalifi kirjoitti:Totta, ajatus harhautui. SIis, jo lähelle Ural-vuoristoa, mutta ei välttämättä sen yli. Mikä on Koptjakin kulttuuri?

Se on toistaiseksi vähän tunnettu kulttuuri Keski-Uralilla toisen vuosituhannen eaa. alkupuolella, josta on kirjoitettu lähinnä venäjäksi. Tuo Shaitanskoje Ozeron löytöpaikka kuuluu siihen. Löytöesineistö on kirjava kooste eri suuntien vaikutuksista, joten kulttuuri rajataan pääasiassa keramiikan perusteella. Sen paikallinen edeltäjä Ajatin kulttuuri on vielä huonommin tunnettu. Koptjakin kulttuuria seurasivat sitten Cherkaskulin kulttuuri ja Mezhovskajan kulttuuri.

Seima-Turbino-esineiden reitti Eurooppaan kulki löytökarttojen perusteella juuri Keski-Uralin käytävän kautta Irtyshin-Tobolin reitiltä Kaman-Volgan reitille.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10946
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: NEO538, saamelaismerjalainen vai "juurisaamelainen"?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 24 Loka 2023 21:10

KOPTYAKOV-KULTTUURI, arkeologinen myöhäisen pronssikauden kulttuuri (2. vuosituhannen eKr. 2. neljännes) Trans-Uralin vuoristometsissä (Tagilin, Pyshma-, Iset-, Miass-jokien yläjuoksun järvialue) ja metsä-Tobolin alueella (Andreevskaja-järvijärjestelmä) ). Nimetty Koptyaki 1–20 kylien mukaan lähellä Isetskoe-järveä, lähellä Verkhnyaya Pyshman kaupunkia (Sverdlovskin alue, Venäjä), löydetty ja tutkittu lopulta. 1800-luvulla O. E. Kler ja N. A. Ryzhnikov. Andronovon kulttuurin muinaismuistoista se eristettiin 1960-luvulla. K.V. Salnikov; moderni ymmärtäminen perustuu V. D. Viktorovan, V. I. Stefanovin, O. N. Korotškovan teoksiin. Runko- ja pylväsrakenteiset asunnot. Palatki 1–2 asutuksella aukiolla on nelikulmainen rakennus. OK. 45 m2, syvennetty 0,2 m; itään puoli - Adobe-uunin romahtaminen, lähellä pohjoisen keskustaa. seinät - tulisija; koillisessa kulma - savi "sänky" korkea. 0,3-0,4 m, sen selkä. ja etelään reunat on vuorattu kivillä; luoteeseen osa rakennuksesta (1,4: 2 m) - kivipaljastumakaistaleen takana (oletetaan, että tämä on rituaalipaikka) astia, jossa on kuvia vesilintuista, pieni tulisija ja sen vieressä lapsen hiiltyneiden luiden kertymä löydettiin. Chepkulin kylässä 20 on puolikorsu, pohjapiirros, neliömetriä. 26,5 m2, syvyys 0,35–0,45 m, kevyt katos sisäänkäynnin päällä; tunnistettiin 4 kaivoa; Pylväistä ja ohuista hirsistä tehty lattakato, jossa on tasakatto, kunnostetaan. Useita tunnetaan. tuhoutunut ja 2 häiriintynyttä hautausta pohjoisessa. ja keskusta. Palatki 1:n asutuksen osat: lapsen (5-9 v) ruumis pää lounaaseen, soikeassa kuoppassa, päissä astia, kaavin ja kalsedonista tehty hiutale, vyötäröllä siellä on mustasta piipitoisesta liuskekivestä valmistettu veitsi; ruumiiden polttaminen sivulla, ke. haudan osia kalkkiutuneiden luiden joukossa - pronssinen veitsi. Uskonnolliset paikat on korostettu, mukaan lukien Shaitanskoje-järvi 2: kaivausalueen neliömetriltä. OK. 100 m2 tapahtuu St. 130 pronssista kelttiä, veitsiä, tikareita, niittejä, taka-ajoja, talttoja, keihäänkärkiä, koruja sekä romu-, sulatus- ja valujätteitä, sirpaleita yli 30 saviastiasta, sarja piikivityökaluja; useimmat sijaitsivat klustereissa. K. k.:lle on ominaista tasapohjaiset kattilat, joissa on korkea kaareva kaula ja selkeä reuna kaulan ja rungon liitoskohdassa; taikina sisältää talkin (Uralilla), hiekkaa ja ruohoa (Tobolin alueella) ); kampaleimasimella ja piirretyillä viivoilla koristeltu koriste kattaa kaksi kolmasosaa astioiden pinnasta (mukaan lukien niiden sisäreuna): siksakkien, varjostettujen rompujen, kolmioiden, mutkisten, vinojen ristien vyöhykkeet erotetaan viiltojen tai kolmion muotoisten jäljennösten vyöhykkeillä; on realistisia kuvia ankoista, hanhista, joutsenista jne. Trans-Uralilla tunnetaan ainutlaatuisia muotoja (pyöristetty pohja, leveä suu, uurrettu profiili jne.) ja sisustus. Perus metallista ja piikivistä tehdyt työkalut ja aseet ovat samanlaisia ​​kuin Seima-Turbino-, Sintashta-, Petrine- ja muissa kulttuureissa tunnetut; jotkin pronssisten keltien muodot (Samus-Kizhirovsky-tyyppiä - "vääreillä" korvilla), kolikot, tikarit muotoilluilla koristeellisilla kahvoilla (kuva) ovat alkuperäisiä. Kaukasuksen kehittynyt metallityöstö kehittyi Seima-Turbino-kulttuurin ja Andronovon maailman esimerkkien pohjalta. Kazakstanin kulttuurin muodostuminen tapahtui varhaisen metallikauden alun paikallisten kulttuurien pohjalta (aiat-kulttuuri, Karasyozersky-tyyppiset monumentit) vuorovaikutuksessa Seima-Turbino-, Petrovka- ja Alakul-kulttuurien kantajien kanssa. KK kuuluu varhaisimpien "andronoidisten" kulttuurien piiriin. Sen kohtalo liittyy heidän jatkokehitykseensä (Cherkaskul-kulttuuri, Pakhomovskaya ja muut kulttuurit).

https://old.bigenc.ru/archeology/text/2 ... u499968761
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6900
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: NEO538, saamelaismerjalainen vai "juurisaamelainen"?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 24 Loka 2023 21:14

Mjoo, voisi tosiaan olla että itäsiperialaiset löysivät vertaistukiryhmän tuon kulttuurin piiristä, EDIT tai olivat mukana luomassa sitä.

"3.-2. vuosituhannen vaihteessa eaa Keski-Uralin alue kuuluu myöhäisen pronssikauden läntisen Aasian metallurgisen kompleksiin, kuten Koptyakovin arkeologisen kulttuurin materiaali osoittaa. Poikkeuksellinen Koptyakov-kulttuuri perustuu edistyneiden teknologioiden käyttöönottoon ja kehittämiseen harvaan asutulla alueella, jossa ei ollut erityisiä edellytyksiä ruoantuotannolle, mutta suotuisat olosuhteet kaivostoiminnan, metallurgian ja metallintyöstön kehittymiselle. Rikkaat malmi- ja rajattomat metsän polttoainevarat yhdistettynä paikallisen väestön valmiuksiin synnytti Koptyakovo-Seima-tyypin metallintuotannon. Tämä tuotantokeskus omaksui Seima-Turbinon ja Euraasian arojen käsityöläisten tekniset saavutukset. Suurin osa valikoimasta koostui aseista (tikarit, keltit, vasarat, keihäs ja nuolenpäät). Aseiden runsaus ja monimuotoisuus sekä muut esineet osoittavat sotilaallisen tekijän suuren roolin paikallisessa kulttuurin synnyssä."

https://www.e-anthropology.com/Katalog/ ... KPlHW.aspx
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6900
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Koptjakin kulttuuri Keski-Uralilla 2. vuosit. eaa.

ViestiKirjoittaja Jaska » 25 Loka 2023 15:28

Grigoriev, Stanislav 2021: Andronovo Problem: Studies of Cultural Genesis in the Eurasian Bronze Age
https://www.researchgate.net/publicatio ... Bronze_Age

"This problem is closely related to the problems of the Cherkaskul culture. As we have seen, this culture was initially considered as synchronous to Fyodorovka and this opinion was preserved in further studies, as was the division of this culture into two stages (the third Beryozovoye stage of the Salnikov’s scheme was abandoned), which culminated in the identification of two genetically related sequential cultures – Cherkaskul and Mezhovka, moreover, the origins of the Cherkaskul culture were seen in the Koptyaki type, which was formed on the basis of the Eneolithic Ayat culture of the forest Urals (Kosarev, 1981). Subsequently, this scheme was preserved, but it was suggested that the Koptyaki type, Cherkaskul and Fyodorovka cultures were formed on the basis of some “undivided type” combining Cherkaskul and Fyodorovka features whose origins remained undescribed (Fig. 22) (Obydennov & Shorin, 1995, pp. 29, 45).

In the Koptyaki type, researchers always noted Alakul features (Khlobystin, 1976). Recent studies of the Shaitanka burial ground have revealed bronze objects of the Seima-Turbino type with Koptyaki ceramics. Analysis of this ceramics shows that it was formed on the basis of local Early Bronze Age complexes and Alakul ceramics, and this type was formed in Sintashta period (Korochkova, Stefanov, & Spiridonov, 2020, pp. 109, 113, 116, 120). This corresponds to the hypothesis of the origin of early Alakul culture in this period in the forest-steppe zone of the Urals. Moreover, a combination of the Seima-Turbino, Alakul, Petrovka and Sintashta components was found in the Stepnoe VII cemetery at the border of the steppe and forest-steppe zones. According to the excavators, one can trace the evolution of these complexes (Kupriyanova, 2015, pp. 147, 148), but our analysis of this material shows their simultaneity (Grigoriev et al., 2018, p. 141). And all this explains the presence in the subsequent Cherkaskul culture of metalworking traditions coming back to the Seima-Turbino tradition (Grigoriev, 2002, p. 252). But we will not discuss here the most interesting problems of the Seima-Turbino bronzes, since they are not directly related to the Andronovo problem."

Olga Korochkova on tutkinut Koptjakin kulttuuria, mutta julkaisut ovat pääosin venäjäksi. (Google Kääntäjässä voi kääntää alle 10 Mb:n kokoisia PDF:iä kökköenglanniksi.)
https://independent.academia.edu/OKorochkova

Tässä pari juttua englanniksi Shaitanskaja Ozerosta:
https://www.academia.edu/88259264/Metals_from_the_ritual_site_of_Shaitanskoye_Ozero_II_Sverdlovsk_Oblast_Russia_
https://www.academia.edu/88259259/Shaitanskoye_Ozero_II_New_Aspects_of_the_Uralian_Bronze_Age
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10946
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Koptjakin kulttuuri Keski-Uralilla 2. vuosit. eaa.

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Loka 2023 13:50

Grigorievin artikkelin perusteella ainakin Cherkaskulin kulttuurin keramiikan yksi juuri on kauempana idässä: Etelä-Siperian Fjodorovkan kulttuurissa. Myös sitä edeltävän Koptjakin kulttuurin keramiikassa on yhteistä Fjodorovkan kanssa, mutta ehkä ne eivät niinkään polveudu toisistaan vaan jostain yhteisestä kantamallista.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10946
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Koptjakin kulttuuri Keski-Uralilla 2. vuosit. eaa.

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 12 Marras 2023 13:08

Koptjakin kulttuurialueen jokiverkostolla on mahdollinen ja luonteva liittymä Jakutia_LNBA-pohjaisten ryhmien etenemiseen kohti länttä:

"KOPTYAKOV-KULTTUURI, arkeologinen myöhäisen pronssikauden kulttuuri (2. vuosituhannen eKr. 2. neljännes) Trans-Uralin vuoristometsissä (Tagilin, Pyshma-, Iset-, Miass-jokien yläjuoksun järvialue) ja metsä-Tobolin alueella (Andreevskaja-järvijärjestelmä) ). Nimetty Koptyaki 1–20 kylien mukaan lähellä Isetskoe-järveä, lähellä Verkhnyaya Pyshman kaupunkia (Sverdlovskin alue, Venäjä), löydetty ja tutkittu lopulta. 1800-luvulla O. E. Kler ja N. A. Ryzhnikov."

https://old.bigenc.ru/archeology/text/2095565

Esimerkiksi Iset ja muut alueen (joka ilmeisesti vastaa suunnilleen hieman laajennettua Sverdlovskin oblastia Uralin itäpuolella?) joet löytyvät kuvien kanssa täältä:

http://rekiurala.ru/reka-iset

Iset ja Tsusovaja muodostivat sivuston mukaan muinaisen reitin Siperiasta Eurooppaan, - ja päivastoin, liittyen jokiverkostoon Ob-Irtysille asti. Esimerkiksi Tatarka-vuoren lähiseuduilta pääsi siis jokia pitkin Koptjakin alueelle.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6900
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Koptjakin kulttuuri Keski-Uralilla 2. vuosit. eaa.

ViestiKirjoittaja Jaska » 12 Marras 2023 14:16

Kinaporin kalifi kirjoitti:Koptjakin kulttuurialueen jokiverkostolla on mahdollinen ja luonteva liittymä Jakutia_LNBA-pohjaisten ryhmien etenemiseen kohti länttä:

"KOPTYAKOV-KULTTUURI, arkeologinen myöhäisen pronssikauden kulttuuri (2. vuosituhannen eKr. 2. neljännes) Trans-Uralin vuoristometsissä (Tagilin, Pyshma-, Iset-, Miass-jokien yläjuoksun järvialue) ja metsä-Tobolin alueella (Andreevskaja-järvijärjestelmä) ). Nimetty Koptyaki 1–20 kylien mukaan lähellä Isetskoe-järveä, lähellä Verkhnyaya Pyshman kaupunkia (Sverdlovskin alue, Venäjä), löydetty ja tutkittu lopulta. 1800-luvulla O. E. Kler ja N. A. Ryzhnikov."

https://old.bigenc.ru/archeology/text/2095565

Esimerkiksi Iset ja muut alueen (joka ilmeisesti vastaa suunnilleen hieman laajennettua Sverdlovskin oblastia Uralin itäpuolella?) joet löytyvät kuvien kanssa täältä:

http://rekiurala.ru/reka-iset

Iset ja Tsusovaja muodostivat sivuston mukaan muinaisen reitin Siperiasta Eurooppaan, - ja päivastoin, liittyen jokiverkostoon Ob-Irtysille asti. Esimerkiksi Tatarka-vuoren lähiseuduilta pääsi siis jokia pitkin Koptjakin alueelle.

Juuri näin. Erilaiset Seima-Turbino-pronssiesineet sijoittuvat hyvin nätisti, painottuen jokireitille Irtyš--Tobol--Iset--[pieni pätkä vedenjakajan yli = Keski-Uralin käytävä]--Tšusovaja--Kama--Volga.

Erittäin strateginen sijainti siis Koptjakin kulttuurilla ja sen paikallisella edeltäjällä Ajatin kulttuurilla oli. On vielä vähän epävarmaa, milloin tarkalleen alkoi Koptjakin kulttuurin vaihe, mutta suunnilleen vuoden 2000 eaa. ympäristössä kuitenkin, eli samassa vaiheessa kuin Seima-Turbino-verkosto laajensi Euroopan puolelle.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10946
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Koptjakin kulttuuri Keski-Uralilla 2. vuosit. eaa.

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 12 Marras 2023 15:13

Jaska kirjoitti:Erilaiset Seima-Turbino-pronssiesineet sijoittuvat hyvin nätisti, painottuen jokireitille Irtyš--Tobol--Iset--[pieni pätkä vedenjakajan yli = Keski-Uralin käytävä]--Tšusovaja--Kama--Volga.

Juuri tuo Iset-välissä oleva kannas l. volok-Tsusovaja on mainittu tekstissä muinaisena kulkuväylänä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6900
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18


Paluu Arkeologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa