Jaska kirjoitti:Keitä olivat kivikautiset tattarinviljelijät Suomen alueella?
Taannoin Suomesta löytyi yli 7000 vuotta vanha viljatattarin (Fagopyrum esculentum, engl. buckwheat) siitepöly. --- Viljatatar on peräisin Etelä-Kiinasta. --- Kuka tai ketkä toivat viljatattarin Suomeen noin aikaisin?
wejoja kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Ajoitus menee samoille tienoille, kuin kampakeraamisen kulttuurin alku. Tästä tulee mieleen, että olisivatko tattarin viljelijät voineet olla kampakeraamisen kulttuuriin levittäjiä.
Tai ehkäpä kauppiaat siementen välittäjinä? Kampakeraamisilta asuinpaikoilta löytyy eräitä itäisiä kivilajeja ja etelävenäläistä piitä,
joita maahan asettuneet uudisasukkaat eivät kai ole ainakaan kaikkea mukanaan roudanneet...?
Florian Geyer kirjoitti:Suomen ja lähialueiden varhaisin viljely liittyy kulttuurivirtaan "Keski-Volgan innovaatiokeskuksesta" Fennoskandiaan.
"Varhaiset viljelytodisteet Suomesta ja lähialueilta:
Pegrema, Äänisjärvellä: 6600 calBC, 3800 calBC, radiohiiliajoituksia.
Huhdasjärvi, Kouvola: 5200-4200 calBC, merkkejä maanmuokkauksesta.
Minun päättelyjeni mukaan viljelyn ja nykyisen edition suomenkielestä, toi tänne keskisellä Volgalla (Siirilän #innovaatiokeskuksessa) keksitty #riihikuivaaminen.
Jaska kirjoitti:Florian Geyer kirjoitti:Suomen ja lähialueiden varhaisin viljely liittyy kulttuurivirtaan "Keski-Volgan innovaatiokeskuksesta" Fennoskandiaan.
"Varhaiset viljelytodisteet Suomesta ja lähialueilta:
Pegrema, Äänisjärvellä: 6600 calBC, 3800 calBC, radiohiiliajoituksia.
Huhdasjärvi, Kouvola: 5200-4200 calBC, merkkejä maanmuokkauksesta.
Minun päättelyjeni mukaan viljelyn ja nykyisen edition suomenkielestä, toi tänne keskisellä Volgalla (Siirilän #innovaatiokeskuksessa) keksitty #riihikuivaaminen.
Jos viittaat tuolla varhaisimman viljelyn aikatasoon, se on mahdotonta.
1. Kielitieteen 2000-luvun tulosten mukaan uralilainen kieli ehti Suomeen vasta aikaisintaankin 4000 vuotta myöhemmin kuin Huhdasjärvellä alettiin viljellä.
2. Arkeologinen jatkuvuus ei edes teoriassa voi todistaa kielellisestä jatkuvuudesta.
Florian Geyer kirjoitti:Jaska kirjoitti:Florian Geyer kirjoitti:Suomen ja lähialueiden varhaisin viljely liittyy kulttuurivirtaan "Keski-Volgan innovaatiokeskuksesta" Fennoskandiaan.
"Varhaiset viljelytodisteet Suomesta ja lähialueilta:
Pegrema, Äänisjärvellä: 6600 calBC, 3800 calBC, radiohiiliajoituksia.
Huhdasjärvi, Kouvola: 5200-4200 calBC, merkkejä maanmuokkauksesta.
Minun päättelyjeni mukaan viljelyn ja nykyisen edition suomenkielestä, toi tänne keskisellä Volgalla (Siirilän #innovaatiokeskuksessa) keksitty #riihikuivaaminen.
Jos viittaat tuolla varhaisimman viljelyn aikatasoon, se on mahdotonta.
1. Kielitieteen 2000-luvun tulosten mukaan uralilainen kieli ehti Suomeen vasta aikaisintaankin 4000 vuotta myöhemmin kuin Huhdasjärvellä alettiin viljellä.
2. Arkeologinen jatkuvuus ei edes teoriassa voi todistaa kielellisestä jatkuvuudesta.
Sitten maanviljelys-aalto toi jonkin muun kielen, mutta tuon tapahtuman on täytynyt päivittää puhuttu kieli ainakin paikallaan asuvan väestön keskuudessa. Elinkeinon muutoksen on täytynyt olla niin vahva impulssi, että sen myötä kieli päivittyi keskivolgalaiseen.
Florian Geyer kirjoitti:Suomen alkuasuttajien (metsästys+keräily) tuoma Svidry-Ahrensburgin kulttuurin kieli joko jäi kokonaan alle, tai säilyi kiertotaloutta edelleen harrastavien keskuudessa.
Florian Geyer kirjoitti:Bai tö vei, olen löytänyt Facesta erään Heynon pitämän ryhmän. Tällä kaverilla on jotain antipatiaa jotakuta kohtaan, en jummarra.
Florian Geyer kirjoitti:Mitä Svidry-Ahrensburgiin tulee, Koillis-Eurooppa sai ensiasuttajien mukana svidryläisen esineistön, ei muita. Jos he ovat saaneet puhutun kielen muualta, niin eivät ole raaskineet luopua svidrytavaroistaan. Sinuna etsisin Suomen alkuasuttajien "tuntemattoman kielen" jäänteitä Puolan hydronyymeistä.
Florian Geyer kirjoitti:Mielenkiintoinen on muuten tämä itämaisten tutkijoiden väite, jonka olen nähnyt: Kampakeramiikan kieli koko vyöhykkeen leveydeltä on voinut kuulua suomensukuiseen jatkumoon, kielivaiheeseen kantaaottamatta.
Sillähän ei taas ole mitään muita perusteita kuin arkeologisen jatkuvuuden olettaminen kielelliseksi jatkuvuudeksi.
Florian Geyer kirjoitti:Kuten kerroin, arkeologinen aineisto (joka myöhemmin löytyy ja sillä on tarkka paikallinen konteksti) ja kieli-ilmiöt (joilla ei ole yksiselitteistä paikallisuutta) ja geenit (joiden paikannus ja ajoitus ovat tulkinnanvaraisia) tottelevat kaikki väestön omaa dynamiikkaa. Vain poikkeustapauksissa talousmaantiede ei määrää.
Florian Geyer kirjoitti:Vielä tuosta kampakeramiikan (CC) megavyöhykkeestä Suomesta Koreaan: Se olisi kyllä äärimmäinen ilmiö, sillä uutta tekniikka omaksuvat (keramiikattomat) ryhmät eivät välttämättä omaksuisi uutta kieltä (ainakaan täydellisesti) jos tarjottu teknologia on hyvin vetovoimaista. Keramiikka on sitä, maanviljely myöskin, mutta elinkeinomuutos mullistaa yhteiskunnan, ja aiheuttaa integroitumisen jo uudella tavalla elävään (eri kieliseen) väestöön.
Jaska kirjoitti:Florian Geyer kirjoitti:(1.)
Niin? Tämä ei mitenkään perustele sitä, että kulttuurista tai geeneistä voisi nähdä kielen. Ei voi, se on täysin mahdotonta.Florian Geyer kirjoitti:(2.)
Ei ole mitään jälkiä siitä, että jokin muinainen kieli olisi ollut niin laaja puhuma-alueeltaan. Itäinen Aasia on täynnä kielikuntia, jotka eivät ole tulleet sinne tyhjästä.
Scientists hold that Kelteminar culture is related to Pit–Comb Ware culture and belongs to the Finno-Ugric peoples. The existence of Kelteminar culture is cited as an argument against existence of Aryan ancestral homeland in Central Asia. Based on archeological and anthropological typology, Kelteminars are classed as Finno-Ugrians, extending from Aral to Zeravshan and Northern Kazakhstan, and contiguous with Shigir Finno-Ugrians in the Urals. The Aral Kelteminar people melted away northward at about 2,000 BC as consequences of local environmental crisis caused by the behavior of the Amudarya. (Moscow, Soviet Ethnography, 1985, No 2, pp. 127-140.)
Florian Geyer kirjoitti:Suomenkielen legendaarista #alkukotia on etsitty kaukaa idästä, ja joka kerta on nostettu tyhjä arpa. Joten emme innostu tälläkään kertaa.
Florian Geyer kirjoitti:Vaikka keramiikkaan, maanviljelykseen ja metallurgiaan, jotka tulivat ainakin osan matkaa samaa reittiä, liitty vahva -suorastaan ylivoimainen- prestiisi, niin voimmehan siitä huolimatta yhä haastaa svidry-ahrensburgia?
Florian Geyer kirjoitti:Jaska kirjoitti:Niin? Tämä ei mitenkään perustele sitä, että kulttuurista tai geeneistä voisi nähdä kielen. Ei voi, se on täysin mahdotonta.
1. Rikostutkijat näkevät asioita jopa sormenjäljistä, tekemällä päätelmiä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 19 vierailijaa