Rapolan muinaispelto - ja kuka sitä viljeli?

Arkeologia tutkii menneisyyttä fyysisten muinaisjäännösten kautta.

Rapolan muinaispelto - ja kuka sitä viljeli?

ViestiKirjoittaja Jaska » 11 Maalis 2011 02:58

Fennoscandia Archaeologica XI:ssä (1994) on mielenkiintoinen kirjoitus Rapolan muinaispellosta (Vikkula & Seppälä & Lempiäinen).

Muinaispellosta on löytynyt makrofossiileja eli jyviä, jotka mahdollistavat sekä ajoituksen että tarkan lajitunnistuksen. Muinaispellolla näyttää olleen kolme käyttövaihetta: ensimmäinen suunnilleen 200-100 eaa., toinen 300-500 jaa. ja kolmas 900-1100 jaa. (plus virhemarginaalit).

Kaikkia jyviä ei voitu ajoittaa, koska ne eivät olleet jotenkin siihen soveltuvia. Ajoitetuissa löydöissä on:

Ohraa (Hordeum vulgare) 15 jyvää.
Pölkkyvehnää (Triticum compactum) 2 jyvää.
Ruista (Secale cereale) 2 jyvää.
Leipävehnää (Triticum aestivum) 1 jyvä.

Ruis ja leipävehnä ovat nuoremmasta kerrostumasta, kun taas ohraa ja pölkkyvehnää viljeltiin jo ensimmäisen vaiheen aikana.


Kuka viljeli?

Kun itämerensuomalaiset levittäytyivät länsirannikolta Hämeeseen vasta ajanlaskun alun jälkeen, niin ketkä harjoittivat Vanajan-Hämeessä kiinteää peltoviljelyä jo esiroomalaisella rautakaudella? Saamelaiset, paleoeurooppalaiset (jatulit?), germaanit vai jotkut muut?

Kun muistetaan, että germaanisia paikannimiä ei ole löydetty noin idästä ja että nimitys hämäläinen lienee lainattu varhaiskantasaamelaisilta ja se lienee aina viitannut Hämeen asukkaisiin, niin mielestäni näyttää todennäköisimmältä että Rapolan muinaispeltoa viljelivät muinaiset saamelaiset. Etenkin kun saamelaisperäistä paikannimistöä on Vanajaveden eri puolilta, mm. Lempäälästä ja Hattulasta.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Rapolan muinaispelto - ja kuka sitä viljeli?

ViestiKirjoittaja pektopah » 11 Maalis 2011 12:46

Jaska kirjoitti:
Kun muistetaan, että germaanisia paikannimiä ei ole löydetty noin idästä

Mihin perustat tuon väitteen? Käsittääkseni ainakin Vesilahden naapurin Karkun nimeä on paikannimikirjan mukaan arveltu germaaniseksi. Samaten Tampereen itäpuolella olevaa Hauhoa. Myös Hämeenlinnan seudulla on käsittääkseni arveltu olleen germaanisia paikannimiä (mm. Janakkala ja Turenki).
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

Re: Rapolan muinaispelto - ja kuka sitä viljeli?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 11 Maalis 2011 15:47

pektopah kirjoitti:..germaani-seksi... ger-maanisia...

Mosse, miten hauskaa että olet myös tonteilla, t. ystäväsi Uralilta.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Rapolan muinaispelto - ja kuka sitä viljeli?

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 11 Maalis 2011 15:57

pektopah kirjoitti:Myös Hämeenlinnan seudulla on käsittääkseni arveltu olleen germaanisia paikannimiä (mm. Janakkala ja Turenki).


Ainakin nuo kaksi lienevät keskiaikaisia saksalaisperäisiä nimiä. Jaska ilmeisesti puhui vain esihistorialliseen aikaan ajoitettavista nimistä.

Karkku on selvästi lännempänä, joten se ei voi kumota väitettä ettei germaanisia paikannimiä ole löydetty "näin idästä" (=nyk. Valkeakosken alueelta).
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Rapolan muinaispelto - ja kuka sitä viljeli?

ViestiKirjoittaja Jaska » 11 Maalis 2011 16:27

pektopah kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kun muistetaan, että germaanisia paikannimiä ei ole löydetty noin idästä

Mihin perustat tuon väitteen? Käsittääkseni ainakin Vesilahden naapurin Karkun nimeä on paikannimikirjan mukaan arveltu germaaniseksi. Samaten Tampereen itäpuolella olevaa Hauhoa. Myös Hämeenlinnan seudulla on käsittääkseni arveltu olleen germaanisia paikannimiä (mm. Janakkala ja Turenki).

Puhuin tuossa esiroomalaisesta rautakaudesta. Eli tarkennan, että keskikantasuomen aikaisia (päättyi joskus ensimmäisinä vuosisatoina jaa.) germaanilainoja ei ole kuin rannikon läheisyydessä. Hauho on myös germaanisperäinen mutta myöhäisempi, vasta myöhäiskantasuomen ajalta tai sen jälkeen - vanhemmissa germaanilainoissa ei voi olla h:ta vaan sen tilalla olisi k.

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Janakkala lienee alasaksalaisen miehennimen pohjalta muodostettu (<-- Janecke), ja Turenki saattaa joko pohjautua 'thüringeniläistä' merkitsevään lisänimeen Turing tai olla muodostettu sanasta tura, turo 'kalanpyydys'.

Vaikka paikannimet perustuisivatkin germaaniseen/saksalaiseen henkilönnimeen, ei paikannimiä silti voi pitää automaattisesti germaanisina eli germaanien antamina, koska nuo henkilönnimet ovat voineet olla suomalaistenkin käytössä. Nimimuotihan vaihtelee, ja meille on tullut monta kerrostumaa henkilönnimiä eri suunnilta eri aikoina.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02


Paluu Arkeologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa